Kategoria: Blogi

Mielenterveyttä edistävä toimintakulttuuri työpaikoilla ei näyttäydy vain työntekijöille, vaan myös kohdatuille nuorille. Inton sosiaalisen vahvistamisen teemavuoden blogisarjassa kirjoittajat valtakunnalliselta ja paikalliselta tasolta pohtivat sosiaalista vahvistamista sen eri osa-alueiden näkökulmasta. 10.10. vietettävän Maailman mielenterveyspäivän kunniaksi ääneen pääsee asiantuntija Katri Peräaho MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä ja pohtii mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin merkitystä ja rakentamista.

Tällä viikolla vietetään Dysleksiaviikkoa, jonka aikana nostetaan esiin tietoutta ja tarinoita lukivaikeudesta. Näkökulmassa nostamme esiin Inton Emmin henkilökohtaisen tarinan ammattilaisen mahdollisuudesta ottaa lukivaikeus voimavaraksi ja tukea nuoria vertaiskokemusten voimalla. Tarinan henkilökohtaisuudesta huolimatta siinä on paljon vinkkejä, joita ei kannata ohittaa etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla.

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) rekisteröitiin 1.9.1997, kun työpaja-ammattilaiset perustivat itselleen oman järjestön. Vuonna 2020 yhdistyksestä tuli Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry (Into). Millaisia vaiheita 25-vuotiaan yhdistyksen toimintaan on mahtunut? Inton toiminnanjohtaja Herttaliisa Tuure, viestintäpäällikkö Anna Kapanen ja asiantuntija Reetta Pietikäinen kertovat, mistä kaikki alkoi ja mihin Into on yhdessä etsivän nuorisotyön ja työpajojen ammattilaisten kanssa matkalla.

Kävelen TE-toimiston aulaan, mutta asiakasta ei näy. Huikkaan aulapalveluhenkilölle, että minulle piti tulla asiakas ja pyydän häntä ilmoittamaan, jos nuori tulee myöhässä ajalleen. Palaan asiakaspalveluhuoneeseen ja kirjaan asiakkaan tietoihin, että tämä ei saapunut eikä ilmoittanut esteestä – asiakkaan työnhaku ja mahdollinen työttömyysetuus katkeavat, jollei hän ole tämän päivän aikana yhteydessä minuun. Tässä vaiheessa mietin, nouseeko … Jatkuu

Valtiovarainministeriön (VM) talousarvioesityksen lukeminen oli etsivän nuorisotyön osalta kylmäävää luettavaa. VM esittää etsivään nuorisotyöhön ensi vuodelle vain 11 412 000 euroa. Rahoitusvaje nykyiseen tasoon verrattuna on jopa 4 188 000 euroa, sillä tänä vuonna aluehallintovirastot myönsivät avustusta etsivään nuorisotyöhön yhteensä n. 15,6 miljoonaa euroa.

Vuonna 2010, kun sain ylioppilaslakin, kysyin itseltäni jatkuvasti, mitä haluan tehdä. Enkä osannut vastata. Onnekseni sain töitä urheilukaupasta, jossa viihdyin kolme vuotta miettien, mitä seuraavaksi. Kolmen vuoden aikana hain opiskelemaan, milloin mihinkin. Näistä ovista ei aikoinaan mikään auennut ja siitä olen nykypäivänä kiitollinen. Sitten vuonna 2014 aloin opiskella yhteisöpedagogiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Porilaisesta savolaiseksi, hyppy tuntemattomaan … Jatkuu

Sain kunnian maaliskuussa astua etsivä nuorisotyön kentälle työskentelemään. Taustaa on ollut nuorten kanssa tehtävästä työstä jo valmiiksi, mutta ei etsivän työkentällä. Olen iloinen siitä, että kohtaamistyö nuorten kanssa saa jatkua tästä uudesta ja antoisasta työnkuvasta käsin. On ollut ilo opetella myös samalla työparityöskentelyä, joka antaa itsessään myös todella paljon. Minua on jo kauan pohdituttanut yhteiskuntamme … Jatkuu

Miten sinä olet löytänyt oman juttusi? Kuka tai mikä on auttanut sinua polulla kohti omia unelmia? Mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä, jotta jokainen saisi mahdollisuuden elää omannäköistä elämää? Into haastaa etsivän nuorisotyön ja työpajojen ammattilaiset, nuoret, valmentautujat, yhteistyökumppanit ja päättäjät vastaamaan. Tällä kertaa innostumista pohtii luonnosta intoa arkeen ja työhön ammentava Niina Himanka
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.

Etsivä nuorisotyöntekijä luo toiveikkuutta ja luottamusta tulevaisuuteen ja motivoi nuorta löytämään omannäköisensä polun. Tämän työn keskiössä punaisena lankana kulkee nuoren sosiaalinen vahvistaminen. Minkälainen tehtävä on unelmilla nuoren elämässä? Tätä ja muita työlle keskeisiä näkökulmia pohtii Akaan etsivä nuorisotyöntekijä Suvi Luoma. Inton sosiaalisen vahvistamisen teemavuoden blogisarjassa kirjoittajat valtakunnalliselta ja paikalliselta tasolta pohtivat sosiaalista vahvistamista sen eri osa-alueiden näkökulmasta.

MIELI ry:n Katri Peräaho pohtii blogissa mitä elämänhallinta -sanana oikein pitää sisällään, vai onko oikeammin kyse kuitenkin toiveikkuudesta? Realistinen asenne isoon elämänhallinta -sanaan antaa meille jokaiselle armoa ja perspektiiviä sen suhteen, että meillä olisi loputon mahdollisuus vaikuttaa omaan elämänkulkuumme. Katri puhuu enemminkin toiveikkuudesta ja uskosta siihen, että elämä osoittautuukin lopulta hyväksi. Illuusio elämän hallittavuudesta? Kun … Jatkuu