Kategoria: Blogi

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Työllisyyttä edistävistä palveluista muun muassa kuntouttava työtoiminta oli ennen sote- uudistusta kuntien vastuulla. Kunnat saattoivat toteuttaa palvelun joko omana toimintanaan tai kilpailuttaa palvelun tuottamisen yksityisille palveluntuottajille, kuten työpajakentän kolmannen sektorin toimijoille, säätiöille ja yhdistyksille. Tässä blogissa Ote-säätiön toimitusjohtaja Tanja Vanharanta avaa hyvinvointialueiden mukanaan tuomia muutoksia säätiön näkökulmasta.

Kun nuori itsenäistyy, on tärkeää hallita arjen perustaidot. Martat ovat kehittäneet nuorten arjen taitojen kurssitoimintaa yhteistyössä Into — etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n ja työpajojen kanssa syksystä 2015 alkaen. Martat tuovat pajoille omaa kotitalouden ja arjen taitojen erityisosaamistaan. Arki sujuvaksi –toiminta on kohdennettu juuri niille nuorille, joilla on erityistä tarvetta arjen taitojen vahvistamiselle. Tässä kirjoituksessa Marttojen Päivi Känsälä ja Piia Aho kertovat käytännön esimerkkien avulla, mistä Arki sujuvaksi –toiminnassa on kyse.

Katso kuvaaja Lauri Heinosen hieno kuvakooste keskiviikkona 22.11. järjestetystä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan mielenilmauksesta. Mielenilmauksen järjestivät Satakunnan kentän ammattilaiset, Into oli mukana paikan päällä. Mielenilmaukseen saapui myös nuorisoministeri Sandra Bergqvist sekä muutamia kansanedustajia.

Toivon ylläpito on keskeinen mielenterveyden edistämisen osa ja jokaisen työpajatoiminnan ammattilaisen tehtävä. Mielenterveyttä voidaan kuitenkin edistää myös monin muin keinoin aina yksilön tasolta mielenterveyttä tukevaan yhteiskuntaan asti. Minimissään se on sitä, että kääritään hihat ja toteutetaan toimintaa kuten tähänkin asti. Tässä blogissa Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskuksen asiantuntija Katri Peräaho avaa toivon merkitystä työpajatoiminnassa.

Yhteisöllisyys tarkoittaa kokemusta, joka syntyy sujuvasta yhdessä tekemisestä ja toimimisesta. Se koostuu vuorovaikutuksesta, yhdessä olemisesta ja tekemisestä, henkilökohtaisesti merkittävistä sosiaalisista suhteista, luottamuksesta, arvostuksesta, yhteenkuuluvuudesta, itsensä tärkeäksi kokemisesta ja vertaistuesta. (Työpajatoiminnan laatukäsikirja, 2022). Tässä blogissa Inton kouluttaja Susanna Palo pohtii yhteisöllisyyttä työpajalla.

Hallitusohjelmassa yhdeksi hallituskauden painopisteeksi nostettiin nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja hyvinvoinnin lisääminen. Budjettiriihessä tämä panostaminen kuitenkin konkretisoitui leikkauksiksi. Sekä etsivän nuorisotyön että työpajatoiminnan rahoituksesta vähennetään 2,3 miljoonaa euroa. Tässä blogitekstissä Inton vaikuttamisen tiimi eli toiminnanjohtaja Timo Kontio, vaikuttamistyön asiantuntija Reetta Pietikäinen ja viestintäpäällikkö Annemari Kivivuori arvioivat poliittisen päätöksen seurauksia ja avaavat vaikuttamisen prosesseja.

Tässä blogissa yksilövalmentaja Jenni Peräaho Palvelukeskus Telakan työpajatoiminnasta kuvaa prosessia, jossa nuoret kehittivät Jäätikkövaellus-peliä. Kehitysprojekti antoi työpajan nuorille tunteen vaikuttamisesta ja auttoi pohtimaan mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä ja stigmoja. Jutusta löydät myös lisätietoa pelistä.

Nuorten siirtyminen kohti aikuisuutta on monimutkainen ja vaativa prosessi. Heidän tarpeensa kuulua johonkin ryhmään, kokeilla rajojaan ja löytää paikkansa maailmassa voivat johtaa erilaisiin haasteisiin. Samaan aikaan nuorilla voi olla haasteita käsitellä ja ilmaista omia tunteitaan. Joidenkin nuorten kohdalla tämä voi johtaa päihteiden kokeiluun ja mahdolliseen väärinkäyttöön. Tässä blogissa asiantuntija Mika Piipponen Ehyt ry:stä avaa ehkäisevän päihdetyön asemaa työpajatoiminnan arjessa.

Mitä pitäisi tehdä, kun valtio kääntää selkänsä haavoittuvimmassa asemassa oleville nuorille eikä arvosta nuorisotyötä? Tässä blogissa Pirkanmaan etsivän nuorisotyön koordinaattori Tuomas Kärki pohtii Suomen, Irlannin ja Portugalin eroja ja tarjoaa vaihtoehdoksi yhteisöllisyyttä. Suomessa on pakko kääntyä individualistisesta elämäntavasta kohti yhteisöjä. Vain näin kampitamme yhdessä tulevaisuuden haasteet Suomessa, toteaa Kärki.

Vi vet att ungdomar som faller utanför samhällsstrukturerna är en kostnad för samhället. Utbildning har visat sig vara en viktig faktor för att motverka marginalisering och inte minst reformen kring den utvidgade läroplikten befäster vikten av att alla skall ha en grundexamen. Vilken roll fyller då ungdomsverkstäderna i detta sammanhang? Teorierna är många varför ensamheten … Jatkuu