Kategoria: Blogi

Sovari 2020-tulokset kertovat lähes 7000 nuoren ja aikuisen kokemuksista etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta. Tulosten mukaan yli 90 % nuorista ja aikuisista kokee sosiaalista vahvistumista etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa. Inton asiantuntijat Emmi Paananen ja Miikka Piiroinen pohtivat tuloksiin perustuvassa kommenttipuheenvuorossaan, voisiko vastalääke nuorten heikentyneeseen sosiaaliseen luottamukseen piillä sosiaalisen vahvistamisen työotteessa?

Tuoreet tulokset lähes 7000 nuoren ja aikuisen kokemuksista etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta osoittavat, että nuoret ja aikuiset ovat tyytyväisiä palveluista saamaansa apuun. Yli 90 % kokee psykososiaalista vahvistumista etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa. Tulokset perustuvat Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittarilla vuosittain kerättäviin tietoihin. Into julkaisee kesän aikana nuorten ja valmentautujien kirjoituksia heidän kokemuksistaan palveluista sekä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisten puheenvuoroja sosiaalisesta vahvistamisesta. Sovari on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vaikutusmittari, jolla tuotetaan tietoa palveluiden laadusta ja sosiaalisesti vahvistavista vaikutuksista vuosittain. Milla Porista saa puheenvuoron ensimmäisenä ja kertoo kokemuksiaan työpajalta.

Pienen sattuman ja onnenkin kautta pääsin harjoitteluun etsivään nuorisotyöhön Kokemäelle. Siellä minut otti huomaansa etsivä nuorisotyöntekijä Tiia Laine. Aluksi harjoittelu jännitti, koska harjoittelupaikan vaihdos tuli vain muutamaa päivää ennen harjoittelun alkua. Olen siis toisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta, Xamkilta.

Miten sinä olet löytänyt oman juttusi? Kuka tai mikä on auttanut sinua polulla kohti omia unelmia? Mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä, jotta jokainen saisi mahdollisuuden elää omannäköistä elämää? Into haastaa etsivän nuorisotyön, työpajat, nuoret, valmentautujat, yhteistyökumppanit ja päättäjät kertomaan, mikä on ollut heidän elämässään se tärkeä ihminen, käännekohta tai asia, joka on auttanut heitä toteuttamaan omia unelmiaan. Tällä kertaa omaa polkuaan pohtii kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko.

Työpajatoiminnan edellytyksien vahvistaminen on pitkään ollut poliittisten päätöksentekijöiden intressissä. Tuoreiden rakenteellisten uudistusten voidaan arvioida lisäävän toiminnan tarvetta, mutta yhtä aikaa vireillä olevaan sote-uudistukseen liittyvä sääntely uhkaa kriisiyttää kunnallisen työpajatoiminnan ja ajaa sen monin paikoin alas. Vaikka tilanne on haasteellinen, on siihen löydettävissä toiminnan jatkuvuutta turvaavia ratkaisuja. Reetta Pietikäinen Intosta ja Mari Ahonen-Walker Kuntaliitosta kertovat, miten sote-uudistuksen uhkat voidaan torjua.

Sote-uudistuksessa on useita kriittisiä kysymyksiä arjessa tukea tarvitsevien nuorten ja heidän palveluiden kannalta. Kunnissa tarvitaan nyt rohkeaa keskustelua ja avauksia uudistuksen seurauksista ja kriittisistä kysymyksistä. Asikkalan kunnan nuorisovastaava Henna Rautavuo-Hätönen summaa uudistuksen aukot ja rohkaisee ammattilaisia ja kuntapäättäjiä tarttumaan niihin.

Mitä kuuluu, etsivä nuorisotyö? Toinen aste. Nuorten pahoinvointi. Oppivelvollisuus. Mielenterveyspalvelut. Etsivien työhyvinvointi. Koronahyökyaalto. Kiusaaminen. Työn vaativuus. Tätä kuuluu etsivään nuorisotyöhön. Alkuvuosi 2021 tai itse asiassa viimeinen puolitoista vuotta on ollut hyvin poikkeavaa aikaa etsivän nuorisotyön kentällä. Toisaalta voi sanoa, että arki sujuu isossa kuvassa suhteellisen normaalisti. Nuoria kohdataan ja autetaan. Verkostot toimivat. Etsivät ympäri Suomea … Jatkuu

Työpajojen matalimman kynnyksen palvelu, starttivalmennus, on niitä nuoria varten, joille kynnys osallistua muihin palveluihin on korkea. Yhdessä nuorten kanssa opetellaan kotoa lähtemistä ja ryhmässä olemista, alkuun vaikka vain yhtenä päivänä viikossa. Starttivalmennusta järjestetään monissa kunnissa määräaikaisena hanketoimintana. Näin oli alkuun Lahdessakin, jossa vuonna 2018 onnistuttiin vakinaistamaan toiminta osaksi kaupungin palveluvalikoimaa nuorille. Starttivalmentaja Piia Koskimaa Lahden nuorisopalveluista kertoo, miten tässä onnistuttiin Lahdessa.

Tällä viikolla vietetään MHAW – Mental Health Art Week -tapahtumaa joka on Suomen mielenterveys ry:n järjestämä tapahtuma ja sen tarkoituksena on hyvän mielen kulttuuri- ja taidetapahtumien kautta herättää keskustelua mielenterveydestä ja sen merkityksestä yksilöille ja yhteisölle. Kulttuurilla on mieletön vaikutus hyvinvointiin ja voin ainakin sanoa, että olen kaivannut näin korona-aikoina todella paljon niin taidenäyttelyihin kuin elävän musiikin pariin unohtamatta teatteria. Jopa elokuvateatteriin pääseminen olisi hurraahuutojen aihe. Kulttuuri vaikuttaa mieleen ja kulttuurin puutteen huomaa nopeasti.

Asiakkaiden työkyvyn kokonaistilannetta ja palvelu- tai kuntoutustarpeita ei TE-toimistoissa, sosiaalitoimessa tai terveyspalveluissa aina kyetä tunnistamaan riittävästi. Moni jää siksi ilman oikea-aikaisia ja tarpeisiin vastaavia palveluita. Miten palvelutarpeita sitten voitaisiin kattavammin tunnistaa? Kokonaisvaltaisilla työ- ja toimintakyvyn arvioinneilla. Niitä voidaan toteuttaa työpajoilla toiminnallisesti ja niiden yhteydessä myös monialaisesti muun verkoston kanssa. Eduro-säätiön kokemukset kuvaavat, miten toiminnalliset arvioinnit vahvistavat asiakkaiden hyvinvointia ja palveluiden vaikuttavuutta. Työ- ja toimintakyvyn arviointi edesauttaa myös työpajatoiminnan turvaamista laadukkaana lähipalveluna, mikä on yksi Inton kuntavaalitavoite. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat jatkossakin sitä, mitä he tarvitsevat ja mistä he hyötyvät.