Voimaa ja suuntaa työelämän kynnyksellä
Miten nuorta voidaan tukea niin, että hän löytää oman polkunsa ja kiinnittyy kestävästi työelämään? Tässä blogissa Stadin AO:n Nuorten työpajojen työvalmentaja Sirpa Tamminen nostaa opinnäytetyönsä pohjalta esille, miksi nuoren voimaantuminen ja vahvuuksien löytyminen on ratkaisevaa hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämisessä. Ja mitä tulee tehdä, jotta yksikään polku ei pääty umpikujaan.
Mitä tapahtuu, kun nuori kohtaa turvallisen ohjaajan, innostavan yhteisön ja pääsee kokeilemaan omia siipiään tekemällä? Työpajatoiminnassa nähdään toistuvasti, että tällaiset kohtaamiset voivat olla käänteentekeviä. Kun nuorella on tilaa kasvaa ja kehittyä, syntyy aitoja polkuja kohti koulutusta, työelämää ja yhteiskunnallista osallisuutta. Millaisia ratkaisuja työpajoilla tähän jo on olemassa? Entä mitä vielä tarvitaan, jotta yhä useampi nuori voisi voimaantua ja löytää oman paikkansa yhteiskunnassa?
Voimakehän kautta kukoistukseen
Kehittämistyössäni keskeiseksi havainnoksi nousi, että nuorten tukeminen ei ole yksittäinen toimenpide, vaan se vaatii suunnitelmallista, henkilökohtaista ja pitkäjänteistä ohjausta. Erityisesti voimakehävalmennus, joka perustuu positiivisen psykologian menetelmiin, osoittautui merkittäväksi työkaluksi. Se auttaa nuorta tunnistamaan omat vahvuutensa ja suuntaamaan niitä kohti tulevaisuuden tavoitteita.
Samalla on muistettava, että voimaantuminen ei ole pelkkää vahvuuksien vahvistamista. Nuoren kanssa täytyy kohdata myös haasteet – yhdessä. Voimaantunut nuori on tietoinen omista rajoistaan ja silti kykenevä etenemään. Tämä on juuri se taito, jota tulevaisuuden työelämässä tarvitaan.
Yhteisö, jossa on lupa olla keskeneräinen
Monet nuoret tulevat työpajoille keskeytettyjen opintojen jälkeen. Heiltä voi puuttua suunta, itseluottamus tai arjen perusrutiinit. Työpajan arki – tekemällä oppiminen, kannustava ilmapiiri ja turvallinen yhteisö – antaa tilaa löytää oma rytmi ja merkityksellinen rooli.
Yhteisöllisyys ei synny sattumalta. Se syntyy laadukkaasta vuorovaikutuksesta ja yhteisistä kokemuksista. Siksi valmentajien sosiaaliset taidot ja erityisesti tunne- ja reflektointitaidot ovat ratkaisevassa asemassa. Myös ryhmämuotoiset ohjausmenetelmät, kuten työelämä- ja tulevaisuustyöpajat, draamaharjoitukset ja vertaisvalmennus, voivat vahvistaa nuorten osallisuutta ja toimijuutta.
Tarvitaan selkeät polut, ei umpikujaa
Oppivelvollisuuden laajentuminen on tuonut myös uusia haasteita: nuoret ohjautuvat työpajoille usein vasta, kun opinnot ovat jo keskeytyneet. Tarvitsemme nykyistä selkeämpiä ja saumattomampia siirtymiä oppilaitoksista työpajoihin – sekä takaisin. Työpajoilla tulisi olla entistä enemmän mahdollisuuksia opinnollistamiseen ja tutkinnon osien suorittamiseen.
Laadukas työvalmennus tarjoaa näissä siirtymissä ratkaisevan tuen. Lisäksi ohjausprosessien kuvaaminen, työpajan eri ammattilaisten roolien selkeyttäminen ja uusien työntekijöiden hyvä perehdytys vahvistavat yhteistä ymmärrystä ja tukevat nuoren sujuvaa etenemistä.
Voimaantuminen ei ole sivujuonne – vaan nuorten työllisyyden ydin
Kehittämistyössä nousi esiin yllättävä, mutta tärkeä havainto: työpajoille ohjautuu yhä enemmän myös korkeakoulutettuja nuoria. Tämä kertoo toisaalta työmarkkinoiden epävarmuudesta, mutta myös siitä, että yhä useampi nuori tarvitsee tukea jaksamiseen, suunnan löytämiseen ja elämänhallintaan – koulutustaustasta riippumatta.
Työpajatoiminta ei ole vain syrjäytymisvaarassa olevien paikka. Se on voimavara koko yhteiskunnalle. Kun nuori saa kokemuksen osallisuudesta ja toimijuudesta, hän voi kiinnittyä yhteiskuntaan kestävästi – ei vain selviytyen, vaan kukoistaen.
Kohti kestävää työvalmennusta
Jotta työpajat voivat vastata nuorten moninaisiin tarpeisiin, tarvitaan jatkuvaa kehittämistä. Palvelumuotoilun menetelmät, yhteiskehittäminen ja käyttäjälähtöinen suunnittelu ovat erinomaisia keinoja vastata tähän tarpeeseen. Opinnäytetyössä kehitetty työvalmentajan ohjausprosessi toimii paitsi työkaluna valmentajille myös perustana laadukkaalle ja yhdenvertaiselle asiakaskokemukselle. Olennaista ohjausprosessin kuvaamisessa on visuaalisuus ja se, että kuvassa hahmottuu selkeästi koko työpajatoiminta.
Työpajatoiminnan tulevaisuus näyttää valoisalta – jos panostamme vuorovaikutuksen laatuun, valmennuksen vaikuttavuuteen ja nuorten omaan toimijuuteen. Jokainen nuori ansaitsee mahdollisuuden nähdä itsensä osaavana ja merkityksellisenä toimijana yhteiskunnassa.
Tehdään tämä yhdessä
Työpajoilla tehdään jo nyt vaikuttavaa työtä – mutta kukaan ei kehitä yksin. Tarvitsemme lisää resursseja, parempaa näkyvyyttä ja vahvempaa verkostoyhteistyötä, jotta osaaminen ja oivallukset pääsevät kiertoon.
Voimaantuminen on perusta kestävälle tulevaisuudelle. Voimaannuttava työvalmennus ei ole vain työkalu nuoren yksilöllisen kasvun tukemiseen, vaan myös keino rakentaa vahvempia yhteisöjä, ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osaamista sekä työllisyyttä. Näin syntyy kestävä ja hyvinvoiva yhteiskunta.
Nuorisotyön, koulutussektorin, sote- ja työllisyyspalveluiden yhteistyö on avainasemassa, jotta jokainen nuori saa tarvitsemansa tuen matkallaan kohti työelämää tai opintoja. Tulevaisuuden työelämä edellyttää joustavuutta, moniosaamista ja itseohjautuvuutta – ominaisuuksia, joita vahvistamalla nuoret voivat kohdata muuttuvan maailman rohkeasti ja omilla ehdoillaan.
Nuorten työpajojen ja myös muiden sektorien tehtävänä on luoda sellaiset rakenteet ja kohtaamiset, joissa jokainen nuori voi tunnistaa potentiaalinsa ja uskoa tulevaisuuteensa.
Sirpa Tamminen
Työvalmentaja, Stadin AO, Nuorten työpajat
Yamk yhteisöpedagogi, työyhteisönkehittäjä
Opinnäytetyö: ”Voimaa ja suuntaa työelämän kynnyksellä: työvalmennuksen palvelumuotoilu Stadin AO:n Nuorten työpajoilla”
Opinnäytetyön videopitchaus