Tutkitusti vaikuttava ja syrjäytymistä ehkäisevä työpajatoiminta ja matalan kynnyksen valmennukselliset palvelut ovat kriisissä. Työmuodolle elintärkeän monialaisen yhteistyön edellytykset rapautuvat valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi marraskuussa 2025, että kuntouttava työtoiminta joudutaan lakkauttamaan. Lisäksi valmentautujien toimeentuloon ja palveluihin ja työpajoihin kohdistuu suoria rahoitusleikkauksia ja tiukentuvia laintulkintoja. Tässä artikkelisarjan osassa kerromme Inton näkemyksen uudesta työpajavalmennuksen toimenpiteestä.

Kuten aiemmin kirjoitimme, työpaja on aidosti monialainen ympäristö, jossa valmentautujaa tuetaan hänen omista lähtökohdistaan, ei organisaatiosta tai hallinnonalasta käsin. Tästä syystä  viime vuosien yhteiskunnalliset järjestelmäuudistukset ovat kohdentuneet työpajoihin – joko suoraan tai heikentäen kumppanien edellytyksiä yhteistyöhön. 

Nuorisotyöttömyys on lähes huippulukemissa ja hallitus pyrkii ratkaisemaan asiaa mm. nuorten työllisyyssetelillä. Tilastot kuitenkin osoittavat, että haavoittuvassa asemassa olevilla ja vaikeasti työllistyvillä on yleensä lukuisia päällekkäisiä, pitkään jatkuneita haasteita. Väliaikainen siirtyminen työhön ei näitä ratkaise, vaan etenkin nuoret tarvitsevat monialaista, kohtaavaa ja riittävän pitkäkestoista tukea. Näin rakennetaan kestävä pohja pysyvälle työelämään siirtymiselle.

Suomalaiset työpajat ovat hoitaneet tätä tehtävää menestyksekkäästi jo vuosikymmeniä ja tuottaneet käänteentekeviä vaikutuksia lukemattomien nuorten ja aikuisten elämänkulkuihin. Työpajoilla on kaikki valmiina: ammattitaitoinen henkilöstö, valmennukset ja sisällöt niihin sekä todennetusti tuloksellinen toiminta. 

Peräänkuulutammekin resurssiviisautta: pyörää ei pidä keksiä uudelleen, vaan panostaa nyt monialaisen yhteistyön selkeyttämiseen ja olemassa olevien palvelujen kehittämiseen. Säätämällä lailla työpajatoiminnan monialaisesta järjestämisestä ja rahoituksista lisätään alueellista tasa-arvoa. Siten varmistetaan, että kaikilla on oikeus samoihin palveluihin Suomessa. Lisäksi se poistaisi alueellisten ja paikallisten toimijoiden tarvetta käydä jatkuvaa sisältö-, laintulkinta- ja termikeskustelua. Aikaa säästyy ja yhteistyö sujuvoituu.  

Uudesta toimenpiteestä hyötyvät kaiken ikäiset haavoittuvassa asemassa olevat, pitkittyneistä haasteista ja palveluvajeista kärsivät. Tämä kohderyhmä hyötyy nimenomaan aidosti monialaisesti palvelusta, joka kohtaa, kulkee rinnalla ja kestää riittävän pitkään.  

Miksi tulisi säätää lailla uudesta työpajavalmennuksen toimenpiteestä? 

Hallitusohjelma kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten kasvua ehkäisevään työhön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä yksinäisyyden ja liikkumattomuuden vähentämiseen. Lisäksi tavoitteiksi asetetaan nuorten, piilotyöttömien ja osatyökykyisten osallisuuden ja osaamisen vahvistaminen. Erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyn, lisääntyneiden mielenterveyden ongelmien ja hyvinvointivajeen paikkaamisen todetaan vaativan toimia ja laaja-alaista toimenpideohjelmaa. Hallituksen on kautensa aikana tarkoitus myös panostaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin ja lisätä hallinnonalojen välistä yhteistyötä.  

Työpajavalmennuksen toimenpide vastaa osaltaan kaikkiin edellä mainittuihin kohtiin. Se on kokonaisvaltaisesti edullinen, nykyisessä kulurakenteessa toteutuva ja vaikutukseltaan pitkäjänteinen osaratkaisu hallitusohjelmassa nostettuihin kysymyksiin. Se nostaa valmentautujan aiempaa paremmin palveluprosessin keskiöön ja sitouttaa tämän toimintaan, vähentää eri sektoreiden päällekkäistä työtä ja näin pitkällä aikavälillä laskee yhteiskunnan kokonaiskustannuksia.  

Pajojen näkökulmasta toimenpide mahdollistaisi toiminnan kehittämisen kansallisesti aiempaa yhtenäisempään suuntaan, pitkäjänteisesti ja yhteistyössä. Nyt yhteiskunnassa syntyneet palveluvajeet osoittavat, että palvelujärjestelmän kehittämisen tulee perustua jaettuun käsitykseen työn tavoitteista, toteutuksesta, ja vaikuttavuuden seurannasta. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä arvioi jo vuonna 2023, että suuret yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikeuttaa työpajatoiminnan järjestämistä. Arvio oli oikea. Työryhmä esitti tuolloin, että keskeinen suomalaista työpajatoimintaa selkeyttävä päätös olisi säätää työpajatoimintaan oma toimenpide. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys: 
Jotta voitaisiin paremmin vastata pitkään työttömänä olleiden tai monialaista tukea tarvitsevien nuorten ja aikuistenkin ohjauksen ja tuen tarpeisiin, tarvitaan uusi toimenpide:  

• joka voitaisiin sisällyttää työpajatoimintaan lähettävien tahojen toimenpiteisiin − joka olisi työpajoilla toteutettavaa  

• jonka tarkoitus olisi sosiaalinen vahvistaminen eli itsetuntemuksen, arjenhallinnan, sosiaalisten taitojen, elämänhallinnan sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien vahvistaminen  

• joka sisältäisi valmennusta, kokonaisvaltaista arjenhallinnan tukea ja sosiaalista vahvistamista, joiden avulla parannetaan osallistujan valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun  

• jonka kesto olisi joustava, yksilölähtöinen ja riittävän pitkä  

• joka soveltuisi sekä ilman ammatillista tutkintoa oleville kuin tutkinnon suorittaneille, sekä nuorille että aikuisille  

• johon osallistumisesta saa etuuden. Työpajatoiminnan rahoituksen monikanavaisuutta tulisi kehitetään niin, että työpajan on mahdollista saada korvaus tekemästään valmennustyöstä.  

• Lisäksi osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pitäisi selvittää työpajavalmennusta palveluna ja etuutena. 

Into kannattaa esitystä. Nyt tarvitaan uusi kansallinen, rakenteellinen ratkaisu, jotta Suomessa voitaisiin paremmin vastata monialaista tukea tarvitsevien ohjauksen ja tuen tarpeisiin.  Tällä hetkellä palvelutarpeita ei arvioida riittävän kattavasti eivätkä asiakkaat pääse ohjautumaan oikea-aikaisesti ja täsmällisesti tarpeitaan vastaaviin palveluihin.  

Ministeriöiden tulisi perustaa yhteinen valmistelutyöryhmä, jossa sovitaan toimenpiteen vaatimat muutokset yhdellä kertaa kunkin ministeriön alaiseen lainsäädäntöön. Vetovastuu tulisi nimetä yhdelle ministeriölle. 

Millainen käytännössä olisi uusi työpajavalmennuksen toimenpide? 

Työpajavalmennuksen ja sen painopisteiden tulee rakentua valmentautujan tarpeista. Saman sopimuspohjan tulee olla käytettävissä kaikkien ministeriöiden alla olevissa organisaatioissa. Toimenpiteen painotusta voidaan muuttaa sen mukaan, mikä monialaisen yhteistyön tuen tarve asiakkaan elämässä painottuu.  

Palvelun alkuvaiheessa painopiste voi olla valmentautujan tarpeiden mukaisesti vahvemmin arjenhallinnan ja toimintakyvyn vahvistamisessa, myöhemmin työ- ja opiskeluvalmiuksien ja työnhaun tukemisessa. Näin valmentautuja saa tarvitsemansa kokonaisvaltaisen ja monialaisen tuen samassa palvelussa. Olennaista on taata riittävä aika tarvittavaan tukeen ja valmentautujien tavoitteiden saavuttamiseen. Tällöin kyseessä on aidosti sosiaalisesti vahvistava palvelu.  

Uusi työpajavalmennuksen toimenpide antaisi tunnustuksen työpajoilla toteutettavalle kokonaisvaltaiselle palvelulle:  

1. lukeutuisi nykyisten palveluihin ohjaavien tahojen (työllisyys-, sote-palvelut, koulutus) tunnustamiin palveluihin.   

2. tavoitteena olisi parantaa valmentautujan valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun.  

3. sisältäisi yksilövalmennusta, ryhmävalmennusta ja työvalmennusta, sekä kokonaisvaltaista sosiaalista vahvistamista: tukea arjenhallintaan, itsetuntemukseen, sosiaalisiin taitoihin, elämänhallintaan sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksiin.  

4. kesto olisi joustava, yksilölähtöinen ja riittävän pitkäaikainen. Valmennusjakson enimmäispituudeksi ei riitä työkokeilun nykyinen 6 kuukautta, kohderyhmä hyötyisi kuntouttavan työtoiminnan tarjoamasta 24 kuukauden harkinnanvaraisesti enimmäiskestosta. 

5. kohdentuisi sekä ilman toisen asteen tutkintoa oleville, että niille tutkinnon jo suorittaneille, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa ja tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea. 

6. palvelu toisi oikeuden etuuteen ja soveltuvin osin kulukorvaukseen.  

7. toteutettaisiin työpajoilla ja sen tuottamisen yhteydessä tulisi voida nuorten osalta hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön nuorten työpajatoimintaan myöntämää valtionavustusta.

8. kunkin valmentautujan tarkemmat toimenpidejaksokohtaiset tavoitteet täsmennettäisiin laadittavassa sopimuksessa ja erillisessä valmennussuunnitelmassa.

Uuden toimenpiteen myötä työpajat ja valmentautujien jaksot palvelussa asemoituisivat yhteiskunnalliseen palvelurakenteeseen aikaisempaa yhdenvertaisemmalla, tunnustetummalla, virallisemmalla ja tasalaatuisemmalla tavalla. Näin vastataan palveluvajeisiin, joita toteutetut yhteiskunnalliset rakenneuudistukset ovat tuottaneet ja turvataan tarpeisiin vastaavat ja vaikuttavat palvelut.  

Mikä on työpajatoiminnan toimenpiteen kustannusrakenne? 

Tämä ratkaisu on toteutettavissa nykyisen menorakenteen, jo olemassa olevien resurssien sekä toimintamuotojen ja ammattiosaamisen puitteissa. Lopputuloksena ei tarvitse syntyä uusia etuuksia eikä uusia kuluja palvelujärjestelmään. Sen sijaan työpajavalmennuksen toimenpide selkeyttää jo olemassa olevaa monialaista palvelujärjestelmää ja helpottaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Suurin yksittäinen taloudellinen panostus on ministeriöltä valmisteluun menevä henkilöstöresurssi. Into osallistuu mielellään valmisteluun. 

Toimenpiteen toteutukseen tarvittavat ammattitaitoiset työpajat ja niiden monipuoliset toimintaympäristöt ovat jo olemassa ja sijaitsevat ympäri Suomen.  

Monialaisten verkostojen vahvuuksia hyödyntävän toimenpiteen rahoitus olisi luontevinta järjestää mainittujen ministeriöiden yhteisbudjetointina. Seuraavassa artikkelisarjamme avaamme lisää uuden toimenpiteen budjetointia ja toteuttamisvastuita. 

Kategoriat

• Ratkaisu