”Oon aina arvostanut, että on ollut ulkopuolinen ihminen tukena”. Etsivä nuorisotyö koulupudokkaita tavoittamassa
Hämeenlinnan etsivässä nuorisotyössä tunnettiin huolta: kaikkia opintonsa keskeyttäneitä ei tavoiteta. Etsivät nuorisotyöntekijät Kukka Heiskanen (VAMK) ja Maria Peltola (TAMK) lähtivätkin YAMK-opinnäytetyössään tutkimaan koulupudokkaiden tavoittamista ja työn tunnettavuuden lisäämistä. Tutkimusaineisto kerättiin etsivän nuorisotyön nuorille toteutetuilla haastatteluilla ja vierailuilla 2. asteen oppilaitoksiin. Näin saatiin niin merkityksellistä tietoa nuorten tavoitteluprosessin kehittämiseksi kuin myös keinoja oppilaitosyhteistyön ja etsivän nuorisotyön tunnettavuuden vahvistamiseksi.
Koettu hyvinvointi ja kiinnittyminen oppilaitosyhteisöön ehkäisevät koulupudokkuutta
Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeytykset ovat viime vuosina lisääntyneet. Tilastokeskuksen koulutuksen keskeyttäminen -tilaston mukaan lukuvuonna 2021–2022 nuorten keskeyttämisprosentti ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa oli 11,0 %, lukiokoulutuksessa 3,7 % (Tilastokeskus 2024). Luvut ovat kuitenkin hieman parantuneet viimeisen vuoden aikana (Tilastokeskus 2025).
Vuoden 2020 Nuorisobarometrissa kysyttiin nuorten toiveita eri tahojen vastuista nuorten hyvinvointiin liittyen. Ehkä hieman yllättäenkin nuoret jakoivat jopa neljänneksi suurimman vastuun hyvinvoinnistaan kouluille ja oppilaitoksille (Nuorisotutkimusseura & Nuorisotutkimusverkosto 2024). Tutkimusten mukaan koulupoissaolot ovat usein ensimmäinen vaihe opintojen keskeyttämiseen johtavassa päätösten ketjussa. Nuo päätökset eivät kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan niihin vaikuttavat muun muassa motivaatio ja vertaisryhmän eli muiden nuorten toiminta (De Witte & Csillag 2014). Myös sosioekonomisella taustalla, mielenterveydenhaasteilla, oppilaitokseen sopeutumattomuudella ja ulkopuolisuuden kokemuksilla on todettu olevan vaikutuksia opintojen keskeyttämiseen (Holen ym. 2018).
Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan 1–2 prosenttia lukiota käyvistä on kokenut kiusaamista viikoittain, ammatillisissa oppilaitoksissa luvun noustessa 4 prosenttiin. Tulosten mukaan kokemukset kerran viikossa tapahtuvasta kiusaamisesta ovat nousussa. Opiskelijoiden hyvinvointia kuormittavat myös monenlaiset muut tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko (Heli Isomäen luento 2024; Kouluterveyskysely).
On todettu, että vahvistamalla opintoihin kiinnittymistä voidaan vähentää opintojen keskeyttämistä ja tämän avulla myös syrjään ajautumista (esim. Niittylahti 2021; Redfern ja Niemi-Ruuskanen 2025). Siksi tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo ennen toiselle asteelle siirtymistä. Opintoihin kiinnittymisestä puhuttaessa tarkoitetaan Niittylahden mukaan opiskelijan opintoihin osallistumisen ja opiskeluyhteisöön kuulumisen yhdistelmää, johon liittyvät opiskelujen arvostaminen ja tunteet. Opintojen keskeyttäminen on merkittävä sosiaalinen ongelma sen vahingollisten seurausten vuoksi. Niitä voivat olla esimerkiksi syrjään ajautuminen, mielenterveyden haasteet, erilaiset riippuvuudet, työkyvyttömyys ja riippuvuus sosiaaliturvasta. (Ramsdal & Wynn 2024; OECD 2021).
Etsivä nuorisotyö koulupudokkaiden tukena monialaista yhteistyötä hyödyntäen ja nuorta vahvistaen
Etsivä nuorisotyö työskentelee oppivelvollisuusiän ylittäneiden koulupudokkaiden tavoittamiseksi ja tukee nuorten opintoihin kiinnittymistä tai niihin palaamista. Nuoria ohjataan rinnalla kulkien oppilaitosten opiskeluhuollon palveluihin hakeutumisessa ja monialaista yhteistyötä hyödyntäen. Etsivä nuorisotyö jalkautuu oppilaitoksiin ja niissä järjestettäviin tapahtumiin. Kun oppilaitokset opintojen keskeytyessä ilmoittavat nuorisolain mukaisesti nuoren yhteystiedot etsivälle nuorisotyölle, nuorta tavoitellaan useiden väylien kautta, korostaen samalla etsivän nuorisotyön arvoja, ennen kaikkea vapaaehtoisuutta ja nuorilähtöisyyttä.
Tavoittaminen viittaa yksilöiden tunnistamiseen, kontaktointiin sekä heidän yhdistämiseensä tarjolla oleviin palveluihin ja tuen piiriin (Aguillard & Wang 2023). Ilman kontaktia etsivä työ ei voi alkaa, joten sen luominen on ensimmäinen ja tärkeä tehtävä. Perusajatus on käynnistää sosiaalisen kanssakäymisen prosessi tuen tarpeessa olevan ja tukea tarjoavan toimijan välillä. Tämä voi tapahtua hyvin erilaisissa paikoissa: julkisilla paikoilla, kohtaamispaikoissa tai ihmisten kotona. Yksi tapa toteuttaa tätä on tehdä itsensä näkyväksi ja antaa ihmisten ottaa ensimmäinen askel – odottaa, luoda mahdollisuuksia, ja toimia, kun mahdollisuus tulee. Näin strategiassa korostuu saavutettavuus ja helposti lähestyttävyys. (Andersson 2013).
On tärkeää huomioida, että osa nuorista valitsee ennemmin verkossa tapahtuvan tekstimuotoisen kommunikoinnin kuin muut tavat, kuten kommunikoinnin kasvokkain (Joshi ym. 2019 Rosenberg ym. 2021 mukaan). Kokonaisuudessaan tavoittelussa on hyvä hyödyntää useita eri keinoja sekä kanavia. Tärkeintä on tavoittelun sisältö ja lämmin sävy, jossa tulee huomioida välitetyn informaation saavutettavuus ja selkeys. Kaikesta tulee käydä aina myös ilmi, mistä ja miten asiasta on saatavissa lisätietoa. (Aguillard & Wang 2023).
”Puhelut on pelottavia, tekstiviestit liian virallisia”
Opinnäytteessä löydettiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla kolme pääluokkaa, jotka liittyvät nuorten tavoittamiseen etsivän nuorisotyön toimesta: 1) puheluiden välttäminen ensisijaisena tavoittelukeinona, 2) monipuolisten tavoittelukeinojen hyödyntäminen sekä 3) oikeanlaisen mielikuvan välittäminen. Mahdollisiin toimenpiteisiin etsivän nuorisotyön näkökulmasta ennen opintojen keskeytymistä löytyi niin ikään kolme pääluokkaa: 1) tiedon lisääminen opintojen aikana, 2) fyysisen läsnäolon tarkoituksenmukaisuus sekä 3) yhteistyö oppilaitosten kanssa.
Oppilaitosvierailuilta kerätty aineisto tuki teemahaastatteluiden aineistoa nuorten ajatusten ollessa yhteneväisiä kummassakin. Molemmissa aineistoissa tekstimuotoinen tavoittelu koettiin mielekkäimpänä tavoittelukeinona. Suurin osa koki puhelut tavalla tai toisella epämiellyttävinä, ja niitä myös välteltiin nuorten toimesta. Sosiaalisen median käyttö tavoittelutapana taas jakoi nuorten mielipiteitä. Oppilaitoksissa yleisesti käytettävä Wilma-järjestelmä nousi esiin molemmista aineistoista ja sitä ehdotettiin nuorten toimesta väyläksi niin nuorten tavoitteluun kuin etsivän nuorisotyön tunnettavuuden lisäämiseen. Nuoret toivoivat, että heidän omia toiveitaan tavoittelutapaan liittyen huomioitaisiin enemmän esimerkiksi niin, että nuoren olisi mahdollista vaikuttaa tavoittelutapaan jo ennen etsivän nuorisotyön yhteydenottoa. Etsivän nuorisotyön työmuodosta toivottiin kuultavan lisää.
Etsivän nuorisotyön fyysisen läsnäolon toivottiin olevan oppilaitoksissa tarkoituksenmukaista, suunnitelmallista ja etsivän nuorisotyön työnkuvaa avaavaa. Aineistosta nousivat kuitenkin esiin haasteet tavoittaa oppilaitosvierailujen avulla juuri koulupudokkaita tai pudokkuusuhassa olevia nuoria, sillä juuri poissaolot voivat olla syynä tavoittamattomuuteen. Vierasta työntekijää voi olla myös haastava lähestyä esimerkiksi oppilaitoksen avoimessa aulatilassa. Hyvin tiedotettuina oppilaitosvierailut voivat kuitenkin madaltaa nuoren kynnystä olla yhteydessä etsivään nuorisotyöhön myöhemmin.
Oppilaitosten ja opiskeluhuollon työntekijöiden koettiin myös olevan luotettavia ja hyviä tahoja kertomaan nuorille etsivästä nuorisotyöstä. Luotettavalta taholta tulevaan tietoon koettiin olevan helpompi tarttua. Myös sosiaalisten verkostojen, kuten kavereiden kautta saadun tiedon etsivästä nuorisotyöstä koettiin helpottavan tuen vastaanottamista.
Opinnäytetyön aikana etsivän nuorisotyön tiimi kehitti oppilaitosvuosikellon, jonka pohjalta oppilaitosyhteistyöstä luotiin suunnitelmallista ja jatkuvaa. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus tuotti merkityksellistä tietoa etsivän nuorisotyön nuorten tavoitteluprosessin kehittämiseen sekä oppilaitosyhteistyön ja etsivän nuorisotyön tunnettavuuden vahvistamiseen. Kehittämistyö tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.
Kohtaamisen tärkeys
Opinnäytetyömme aihe oli ajankohtainen sekä tarpeellinen paikallisen työn kehittämiseksi. Se vastaa osaltaan myös yhteiskunnalliseen huoleen koulupudokkaiden määrän kasvusta ja nuorten tavoittamisen tärkeydestä syrjäänajautumisen ennaltaehkäisemiseksi. Etsivässä nuorisotyössä on tärkeää kohdata ja kuulla nuoria sekä osoittaa kiinnostusta asioihin, jotka ovat nuorille tärkeitä, mutta vahvistaa myös toivoa nuorissa, jotka niitä vielä etsivät.
Oman polun etsintä voi joskus alkaa alusta esimerkiksi opinnoista erotessa, ja silloin tarjottu tuki voikin olla erityisen arvokasta. Tähän kaikkeen voidaan vaikuttaa sekä nuoriin ja nuorten elinoloihin liittyvällä tutkimuksella ja kehittämistyöllä. Suuri merkitys on myös jokapäiväisillä kohtaamisilla – pysähdytään hetkiin, annetaan aikaa ja kohdataan sekä kuullaan nuoria. Etsivän nuorisotyön tunnettavuutta on edelleen tarpeen vahvistaa, jotta kenenkään ei tarvitsisi selvitä yksin, ja yhä useampi tavoitettaisiin nuorelle oikeaan aikaan.
Kukka Heiskanen ja Maria Peltola,
Hämeenlinnan etsivä nuorisotyö
Aiheesta lisää: Heiskanen, K. & Peltola, M. (2025). ”Puhelut on pelottavia, tekstiviestit liian virallisia”: kuinka tavoittaa toisen asteen koulupudokkaat ja tehdä etsivää nuorisotyötä tunnetummaksi? YAMK-opinnäytetyö. Sosiaali- ja terveysala, hyvinvoinnin asiantuntija & sosiaalialan erityisasiantuntija. Vaasan Ammattikorkeakoulu & Tampereen ammattikorkeakoulu.