Kuuleeko työelämä? Tunteet työelämässä
Kuuleeko työelämä? -blogisarja on Inton uusi konsepti, jossa hanketyön teemat heräävät eloon asiantuntijoiden kirjoituspöydillä. Blogeissa pohditaan, kuinka tehdä työelämästä nuorimyönteisempi ja mieliystävällisempi. Kirjoittajina toimivat nuori kokemusasiantuntija Roosa ja mielenterveyslääkäri Erkko NUOLI nuori mieli työyhteisössä -hankkeen asiantuntijaryhmästä. Tässä tekstissä Roosa ja Erkko keskustelevat siitä, miten tunteet näyttäytyvät työelämässä.
Erkko: Me tunnistettiin aikaisemmissa keskusteluissa, että nuoret tarvitsevat turvaa, rooleja ja esikuvia, jotta nuorten vahvuudet pääsevät parhaiten esille. Nuorten uudistumis- ja itsereflektiokyky sekä tunnetaidot ovat niitä vahvuuksia, joilla tulevaisuutta voi luoda aivan uudella näkökulmalla.
Roosa: Suunta on jo nähtävissä. Uudet ikäpolvet tuovat koko ajan enemmän emotionaalista älykkyyttä työelämään.
On hämmentävää, kun tunneälykäs sukupolvi saa ulkopuolelta viestiä, että tunteet eivät mahdukaan työelämään.
Mikä rooli sun mielestä tunteilla on työelämässä?
Tunteet ohjaavat sekä yksilöä että yhteisöä
Erkko: Emootiot laittavat meidät liikkeelle. Ne asettavat meidän sisäiset asetukset kohdalleen, jotta toimisimme välittömästi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Valppaus kohottaa toimintakykyä, kiukkuisena tulee oltua impulsiivisempi, turhautuneena luovuttaa herkemmin, innostuneena on valmis menemään vaikka minkä esteen yli.
Roosa: Kun jokin tuntuu hyvältä ja oikealta, sitä on valmis puolustamaan ja on motivoitunut tekemään töitä onnistumisen eteen. Silloin sitoutuu aivan eri tavalla. Väitän, että omassa työelämässäni kaikki on sujunut paremmin, kun on ollut sallittua välittää tunteita asiakkaille ja työyhteisölle. Se tuntuu myös olevan aika hyvä johtamisen väline!
Erkko: Totta! Emootiot ovat myös laumakieli. Tunteet tarttuvat. Niiden avulla yhteisö asettuu kulkemaan yhteisillä asetuksilla samaan suuntaan. Esimerkiksi haukotus ja sen taustalla olevat asetukset tarttuvat. Tämä viestii rentoutumisesta ja lepäämisen mahdollisuudesta. Toiselle laumassa se voi olla kutsuva signaali itsekin levähtää. Toiselle haukotus voi olla merkki epäkunnioituksesta omaa valppautta kohtaan.
Tunneälykäs johtaja pysyy tietoisena tunneilmastosta ja voi omalla esimerkillään johtaa myös tunnesuuntaa. Tärkeää on, että tiedollinen ohjaus ja tunneohjaus eivät ole ristiriidassa.
Roosa: Tuo tunteiden ja odotusten ristiriita on kiinnostavaa! Myös sanat, teot ja tunneilmaisu voivat olla ristiriidassa. Saatetaan ilmoittaa, että meidän yrityksessä pidetään ihmisistä huolta ja seuraavassa lauseessa esitellään suuria odotuksia aikataululle. Minut ja sukupolveni on kasvatettu käsittelemään tunteita ja olemaan avoimia kokemuksista. Tietenkin työpaikka on töitä varten ja yritysten täytyy pyöriä, mutta inhimillisillä arvoilla on usein riski jäädä jalkoihin.
”Kyllä sitä välillä miettii, miten esihenkilökään jaksaa.”
Erkko: Kaikki yrittävät todella kovaa! Tällä hetkellä lähiesihenkilöt ovat erittäin kuormittuneita. Heidän on huomioitava työntekijöiden psykososiaalista kuormitusta ja tuettava jaksamaan tavoitepaineiden alla. Vastaanotoilla on hyvin nähtävissä, miksi tunnekuormaa pyritään vähentämään työelämästä. Sanotaan, että psykoterapiatarve läikkyy työyhteisöihin.
Roosa: Kyllä sitä välillä miettii, miten esihenkilökään jaksaa. Eikä sitä haluaisi kuormittaa häntä liikaa omilla asioilla.
Mutta kun ne omat asiat nyt vaan vaikuttavat siihen, miten itse pystyy olemaan paras versio töissä ja ylipäätään suoriutuu töistä.
Erkko: Näinhän se on. Toisaalta työntekijän velvollisuus on kertoa omasta jaksamisestaan ja työn sujuvuudesta, toisaalta sitä aivan ymmärrettävästi haluaa huomioida myös muiden jaksamisen. Itselläni on huoli lähiesihenkilöistä. He näyttävät olevan viimeinen puskuri talouden mittareiden ja henkilöstön jaksamisen välissä.
Roosa: Pitäisiköhän meidän keksiä jotain uutta tähän yhtälöön? 😉
Pysy mukana keskustelussa!
Kuuleeko työelämä? -blogisarja on uudenlainen ja kiinnostava kokonaisuus, jossa nuori kokemusasiantuntija ja kokenut lääkäri sukeltavat yhdessä työelämän ilmiöihin. Blogeissa pohditaan sitä, miten tehdä työelämästä nuorimyönteisempi ja mieliystävällisempi. Kirjoittajat käsittelevät työelämän ilmiöitä henkilökohtaisesti, oman asiantuntemuksensa sekä NUOLI -hankkeen herättämien oivallusten kautta. Blogi julkaistaan joka viikko Inton verkkosivuilla ja somessa. Aikaisemmat tekstit löytyvät listasta:
- Mitä nuori etsii ja mitä työelämän tulisi nuorissa nähdä?
- Aitous vahvuutena – nuoret muuttavat työelämää
Teksti:
Roosa Humisto & Erkko Klemetti
NUOLI nuori mieli työyhteisössä -hankkeen asiantuntijaryhmä
Lue lisää NUOLI -hankkeesta: Kun nuori siirtyy työelämään – materiaaleja ja koulutusta työelämään ja ohjaustyön tueksi
Nuoli – nuori mieli työyhteisössä -hanke liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU) ja rahoituksen on myöntänyt sosiaali- ja terveysministeriö osana RRP5-pakettia.
Hanketyön tavoitteena on vahvistaa työyhteisöiden ja esihenkilöiden kykyä vastaanottaa ja tukea nuoria, työuran alussa olevia henkilöitä sekä vahvistaa työyhteisöjen mieliystävällisyyttä. Hankkeen toteuttavat Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry sekä MIELI Suomen mielenterveys ry
