Kuuleeko työelämä? Luottamus työelämässä
Kuuleeko työelämä? -blogisarja on Inton uusi konsepti, jossa hanketyön teemat heräävät eloon asiantuntijoiden kirjoituspöydillä. Blogeissa pohditaan, kuinka tehdä työelämästä nuorimyönteisempi ja mieliystävällisempi. Kirjoittajina toimivat nuori kokemusasiantuntija Roosa ja mielenterveyslääkäri Erkko NUOLI nuori mieli työyhteisössä -hankkeen asiantuntijaryhmästä. Tässä tekstissä Roosa ja Erkko keskustelevat siitä, mikä merkitys luottamuksella on työelämässä sekä mielenterveydelle.
Tällä kerralla ryhdyimme pohtimaan, miksi Suomi on kahdeksatta kertaa peräkkäin maailman onnellisin kansa, vaikka se yrittää päinvastaista? Ja miten tämä kaikki liittyy mielenterveyteen sekä työelämään.
Erkko: Mun näkemys on, että se onnellisuus liittyy luottamukseen.
Roosa: Kun ihmiset luottavat enemmän toisiinsa, heidän ei tarvitse varautua niin paljon? Vai onko luottamus tulevaisuutta kohtaan se, joka pitää onnellisena?
Erkko: Suomalaiset eivät ehkä ole niitä, joiden usko tulevaisuuteen olisi sitä syttyvintä sorttia. Siitä muistutuksena presidentti Mauno Koiviston kehotus luottaa positiiviseen tulevaisuuteen ellei vastakkaisesta ole pitävää näyttöä. Pidän ihmisten välistä luottamusta kaikkein tärkeimpänä onnellisuutta ylläpitävänä tekijänä.
Roosa: Niin tosiaan: luottamus ei siis välttämättä tee onnelliseksi, vaan ylläpitää mahdollisuutta onnellisuuteen.
Erkko: Juuri noin minä uskon. Ihmiset, jotka luottavat prosessiin ja mahdollisuuksiinsa toipua myös toipuvat paremmin. Työyhteisössä sama tarkoittaa luottamusta yhteiseen tekemiseen ja porukkaan, jossa töitä tehdään.
Epäluottamus taas saa epäilemään oman tekemisen arvoa ja se näkyy voinnissa ja työtehon laskuna.
Luottamus ja työelämä
Roosa: Käy järkeen. Se, että voin luottaa työpaikalla, että en joudu pelkäämään huijatuksi tulemista on tärkeämpää minulle kuin yksittäinen palkkio tai ylennys. Haluan luottaa siihen, että onnistumiseni ja taitoni huomataan.
Haluan jakaa elämääni työkavereiden kanssa joutumatta pelkäämään, että se kääntyisi itseäni vastaan. Parhaissa työyhteisöissä olen saanut kokea avoimuutta ja sosiaalista vahvistamista.
Erkko: Niissä kulttuureissa, joissa kukin on oman onnensa seppä eikä keskinäistä luottamusta arvosteta, tapahtuu hustlaamista. Se on sitä, kun yksilö tavoittelee nopeita voittoja näppärillä kilpailueduilla.
Roosa: Kuulostaa aika jenkiltä. Ja start up -maailmalta! Ei kovin kannattavaa silloin, kun mielenterveys alkaa haastamaan…
Erkko: Sieltähän nämä opportunistiset käytösmallit on matkittu. Suomessa vain on niin pieni kansa, ettei täällä voi myydä olemattomia kasvomaskeja kuin kerran. Hustlaaminen on lyhyt reitti ja Suomessa luottamus saa säilyä pidempään kuin muualla.
Roosa: En haluaisi olla sellaisessa työpaikassa, joka edistää toiminnallaan ihmisten kaltoinkohtelua yrityksen sisällä tai sen ulkopuolella.
Erkko: Tämä on toinen osa luottamuksen tärkeyttä: työntekijät voivat paremmin ja ovat motivoituneempia, kun he kokevat olevansa mukana tekemässä hyvää. Työntekijän on luotettava esihenkilöiden ja johtajien käsitykseen suunnasta ja sen toteutustavasta.
Silloin työntekijän on mahdollista kokea merkityksellisyyttä, keskittyä työhönsä ja mieli voi paljon paremmin.
”Ratkaistaanko tällä mielenterveyskriisi?”
Roosa: Ratkaistaanko tällä mielenterveyskriisi?
Erkko: Luottamus kantaa todella pitkälle. Se on laajasti käyttöön otettavissa ja jo luottamuksen arvostaminen ja sitä kohti meneminen tuottaa koko ajan paranevia tuloksia. Ainakin työyhteisöissä luottamuksen kasvattaminen kannattaa ottaa korkean prioriteetin tavoitteeksi.
Roosa: Luottamuksellinen ilmapiiri on se, mitä mä jäin kaipaamaan siitä hyvästä työpaikasta. Se saisi mut suosittelemaan ja palaamaan sinne takaisin.
Erkko: Se, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi – sillä luodaan luottamuksen pohja. Teoilla, käytöksellä ja yhteisillä kokemuksilla luottamus lähtee rakentumaan. Näin itse kukin voi osallistua mielenterveyskriisin ratkaisemiseen!
Pysy mukana keskustelussa!
Kuuleeko työelämä? -blogisarja on uudenlainen ja kiinnostava kokonaisuus, jossa nuori kokemusasiantuntija ja kokenut lääkäri sukeltavat yhdessä työelämän ilmiöihin. Blogeissa pohditaan sitä, miten tehdä työelämästä nuorimyönteisempi ja mieliystävällisempi. Kirjoittajat käsittelevät työelämän ilmiöitä henkilökohtaisesti, oman asiantuntemuksensa sekä NUOLI -hankkeen herättämien oivallusten kautta. Blogi julkaistaan viikoittain Inton verkkosivuilla ja somessa. Aikaisemmat tekstit löytyvät listasta:
- Mitä nuori etsii ja mitä työelämän tulisi nuorissa nähdä?
- Aitous vahvuutena – nuoret muuttavat työelämää
- Tunteet työelämässä
Teksti:
Roosa Humisto & Erkko Klemetti
NUOLI nuori mieli työyhteisössä -hankkeen asiantuntijaryhmä
Lue lisää NUOLI -hankkeesta: Kun nuori siirtyy työelämään – materiaaleja ja koulutusta työelämään ja ohjaustyön tueksi
Nuoli – nuori mieli työyhteisössä -hanke liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU) ja rahoituksen on myöntänyt sosiaali- ja terveysministeriö osana RRP5-pakettia.
Hanketyön tavoitteena on vahvistaa työyhteisöiden ja esihenkilöiden kykyä vastaanottaa ja tukea nuoria, työuran alussa olevia henkilöitä sekä vahvistaa työyhteisöjen mieliystävällisyyttä. Hankkeen toteuttavat Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry sekä MIELI Suomen mielenterveys ry
