Kuuleeko työelämä? Aitous vahvuutena – nuoret muuttavat työelämää
Kuuleeko työelämä? -blogisarja on Inton uusi konsepti, jossa hanketyön teemat heräävät eloon asiantuntijoiden kirjoituspöydillä. Blogeissa pohditaan, kuinka tehdä työelämästä nuorimyönteisempi ja mieliystävällisempi. Kirjoittajina toimivat nuori kokemusasiantuntija Roosa ja mielenterveyslääkäri Erkko NUOLI nuori mieli työyhteisössä -hankkeen asiantuntijaryhmästä. Tässä tekstissä Roosa ja Erkko keskustelevat siitä, miten nuorten ja työelämän odotukset voisivat kohdata aidosti.
”Eihän me muuta tehdäkään kuin tutkiskellaan itseämme!”
Roosa: ´Unelmana olisi, että löytäisi työn, jossa ei uupuisi ja pääsisi toteuttamaan omia vahvuuksiaan.´
Erkko: Ehkä työelämän ja nuorten tavoitteet voivat toteutua yhdessä. Työelämä odottaa itseohjautuvuutta, vastuunkantoa ja riittävää toimintakykyä.
Toisaalta tarvitaan innovaatioita, uusia näkökulmia ja uudistumiskykyä. Nuoret parhaimmillaan olisivat niitä tulevaisuuden tekijöitä.
Roosa: Nuoret kyllä uudistuvat – me mennään koko ajan uutta kohti!
Erkko: Nuorilla on myös aivan uusia kykyjä verrattuna aikaisempiin sukupolviin. Nuorten kanssa on helppo käydä keskusteluita, jotka koskevat mieltä. Heillä on huomattavasti enemmän erottelukykyä tunteisiin, ajatuksiin ja omaan kokemukseen kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Heidän herkkyytensä nähdä muissa mielen erilaisia toimintoja on saanut kasvun aikana paljon harjoitusta.
Roosa: Henkinen hyvinvointi on nuorille erittäin paljon läsnä. Meidät on kasvatettu tunnetaitoisiksi ja uhmaamaan hiljenemisen kulttuuria.
Koen tärkeäksi, että voin kertoa kamppailevani ahdistuksen, paniikkihäiriön ja neurokirjon kanssa.
Erkko: Ainakin niillä nuorilla, joihin minä olen päässyt tutustumaan, on ollut korkea tahto kehittyä itsenä.
Roosa: Eihän me muuta tehdäkään kuin tutkiskellaan itseämme!
Erkko: Siinä vahvuuksien yksi ydin onkin: nuorilla on kykyä tunnistaa itsessä kehityskohteita, mutta myös muissa esimerkiksi epäaitoutta.
Roosa: Nuoret tunnistavat teeskentelyn erittäin herkästi. Kun ilmeet, eleet ja sanat eivät kohtaa, jokin tuntuu oudolta ja epäaidolta. Ja aito kohtaaminen tuntuu sitäkin kannustavammalta. Eräs esihenkilöni tunnisti vahvuuteni asiakaspalvelijana, vaikka en olisikaan aamuihminen.
Erkko: Ristiriita omien ja ympäristön arvojen välillä on se, mikä näyttäisi kuormittavan nuoria erityisen paljon. Eräs sote-ammattilainen kertoi romahduksensa syyksi sen, että ymmärsi olevansa osa ihmistä laiminlyövää järjestelmää.
Nuoret ovat itseen ja ympäristön aitouteen liittyvien herkkyyksiensä vuoksi kuin kanarialintuja kaivoksessa. Herkimmät ilmaisevat voinnillaan, kun olosuhteet käyvät myrkyllisiksi.
Roosa: Nuoret on katsoneet esikuviaan kauhistuneina sivusta koko ikänsä. Meille työelämä on välittynyt ylikuormittumisen ihannoimisena. Minä en elä tehdäkseni töitä, teen töitä, jotta voin elää. Tämä ei tarkoita, että en panostaisi työhöni tai arvostaisi mahdollisuuksia mitä minulle tarjoutuu. Se tarkoittaa, että arvostan hyvinvointiani ja elämän muita osa-alueita.
Erkko: Olen huomannut mielenterveystyössä, että ihmiset uupuvat koko ajan varhaisemmin. Nuorin jo toista kertaa uupunut on vasta 18-vuotias. Tulkitsen, että maailma on kehittynyt niin nopeaksi, että kaikki saavutetaan koko ajan aiemmin. Nuoret voivat olla erittäin menestyviä ja saavuttaa hyvin nuorella iällä enemmän kuin uskalsivat unelmoidakaan. Mutta myös uupumus saavutetaan nopeammin…
Miten nuorten kuormitustekijät huomioitaisiin ja vahvuudet saataisiin esille?
Meillä on nopeasti kehittyvä maailma, jossa arvoristiriidat sukupolvien välillä kuormittavat nuoria. Herkkyyksillään he tunnistavat ja etsivät aitoutta. Ja juuri aitous, omana itsenä työskentely, voisi tuoda nuorten vahvuudet esille. Silloin itsereflektiokyky, herkkyys, tavoittelu kohti omaa itseä ja kestäviä arvoja voisivat tuoda paljon hyvää myös työyhteisöihin. Uudistumiskykyä ja tahtoa kehittyä ainakin riittää!
Sosiaalinen vahvistaminen on työote, jonka avulla nuorta ja koko työyhteisöä voi kannustaa tuomaan vahvuutensa esille. Se on vahvuuksiin ja voimavaroihin keskittyvää työskentelyä, joka auttaa kiinnittymään työyhteisöön, vahvistaa työporukan yhteenkuuluvuutta, innovatiivisuutta ja lisää merkityksellisyyttä. Sosiaalisesti vahvistavassa työyhteisössä erilaisetkin ihmiset saavat tilaa olla oma itsensä ja pystyvät ilmaisemaan itseään luottavaisesti.
Pysy mukana keskustelussa!
Kuuleeko työelämä? -blogisarja on viiden blogin kokonaisuus siitä, miten tehdä työelämästä nuorimyönteisempi ja mieliystävällisempi. Kirjoittajat käsittelevät työelämän ilmiöitä henkilökohtaisesti, oman asiantuntemuksensa sekä NUOLI -hankkeen herättämien oivallusten kautta. Ensimmäisessä osassa keskusteltiin siitä, mitä nuori etsii ja mitä työelämän tulisi nuorissa nähdä?
Luvassa on uudenlainen ja kiinnostava kokonaisuus, jossa nuori kokemusasiantuntija ja kokenut lääkäri sukeltavat yhdessä työelämän ilmiöihin. Blogi julkaistaan joka viikko Inton verkkosivuilla ja somessa.
Lue lisää NUOLI -hankkeesta: Kun nuori siirtyy työelämään – materiaaleja ja koulutusta työelämään ja ohjaustyön tueksi
Teksti:
Roosa Humisto & Erkko Klemetti
NUOLI nuori mieli työyhteisössä -hankkeen asiantuntijaryhmä
Nuoli – nuori mieli työyhteisössä -hanke liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU) ja rahoituksen on myöntänyt sosiaali- ja terveysministeriö osana RRP5-pakettia.
Hanketyön tavoitteena on vahvistaa työyhteisöiden ja esihenkilöiden kykyä vastaanottaa ja tukea nuoria, työuran alussa olevia henkilöitä sekä vahvistaa työyhteisöjen mieliystävällisyyttä. Hankkeen toteuttavat Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry sekä MIELI Suomen mielenterveys ry
