KuntaKimpat ponnistaa Jelppiverkon kokemusten pohjalta
Taloushaasteet ja nuorten määrän väheneminen ovat saaneet monet kunnat etsimään uusia tapoja turvata nuorten palvelut. Pohjois-Pohjanmaalla jo lähes 20 vuotta toiminut Jelppiverkko on osoittanut, että hallinnollisesti keskitetty ja yhteisesti koordinoidun kuntayhteistyön malli voi säästää resursseja sekä vapauttaa aikaa nuorten kohtaamiseen. Nyt KuntaKimpat-hanke vie toimintamallia eteenpäin ja etsii mukaan pieniä kuntia, jotka haluavat kehittää nuorisotyötään yhteistyön voimin.
Yhä useampi kunta Suomessa painii taloudellisten haasteiden ja nuorten vähenemisen kanssa. Monikuntaisen Jelppiverkon koordinaattorina toimiessani olen saanut useita yhteydenottoja kunnista, joissa mietitään kaventuvien taloudellisten resurssien myötä, miten meidän toimintatavoista innoittunut kuntayhteistyö voisi auttaa noita pieniä kuntia jatkamaan nuorten palveluiden tuottamista. Kirjoitankin tätä blogia nyt KuntaKimpat-hankkeen projektipäällikkönä, mutta yhtä hyvin voisin kirjoittaa sen varsinaisen tehtäväni vuoksi, Jelppiverkon koordinaattorin roolissa.
Jelppiverkossa on harjoiteltu kuntayhteistyötä jo lähes 20 vuotta
Oulun eteläisen alueella toimi 1990-luvun loppuun asti kaikissa pienissä kunnissa fyysisiä työpajoja. Panostukset koneisiin, laitteisiin ja seiniin tuntuivat pienissä kunnissa tuolloin kovilta ja työpajat päädyttiin lakkauttamaan. Pian kunnissa alkoi näkyä nuorten joukko, joka ei saanut suoritettua ammatillisia tutkintoja loppuun tai tutkinnon suoritettuaan eivät päässeet suoraan töihin. Alueen kunnat alkoivat tuolloin vielä toimivan Oulun lääninhallituksen nuorisotoimen kanssa yhteistyössä miettiä syrjäytymisen ehkäisyyn vaihtoehtoa fyysisille nuorten työpajoille.
Pohdintojen myötä, vuodesta 2006 alkaen, lähti liikkeelle Ylivieskan seutukunnan alueen kuntien yhteinen ESR-hanke, jonka tarkoituksena oli kehittää täysin uudenlaista nuorten työpajatoiminnan mallia. Samaan aikaan alueen kunnissa käynnistyi hankkeita, joissa kokeiltiin yhteisen hankkeen kehittämiä palveluita. Kokeiluista syntyi toimintamalli, joka nykyään tunnetaan seinättömänä nuorten työpajatoimintana ja Oulun eteläisellä alueella – Jelppiverkkona. Nykyisin tosin Jelppiverkon palveluita ovat myös yhdeksän mukana olevan kunnan etsivän nuorisotyön palvelut. Nuorten työpajatoiminta on kehittynyt vuosien mittaan verkostomuotoiseksi nuorten työpajatoiminnaksi.
Kunnallisesta toiminnasta kuntien väliseen yhteistyöhön
Vuonna 2007 ESR -hankkeissa työskentelevät sekä yhteisen hankkeen projektipäällikkö päätyivät esittämään alueelliselle ohjausryhmälle ajatuksen toiminnan hallinnollisesta yhteistyöstä. Ohjausryhmä antoi luvan suunnitella kuntienvälisen yhteistyön mallia. Jo vuoden 2007 lopulla ”Talomalli” sai ensimmäisen versionsa (ks. kuva), ja se hyväksyttiin ohjausryhmässä sekä mukana olevissa viidessä kunnassa. Vuoden 2009 alussa Jelppiverkko sai nimensä ja ensimmäiset kuntien väliset yhteistyösopimukset allekirjoitettiin. Tuolloin toiminnassa olevat kunnat olivat Jelppiverkkoa hallinnoiva Oulaisten kaupunki, Sievin, Alavieskan ja Merijärven kunnat sekä Kalajoen kaupunki.
Yhteisen hallinnoinnin ja koordinoinnin tarkoitus oli vapauttaa nuorten kanssa työskentelevien työaikaa pois hallinnollisista asioista nuorten kohtaamiseen. Näin syntyi malli, jossa Oulaisten kaupunki palkkaa koordinaattorin, joka tekee kaikki avustusten hakemiseen liittyvät asiakirjat yhtenä kappaleena. Samoin kaikki raportit, vuosittaiset kyselyt ja valtionavustuskelpoisuushakemukset tehdään kaikkien Jelppiverkon kuntien puolesta koordinaattorin toimesta.
Säästöä kuntiin sekä valtionhallintoon
Talomallin kehittämisen yhteydessä mietittiin toimintaa niin, että se tehostaisi hallintoa ja näin myös vähentäisi hallintoon käytettävää työaikaa. Todettiin, että sen aikaisen hallinnointimallin mukaan säästettiin pelkästään ohjausryhmien, joita silloin toimi jokaisessa kunnassa, työaikaa yhteensä 1207,5 tuntia/vuosi – ja tähän laskelmaan ei ole otettu huomioon matka-aikaa, jonka jokainen paikallisen ohjausryhmän jäsen käytti kokoukseen matkustaessaan. Hallinnoinnin toimintamalli ei ole merkityksetön myöskään valtionhallinnon osalta. Kuinka paljon säästämme Aluehallintoviraston (ja tulevaisuudessa Lupa- ja valvontaviraston) työaikaa lähettäessämme vain yhdet kappaleet kaikkia avustusten kannalta tärkeitä asiakirjoja vanhan toimintatavan mukaiseen yhdeksään verrattuna? Rahallisesti ja ajallisesti ajateltuna, toimintamalli ei ole merkityksetön.
KuntaKimpat -hanke levittää kuntien välisen yhteistyön mallia
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Kuntien välisen yhteistyön mallit nuorisotyössä, KuntaKimpat -hanke (1.4.2025-31.3.2026) mallintaa pienten kuntien välistä yhteistyötä nuorisotyön kentällä. Hankkeeseen etsitään mukaan pieniä kuntia, jotka haluavat miettiä kuntayhteistyökuvioita millä tahansa nuorisotyön osa-alueella. Kiinnostuneet voivat olla yhteydessä KuntaKimpat -hankkeeseen.
Heli Somero, projektipäällikkö
KuntaKimpat -hanke
Ps. Lisää Jelppiverkon kuntayhteistyön mallista voi kuulla myös Etsivän nuorisotyön kuntakimpat -webinaarin videotallenteella (Inton materiaalipankissa).