Työpajatoiminnan valtakunnallinen tilannekuva 2025 on valmistunut!
Marraskuussa 2025 taltioitiin työpajatoiminnan tilannekuva. Otoksen pohjana toimi kysely, joka osoitettiin valtakunnallisesti kaikille työpajakentän toimijoille. Kentän ääni oli tuloksissa hieman mollivoittoinen – mutta on myös vahvaa halua kehittää ja periksiantamatonta sinnikkyyttä tehdä työtä valmentautujien eteen! Kyselyssä selvitettiin mm. toimintaedellytyksiä, toiminnan rahoitusta, rahoitusmallien muutoksia, yhteistyötä eri toimijoiden välillä, sekä millaisia kehittämisideoita tulevaisuuteen on luotu.
Tutustu työpajatoiminnan tilannekuvan aineistoon materiaalipankissamme!
Inton marraskuussa 2025 koostama työpajatoiminnan tilannekuva piirtää kuvan kentästä, joka toimii useiden hallinnonalojen rajapinnoilla mutta yhä epävarmemmilla edellytyksillä. Tilannekuvan pohjana toimi Webropol-kysely (vastausaika 3.-14.11.2025), josta tiedotettiin laajasti Inton sosiaalisen median kanavissa, aluekoordinaattoreiden kautta, erilaisissa verkostoissa, webinaareissa ja tapahtumissa sekä jäsenlistauksen avulla.
Kyselyyn saatiin yhteensä 131 vastausta, jotka tarjoavat kattavan kuvan työpajatoiminnan nykytilasta eri puolilla Suomea. Vastaajista 63 toimi esihenkilötehtävissä ja 68 työntekijöinä, mikä tuo tilannekuvaan näkökulmia sekä strategiselta että arjen työn tasolta. Vastauksissa kerättiin tietoa myös AVI-alueittain, jotta saisimme kokonaiskuvan lisäksi hieman paikallisempaakin tietoa. Vastaukset jakautuivatkin kaikille AVI-alueille, eniten Länsi- ja Sisä-Suomeen (44) sekä Etelä-Suomeen (32). Itä-Suomesta vastauksia saatiin 22, Lounais-Suomesta 16, Pohjois-Suomesta 12, ja Lapista vain 2.
Tässä tilannekuvassa perehdytään kyselyn tuloksiin valtakunnallisen tarkastelun kautta. Tarkemmat tiedot kyselyn alueellisista vastauksista voit käydä lukemassa materiaalipankista.
Työpajojen tausta ja kohderyhmät
Työpajojen taustalla toimii monia hallintomuodoiltaan erilaisia organisaatioita. Suurin osa kyselyn vastaajista edusti kuntia, kuntayhtymiä tai koulutuskuntayhtymiä (63), mutta merkittävä osa näistä työpajoista toimii myös yhdistysten ja järjestöjen (43) sekä säätiöiden (13) ylläpitäminä. Lisäksi mukana oli hyvinvointialueiden, osakeyhtiöiden ja osuuskuntien sekä muiden toimijoiden järjestämää toimintaa.
Valtaosa vastaajien edustamista työpajoista oli suunnattu joko vain alle 29-vuotiaille nuorille (70) tai sekä nuorille että aikuisille (60). Vain yksi vastaaja ilmoitti työpajansa olevan suunnattu ainoastaan yli 29-vuotiaille aikuisille.
Sopimusmuodot moninaistuvat
Valmentautujien sopimusmuodot ovat erittäin moninaiset. Kysymykseen vastattiin yhteensä 463 kertaa, sillä oli mahdollista valita useampi vaihtoehto – valmentautujat ovat monelle työpajalle tervetulleita monin erilaisin järjestelyin. Vastausten perusteella yleisimmät sopimusmuodot tällä hetkellä ovat:
Sopimusten kirjo kertoo paitsi työpajojen roolista monien eri järjestelmien rajapinnoilla, myös toiminnan pirstaleisuudesta ja hallinnollisesta kuormasta: lakeihin ja etuuksiin ja erilaisiin reunaehtoihin liittyvää työtä on tehtävänä sitä enemmän, mitä monipuolisemmin työpaja ylläpitää valmiuksia eri palvelujen tai toimintojen lähtökohdista määrittyvien sopimusten mahdollistamiseen valmentautujien kanssa.
Yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa toimii erinomaisesti
Työpajatoimijat arvioivat kyselyssä monialaisen yhteistyön toimivuutta eri tahojen kanssa asteikolla 1–5. Parhaiten toimivaksi koettiin yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa (4,1) sekä koulutuksen järjestäjien kanssa (3,9). Sen sijaan yhteistyö työllisyysalueiden (3,4), Kelan (3,2) ja erityisesti hyvinvointialueiden (3,1) kanssa sai edellisiä heikompia arvioita.
Se monialainen yhteistyö, jota työpajatoiminnan kohderyhmät kipeästi tarvitsisivat, ei nyt toteudu järjestelmätasolla ja jää paikallisesti monin paikoin vajaaksi etenkin viranomaistahoja edustavien toimijoiden kanssa. Tulokset heijastavat myös kentän kokemusta siitä, että yhteiskunnan rakenteelliset muutokset ovat heikentäneet vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä, eikä uusia laajapohjaiseen käyttöön soveltuvia tai yleisesti tunnustettuja malleja ole vielä tilalle syntynyt.
Meidän pajallamme menee nyt vielä OK, mutta kyllä nuorten työpajakenttä on kovilla ja pelko tulevaisuudesta on aiheellinen!
Toiminnan edellytykset koetuksella
Kun tarkastellaan työpajojen omaa toimintaa, heikoimmat arviot saivat ohjautuminen (2,8) ja taloudelliset toimintaedellytykset (2,8). Myös opinnollistaminen arvioitiin vain kohtalaiseksi (3,1). Vahvimmiksi osa-alueiksi nousivat asiakaslähtöinen kehittäminen (3,8) sekä monialainen tukeminen ja jatkopolutus (3,5).
Avovastauksissa tätä kuvattiin jopa asiakasohjauksen romahtamisena. Hyvinvointialueet, työllisyysalueet, Kela ja oppilaitokset ohjaavat aiempaa vähemmän asiakkaita, eikä tilalle ole syntynyt selkeitä uusia rakenteita. Työpajat joutuvat yhä useammin paikkaamaan järjestelmän aukkoja. Ohjautuvuuden ongelmat työllisyysalueiden suunnasta työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön tulivat esiin myös etsivän nuorisotyön valtakunnallisessa 2025 tilannekuvakoonnissa, jonka puitteissa etsivät nuorisotyöntekijät jakoivat havaintojaan työllisyyspalvelujen toiminnasta.
Rahoitusmuutokset ajavat osan pajoista kriisiin
Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston myöntämän nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksen ehtoihin hiljattain tehtyjä muutoksia (ks. OKM:n kirje 6.10.2025) koskeva kysymys keräsi 225 erilaista vastausta. Osa vastaajista kertoi kehittävänsä uusia toimintoja ja yhteistyöratkaisuja (48), tai ettei muutos vaikuta heidän toimintaansa (27), ja 11 vastauksista toi esiin, että keskittyminen olennaisiin toimintoihin helpottuu, mutta myös moni arvioi tilanteen synkäksi:
- 29 vastaajaa kertoi joutuvansa supistamaan toimintaansa
- 16 harkitsee toiminnan lopettamista
- 5 ilmoitti toiminnan jo päättyvän
Avovastausten kautta saamamme kentän viesti on selvä: rahoitus on kiristynyt, pirstaloitunut ja muuttunut lyhytjänteiseksi, mikä heikentää toiminnan ennakoitavuutta ja pitkäjänteistä kehittämistä.
Olemme muuttaneet jo toimintaamme tulevien rahoitusehtojen mukaisesti ja hinnoitelleet palvelut. Tämä maksullisuus todennäköisesti yksi syy siihen, ettei nuoria ohjaudu niin paljon enää pajatoimintaan.
Työpajatoiminnan suuntaviivat ja tulevaisuus
Kysyimme toiminnan kehittämisen suunnasta. Suuri osa pajoista kehittää uutena toimintona matalan kynnyksen starttivalmennusta, joten halusimme tietää, vieläkö ammatillisilla pajoilla on jalansijaa työpajakentällä. Suurin osa vastaajista (64) kokikin nykyisen toimintamallin hyväksi. Osa toivoi lisää matalan kynnyksen toimintaa, osa hieman vahvempaa ammattialakohtaisuutta. Ääripäihin siirtymistä kannatti vain harva.
Avovastauksissa kuvattiin sekä kehittämistyötä että syvää huolta. Uutta rakennetaan muun muassa työelämä- ja starttivalmennusten, yritysyhteistyön, hankerahoituksen ja tiiviimmän kunta- ja työllisyysalueyhteistyön kautta. Samalla lähes jokaisessa kysymyksessä nousivat esiin vakavat ongelmat: asiakasohjauksen romahtaminen, kuntouttavan työtoiminnan heikkeneminen tai palvelun tuottamisen päättyminen kokonaan, koulutuspolkujen katkeaminen, valmentautujien kasvava tuen tarve ja vähenevät resurssit.
Kenttä kantaa, mutta yksin ei jaksa
Tilannekuva osoittaa, että työpajatoiminta on merkittävässä murroskohdassa. Työpajat paikkaavat yhä useammin muiden järjestelmien aukkoja tilanteessa, jossa vastuut ovat epäselviä ja monialainen yhteistyö ontuu. Henkilöstöä vähennetään, toimipisteitä suljetaan ja työkuorma kasvaa. Silti kentältä nousee myös viesti sitkeydestä ja halusta jatkaa työtä valmentautujien hyväksi.
Kysely osoittaa myös, että kentällä on edelleen vahvaa toimijuutta ja kehittämishalua. Työpajoilla rakennetaan uusia valmennuskokonaisuuksia, tiivistetään yhteistyötä etsivän nuorisotyön ja kuntien kanssa, neuvotellaan sopimuksia ja haetaan hankerahoitusta.
Kehittämistyötä on tehty jo 2024 keväästä alkaen ja tilanne on nyt se, että uudet toimintamallit ovat vakiintuneet osaksi pajan toimintaa.
Ilman rakenteellisia ratkaisuja kehittämistyö jää kuitenkin riittämättömäksi. Työpajatoiminnan tilannekuva 2025 osoittaa selvästi, että kyse ei ole yksittäisten toimijoiden ongelmista, vaan koko järjestelmää koskevasta vastuukysymyksestä. Jos kokonaisuudesta ei oteta selkeämpää vastuuta, rakenneta toimivaa yhteistyörakennetta ja turvata riittäviä resursseja vaarana on, että osa työpajoista katoaa ja samalla katoavat myös ne polut, joita pitkin monet nuoret ja aikuiset löytävät tiensä eteenpäin.
