Muutos on uusi normaali. Miten rakennamme kestävää tulevaisuutta?
Elämme ajassa, jossa toimintaympäristöä määrittävät muutos, epävarmuus ja ennakoimattomuus. Julkisen talouden paineet ja rahoitusjärjestelmien jatkuvat muutokset haastavat niin toiminnan suunnittelua kuin resurssien kohdentamista. Kansalliset ja alueelliset talouden linjaukset, kilpailutuskäytännöt sekä mahdolliset hallinnolliset ja lainsäädännölliset uudistukset vaikuttavat suoraan toiminnan laajuuteen ja rahoituspohjaan. Tässä blogissa Inton hallituksen jäsen, Meriva sr:n toimitusjohtaja Outi Hedemäki-Kantola pohtii muutosta osana etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kenttää.
On nähtävissä, että työllisyys ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, yhteiskunnallinen eriarvoistuminen kasvaa ja osallisuuden haasteet lisääntyvät. Tämä kaikki lisää tarvetta sosiaalisesti vastuullisille palveluille – juuri sellaisille kuin me.
Julkiset muutokset ravistelevat toimintaa
Perinteiset kumppanit, kuten kunnat ja hyvinvointialueet, kamppailevat taloudellisessa ahdingossa. Tämä haastaa yhteistyötä ja edellyttää meiltä uudenlaista joustavuutta ja rohkeutta laajentaa palveluitamme ja sitä myötä rahoituspohjaa. Esimerkkinä viime viikkoina julkisessa keskustelussa esiin noussut kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuun siirtyminen kunnille – muutos, joka tekee yhden keskeisimmän palvelutuotteemme tulevaisuudesta epävarman.
Myös työllisyysalueiden taloudelliset haasteet näkyvät toiminnassa. Työttömyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana selvästi, ja erityisesti nuorten tilanne on huolestuttava. Haastavassa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat usein monialaisia tukimuotoja, jotta heidän työllistymisensä olisi mahdollista. Samaan aikaan muutokset palkkatuen käytössä ovat vaikeuttaneet työllistymistä entisestään.
Me toimijat, jotka tunnemme asiakkaiden arjen ja tarpeet, muodostamme kriittisen osan työllisyydenhoidon ekosysteemiä. Mutta roolimme paikallisessa työllisyyden edistämisessä on myös muutoksessa.
Rahoituspohjan laajentaminen on elinehto
Kun rahoituspaineet kasvavat ja avustuksia leikataan, on selvää, että toimintamme jatkuvuus edellyttää rahoituspohjan laajentamista. Meidän on katsottava kohti uusia yhteistyömalleja, oltava aktiivisia ja tarjottava rohkeasti osaamistamme.
Yksi konkreettinen keino on julkisten hankintojen parempi hyödyntäminen. Vastuulliset hankinnat ovat yhteiskunnalle merkittävä vaikuttamisen väline.
Kokonaistaloudellinen kannattavuus ei synny pelkästään hinnasta, vaan myös ympäristöllisestä ja sosiaalisesta kestävyydestä. Hankintalaki mahdollistaa erityisehdot, jotka tukevat muun muassa työllisyys- ja ympäristötavoitteita. Meidän on oltava mukana näissä kilpailutuksissa aktiivisesti ja näkyvästi. Tämä edellyttää meiltä kilpailutusosaamisen vahvistamista.
Myös perinteinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoitus tulee muuttumaan tulevien EU-rahoituskausien myötä. Kilpailu rahoituksista kiristyy, kun ohjelmien sisältöjä uudistetaan ja varoja kohdennetaan entistä tiukemmin strategisiin painopisteisiin. Samalla rahoituksen kokonaismäärän arvioidaan pienenevän, mikä tarkoittaa, että entistä harvempi hanke saa rahoituksen.
Siksi me Merivalla esimerkiksi kartoitamme parhaillaan muita hankerahoituskanavia, vahvistamme valtakunnallisia kumppanuuksia ja suuntaamme katseemme myös Suomen rajojen ulkopuolelle.
Kestävä kehitys toimintamme ytimessä
Säätiömme toiminnan keskeinen läpileikkaava teema on kestävä kehitys ja kiertotalous. Työ- ja oppimisympäristöissämme tehdään laajasti materiaalien käsittely- ja lajittelutyötä, jonka tavoitteena on pidentää tuotteiden elinkaarta ja vähentää ympäristökuormitusta.
Kiertotalous synnyttää työpaikkoja, joita ei voi tai on haasteellista ulkoistaa tai automatisoida, ja jotka sijoittuvat paikallisesti lähelle käyttäjiä ja kuluttajia. Samalla toteutamme sosiaalisen kestävyyden ydintä: vahvistamme asiakkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja valmiuksia kohti työelämää.
Myös kuluttajat ovat entistä tietoisempia valintojensa ympäristövaikutuksista. Talouden epävarmuus ohjaa harkitsemaan ostoksia ja etsimään edullisempia, kestävämpiä vaihtoehtoja. Tämä luo kasvavaa kysyntää uudelleenkäytölle ja kiertotalouden palveluille.
Keskeinen osa kiertotaloutta on uudelleenkäyttö, joka ei ole pelkästään ympäristöteko. Se on myös sosiaalinen investointi.
Kiertotalous on keskeinen osa vihreää siirtymää ja meille se tarjoaa keinoja yhdistää ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ja se avaa valtavia mahdollisuuksia innovaatioille, kumppanuuksille ja uusille rahoituskanaville. Me olemme tarttuneet tähän mahdollisuuteen. Ja haluamme tehdä sen yhdessä kumppaneidemme kanssa.
Tulevaisuus ei ole valmis, mutta se on rakennettavissa. Ja sen ytimessä on kestävyys, yhteistyö ja rohkeus uudistua.
Outi Hedemäki-Kantola
toimitusjohtaja, Meriva sr
Inton hallituksen jäsen