Digirohkeus kehittyy yhdessä: vertaisuuden voima digitaitojen kehittämisessä
Nuoret ovat kasvaneet älypuhelimien, sosiaalisen median ja erilaisten verkkopalveluiden keskellä, mikä usein luo kuvan natiiveista digiosaajista. Diginatiivin nuoren käsitettä haastavat kuitenkin sosioekonomiset erot, yksilölliset asenteet ja jatkuvasti kehittyvä teknologia. Tässä kaupallisen yhteistyön artikkelissa Pilar Tapio Digiosallisuus-hankkeesta avaa sitä, miten nuorten palveluissa voidaan tukea nuoria, joiden digitaidot kaipaavat vahvistusta? Ja samalla tarjota haasteita myös niille, joiden osaaminen on jo vahvaa.
On selvää, että nuorten digitaitojen yleistäminen ei kanna meitä pitkälle tulevaisuudessa. ’Diginatiivin’ käsitteen taakse piiloutuu moninainen joukko nuoria, joilla on hyvin erilaiset digitaidot ja valmiudet. Vaikka moni heistä on kasvanut teknologian keskellä, ei se tarkoita automaattisesti riittäviä digitaitoja tai luottamusta digitaalisiin palveluihin.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla nuorilla onkin erityisen suuri riski myös digitaaliseen syrjäytymiseen. Epävarmassa elämäntilanteessa digiosaaminen saattaa tuntua etäiseltä tai jopa tarpeettomalta, taidolta, jonka merkitystä ei hahmota, jos ei näe sen liittyvän omaan arkeen tai tulevaisuuden unelmiin. Taitojen puutteen lisäksi myös aiemmat negatiiviset kokemukset, pelko virheiden tekemisestä ja epävarmuus tietoturvasta voivat muodostaa kynnyksiä, jotka tekevät digitaalisesta maailmasta luotaantyöntävää.
Kyse ei ole vain teknisestä osaamisesta. Nuoret tarvitsevat myös kykyä hahmottaa digitaalista ympäristöä laajemmin, sekä asennetta, joka kannustaa kokeilemaan, kysymään ja oppimaan uutta, toisin sanoen digirohkeutta. Kun aihetta käsitellään yhdessä, digitaalinen maailma avautuu helpommin, sillä usein jännitämme tai pelkäämme juuri sitä, mitä emme vielä ymmärrä.
Vamoksen Digiosallisuus-hankkeessa toteutettiin nuorten digitaitojen kartoitus Eurooppalaisen DigComp 2.2 -viitekehyksen pohjalta. Kartoitukseen osallistui 100 NEET-nuorta eri puolilta Suomea. Tulokset vahvistavat kuvaa siitä, että nuorilla on kyllä digiosaamista, mutta käsitys kaikista nuorista diginatiiveina ei pidä paikkaansa. Pääsääntöisesti nuoret osaavat hyvin hakea tietoa, viestiä verkossa ja käyttää arjessaan erilaisia digipalveluita. Monilla on kuitenkin myös epävarmuutta esimerkiksi tietoturvasta, virallisista digialustoista tai siitä, miten tiedon luotettavuutta arvioidaan ja miten sitä hyödynnetään. Keskeinen havainto oli, että nuoret eivät tarvitse ainoastaan lisää tietoa tai taitoja, he kaipaavat rohkaisua, jotta voivat tunnistaa, arvostaa ja sanoittaa omaa osaamistaan.
Kartoituksessa havaittiin, että vertaisuus on yksi tehokkaimmista tavoista tukea nuorten digitaitojen kehittymistä. Havainnon myötä, yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Digiosallisuus-hankkeen ja Suomen Diakoniaopiston kanssa, julkaistiin Digivertaisohjaaja-verkkokurssi. Kurssi on pilotoitu ja kehitetty yhdessä Vamos-nuorten vapaaehtoisten ryhmän kanssa, ja sen avulla nuori voi oppia ryhmänohjausta, digitaalisia taitoja sekä oman digityöpajan suunnittelua ja toteutusta. Kurssin käynyt nuori voi toimia vertaisohjaajana nuorten ryhmissä, joissa digitaalisia teemoja käsitellään yhdessä nuorelta nuorelle.
Olen itse kiinnostunut taiteista ja innostunut vastikään digipiirtämisestä. Voisimme porukalla tutkia erilaisia piirto- ja kuvankäsittelyohjelmia, tai luoda esimerkiksi julisteen Canvalla itseä kiinnostavasta asiasta tai harrastuksesta. Esimerkiksi Canvalla voi tehdä vaikkapa oman bändin keikan mainosjulisteen, ohjeen origamin taitteluun tai seuraavan kuukauden menot listattuna. Mahdollisuudet ovat rajattomat ja juuri sillä voi herättää innostusta.
Digipajaa Vamoksessa suunnitteleva nuori
Vertaisohjaajana toimiessa nuoret tuovat esille omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan, mikä sitouttaa toiminnan järjestämiseen muille. Kun nuori toimii vertaisohjaajana, hän ei pelkästään auta muita, vaan samalla jäsentää ja syventää omaa osaamistaan, sekä ilmaisee itseään. Digivertaisohjaajan rooli antaa nuorelle mahdollisuuden jakaa omaa asiantuntemustaan ja kiinnostuksen kohteitaan – olipa kyseessä digitaaliset työkalut, sosiaalinen media tai vaikka tietoturva.
Digivertaisohjaajuuden hyötyjä
Digitaitojen syventyminen:
Toisten tukeminen ja ohjaaminen vaativat oman osaamisen sanoittamista ja reflektointia. Tämä voi auttaa nuorta ymmärtämään taitonsa aiempaa syvemmin, sekä kasvattaa varmuutta ja uskoa omiin taitoihin.
Sosiaalisten taitojen vahvistuminen:
Vertaisohjaajana toimiminen tukee esiintymisvarmuutta, kuuntelutaitoa ja ryhmässä toimimista – taitoja, jotka kantavat kohti omannäköisiä tulevaisuuden polkuja.
Merkityksellinen kokemus:
Ohjaajaksi kasvaminen tuo kokemuksen siitä, että omalla panoksella on väliä. Se voi olla ensiaskel kohti aktiivista toimijuutta. Monet vertaisohjaajat kuvaavat tunnetta merkityksellisyydestä, kun he saavat jakaa osaamistaan.
Nuorten digitaitojen kehittämiseksi ja digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi on käytännön ratkaisuja, jotka ottavat huomioon nuorten moninaiset tilanteet. Tunnistetaan nuorten vahvuudet, sanoitetaan osaamista, rohkaistaan ja mahdollistetaan vertaisoppiminen. Kun oppiminen tapahtuu yhdessä, oivaltaen ja kokeillen, kynnys uusien taitojen omaksumiseen madaltuu.
Vaikka digitaalinen kehitys etenee hurjaa vauhtia, yksi asia on varma: yhteisön ja vertaisuuden voima auttaa meitä kaikkia navigoimaan muuttuvassa digitaalisessa yhteiskunnassa.
Pilar Tapio, Digiosallisuus-hanke
Vamos
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö