Kategoria: Blogi

Mitä kuuluu, etsivä nuorisotyö? Toinen aste. Nuorten pahoinvointi. Oppivelvollisuus. Mielenterveyspalvelut. Etsivien työhyvinvointi. Koronahyökyaalto. Kiusaaminen. Työn vaativuus. Tätä kuuluu etsivään nuorisotyöhön. Alkuvuosi 2021 tai itse asiassa viimeinen puolitoista vuotta on ollut hyvin poikkeavaa aikaa etsivän nuorisotyön kentällä. Toisaalta voi sanoa, että arki sujuu isossa kuvassa suhteellisen normaalisti. Nuoria kohdataan ja autetaan. Verkostot toimivat. Etsivät ympäri Suomea … Jatkuu

Työpajojen matalimman kynnyksen palvelu, starttivalmennus, on niitä nuoria varten, joille kynnys osallistua muihin palveluihin on korkea. Yhdessä nuorten kanssa opetellaan kotoa lähtemistä ja ryhmässä olemista, alkuun vaikka vain yhtenä päivänä viikossa. Starttivalmennusta järjestetään monissa kunnissa määräaikaisena hanketoimintana. Näin oli alkuun Lahdessakin, jossa vuonna 2018 onnistuttiin vakinaistamaan toiminta osaksi kaupungin palveluvalikoimaa nuorille. Starttivalmentaja Piia Koskimaa Lahden nuorisopalveluista kertoo, miten tässä onnistuttiin Lahdessa.

Tällä viikolla vietetään MHAW – Mental Health Art Week -tapahtumaa joka on Suomen mielenterveys ry:n järjestämä tapahtuma ja sen tarkoituksena on hyvän mielen kulttuuri- ja taidetapahtumien kautta herättää keskustelua mielenterveydestä ja sen merkityksestä yksilöille ja yhteisölle. Kulttuurilla on mieletön vaikutus hyvinvointiin ja voin ainakin sanoa, että olen kaivannut näin korona-aikoina todella paljon niin taidenäyttelyihin kuin elävän musiikin pariin unohtamatta teatteria. Jopa elokuvateatteriin pääseminen olisi hurraahuutojen aihe. Kulttuuri vaikuttaa mieleen ja kulttuurin puutteen huomaa nopeasti.

Asiakkaiden työkyvyn kokonaistilannetta ja palvelu- tai kuntoutustarpeita ei TE-toimistoissa, sosiaalitoimessa tai terveyspalveluissa aina kyetä tunnistamaan riittävästi. Moni jää siksi ilman oikea-aikaisia ja tarpeisiin vastaavia palveluita. Miten palvelutarpeita sitten voitaisiin kattavammin tunnistaa? Kokonaisvaltaisilla työ- ja toimintakyvyn arvioinneilla. Niitä voidaan toteuttaa työpajoilla toiminnallisesti ja niiden yhteydessä myös monialaisesti muun verkoston kanssa. Eduro-säätiön kokemukset kuvaavat, miten toiminnalliset arvioinnit vahvistavat asiakkaiden hyvinvointia ja palveluiden vaikuttavuutta. Työ- ja toimintakyvyn arviointi edesauttaa myös työpajatoiminnan turvaamista laadukkaana lähipalveluna, mikä on yksi Inton kuntavaalitavoite. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat jatkossakin sitä, mitä he tarvitsevat ja mistä he hyötyvät.

Nuorten voi olla vaikeaa löytää itselleen sopiva ehdokas tai kiinnostava puolue. Usein nuoret eivät myöskään näe äänestämisestä olevan mitään hyötyä, eikä äänestämässä viitsitä käydä. Kuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden tutustua työpajan turvallisessa ympäristössä vaaleihin, eri puolueisiin sekä niiden tavoitteisiin, vaalitapaan ja lopulta äänestämiseen.

Auringonpaiste häikäisee ikkunasta, kahvikupista höyryt heijastaa auringon paistetta ja läppäri sulkeutuu, kun #INTO21-päivät on pulkassa. Moni meistä huokaisee. Kahvikuppi on tyhjä ja samalla taskut ovat aika tyhjät. Hyvä hetki huokaista ja venyttää käsiä pitkään. Hyvien luentojen ja hyvän ohjelman jälkeen pääkoppa on täynnä uusia ajatuksia. Hyvä fiilis siitä, kuinka hyvää duunia me oikeesti tehdään. Tulevaisuus … Jatkuu

Miten me varmistamme sen, että nuoret tulevat edelleen kohdatuiksi ja kuulluiksi? Miten minä esihenkilönä pystyn pitämään huolta siitä, että työntekijät jaksavat ja yhteisöllisyys ei katoa loputtomien Teams-kokousten virtaan?

Hei sinä siellä! Juuri sinä. Erityisesti sinä nuori. Mulla on sulle tarina. Toivottavasti jaksat lukea. Tää on tarina siitä, miten kuka tahansa meistä voi taustoistaan huolimatta olla mitä tahansa. Ootko valmis?

Mietteeni ovat olleet lähikontaktissa tehtävässä työssä viime aikoina. Virtuaalisuus on helpottanut monia asioita nyt ja niin tekee jatkossakin. Tarkoitukseni ei ole asettaa etä- ja livekohtaamista vastakkain, koska molemmissa on omat puolensa. Vaan miettiä mikä kohtaamisessa on vaalimisen arvoista, ja mitä nuoret etsivän nuorisotyön kentällä kaipaavat.

Työnohjaus mielletään valitettavan usein välineeksi, joka otetaan käyttöön vasta sitten, kun omat keinot eivät enää riitä työyhteisön haasteiden ratkaisemiseen tai työntekijöiden tukemiseen. Puhutaan ”tulipalojen sammuttelusta”. Työnohjaus toimii parhaiten silloin, kun työnohjaukselle varsinaista tarvetta ei edes koeta. Työnantajat panostavat paljon työntekijöidensä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Organisaatioissa tulee muistaa se, että työntekijöiden psyykkinen toimintakyky on yhtä tärkeää kuin … Jatkuu