Nuorten voi olla vaikeaa löytää itselleen sopiva ehdokas tai kiinnostava puolue. Usein nuoret eivät myöskään näe äänestämisestä olevan mitään hyötyä, eikä äänestämässä viitsitä käydä. Kuntavaalit tarjoavat mahdollisuuden tutustua työpajan turvallisessa ympäristössä vaaleihin, eri puolueisiin sekä niiden tavoitteisiin, vaalitapaan ja lopulta äänestämiseen.
Auringonpaiste häikäisee ikkunasta, kahvikupista höyryt heijastaa auringon paistetta ja läppäri sulkeutuu, kun #INTO21-päivät on pulkassa. Moni meistä huokaisee. Kahvikuppi on tyhjä ja samalla taskut ovat aika tyhjät. Hyvä hetki huokaista ja venyttää käsiä pitkään. Hyvien luentojen ja hyvän ohjelman jälkeen pääkoppa on täynnä uusia ajatuksia. Hyvä fiilis siitä, kuinka hyvää duunia me oikeesti tehdään. Tulevaisuus … Jatkuu
Miten me varmistamme sen, että nuoret tulevat edelleen kohdatuiksi ja kuulluiksi? Miten minä esihenkilönä pystyn pitämään huolta siitä, että työntekijät jaksavat ja yhteisöllisyys ei katoa loputtomien Teams-kokousten virtaan?
Hei sinä siellä! Juuri sinä. Erityisesti sinä nuori. Mulla on sulle tarina. Toivottavasti jaksat lukea. Tää on tarina siitä, miten kuka tahansa meistä voi taustoistaan huolimatta olla mitä tahansa. Ootko valmis?
Mietteeni ovat olleet lähikontaktissa tehtävässä työssä viime aikoina. Virtuaalisuus on helpottanut monia asioita nyt ja niin tekee jatkossakin. Tarkoitukseni ei ole asettaa etä- ja livekohtaamista vastakkain, koska molemmissa on omat puolensa. Vaan miettiä mikä kohtaamisessa on vaalimisen arvoista, ja mitä nuoret etsivän nuorisotyön kentällä kaipaavat.
Työnohjaus mielletään valitettavan usein välineeksi, joka otetaan käyttöön vasta sitten, kun omat keinot eivät enää riitä työyhteisön haasteiden ratkaisemiseen tai työntekijöiden tukemiseen. Puhutaan ”tulipalojen sammuttelusta”. Työnohjaus toimii parhaiten silloin, kun työnohjaukselle varsinaista tarvetta ei edes koeta. Työnantajat panostavat paljon työntekijöidensä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Organisaatioissa tulee muistaa se, että työntekijöiden psyykkinen toimintakyky on yhtä tärkeää kuin … Jatkuu
Politiikka on tylsää ja vaikeaselkoista. Se on harmaapukuisia miehiä ja jakkupukuisia naisia, puhuvia päitä ja riitelyä torstai-iltapäivän täysistuntolähetyksissä. Tunteja kestäviä kokouksia ja monimutkaisia sivistyssanoja. Näin moni ajattelee. Se on helppo ymmärtää, koska ulospäin näkyvä osa politiikkaa on usein esimerkiksi noita asioita. Oikeastaan politiikka on kuitenkin paljon muuta. Se on yhteisistä asioista päättämistä. Lähimpänä ihmistä politiikka … Jatkuu
Valo-Valmennusyhdistys kehittää toimintaansa kansainvälisyys sisäänrakennettuna. Yhdistys haluaa on olla aktiivisesti mukana rakentamassa sellaista tulevaisuutta, jossa haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset otetaan tasavertaisesti mukaan yhteiskuntaan ja mahdollistetaan koulutukseen ja työhön osallistuminen. Blogikirjoituksessa kehittämisjohtaja ja kansainvälisessä toiminnassa aktiivisesti mukana ollut ohjaaja pohtivat aihetta omista näkökulmistaan.
Kun nuorilta kysyy, ovatko he joskus haaveilleet matkustavansa kotimaatansa kauemmaksi, vastaus on taustasta riippumatta lähes aina ”KYLLÄ”. Joillekin ulkomaille lähtö on vain helpompaa kuin toisille. Kansainvälisyyden polulla porttina voi olla nuoren asuinpaikan syrjäisyys, elämäntilanne, valmiudet, usko itseen tai mahdollisuuksien ja tiedon puuttuminen − joskus jopa rakenteet.
Ohjelma-asiantuntija Paavo Pyykkönen. Kuva: Emmi Kähkönen Korkeakoulujen vaihto-opiskelijat levittämässä koronaa. Varakkaiden perheiden lapset kalliilla kielikurssilla Brightonissa. Luonnonsuojelijat roikkumassa öljynporauslautan kyljessä Jäämerellä tai pelastamassa Borneossa orankeja. Muutamien rajattujen ja ilkeämielisten stereotypioiden valossa nuorten kansainvälisyys saattaa vaikuttaa kalliilta, elitistiseltä tai hyödyttömältä toiminnalta, johon monen nuoren on vaikea samaistua. Kannattaako kaikkien nuorten edes haaveilla kansainvälisistä vaihdoista? Ja tosiaan, … Jatkuu