Tässä blogissa Elina Elme Nuorten Palvelu ry:stä avaa lukijoille nuorten vaikuttamisen esteitä. Elme on tarkastellut ilmiötä omassa työssään kouluttajana jo usean vuoden ajan. Hän uskoo, että jokaisella on oikeus empaattiseen kohtaamiseen ja mahdollisuuteen vaikuttaa omaan elämäänsä sekä ympäröivään yhteiskuntaan.
Digitaalinen maailma on kiinteä osa nuorten arkea. Verkkoon ei enää “mennä”, siellä ollaan. Nuorille digitaalinen maailma on yhtä todellinen kuin fyysinen ympäristö: siellä opitaan, viestitään, pelataan ja rakennetaan identiteettiä. Vamoksessa toteutettu nuorten digitaitojen kartoitus osoitti, että nuoret tarvitsevat tukea monenlaisiin taitoihin, sekä teknisiin että hyvinvointia vahvistaviin. Samalla kun kaivataan tukea Teamsin käyttämiseen, voidaan harjoitella myös taitoja, jotka auttavat huolehtimaan omasta digihyvinvoinnista. Taitoja, joita tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin.
Tutkitusti vaikuttava ja syrjäytymistä ehkäisevä työpajatoiminta ja matalan kynnyksen valmennukselliset palvelut ovat kriisissä. Työmuodolle elintärkeän monialaisen yhteistyön edellytykset rapautuvat valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi marraskuussa 2025, että kuntouttava työtoiminta joudutaan lakkauttamaan. Lisäksi valmentautujien toimeentuloon ja palveluihin ja työpajoihin kohdistuu suoria rahoitusleikkauksia ja tiukentuvia laintulkintoja. Tässä artikkelisarjan osassa kerromme Inton näkemyksen uudesta työpajavalmennuksen toimenpiteestä.
Tutkitusti vaikuttava ja syrjäytymistä ehkäisevä työpajatoiminta on kriisissä. Monialaisen yhteistyön edellytykset rapautuvat valtakunnallisella ja alueellisella tasolla, minkä lisäksi valmentautujiin ja työpajoihin itseensä kohdistuu suoria rahoitusleikkauksia ja tiukentuvia laintulkintoja. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa yhä pienempi osa apua tarvitsevista saa oikea-aikaista, rinnalla kulkevaa ja tarvelähtöistä valmennusta. Mitä Inton mielestä tulisi tehdä?
Pienissä kunnissa nuorisotyöntekijä on usein yksin vastuussa koko kunnan nuorista ja toimenkuva venyy yli äyräiden. Nuorten määrän vähetessä ja kunnan talouden kiristyessä palvelut uhkaavat kadota isompien kaupunkien varjoihin. Pienissä kunnissa on kuitenkin erityistä osaamista ja haluja tehdä yhdessä. Näin toimintaedellytykset vahvistuvat, yksinäiset saavat työparin, ja suutari voi keskittyä lestiinsä. KuntaKimpat-hankkeen Heli kertoo, miksi pienten tulevaisuus on kuntarajat ylittävässä yhteistyössä.
Tässä blogissa Tammelan etsivä nuorisotyöntekijä Jaana Kivinen kertoo kokemuksistaan seutukunnallisen sateenkaarikahvilan parissa. Kahvila on kiertänyt Forssan seudulla vuodesta 2022. Turvallisen tilan tarve on Kivisen mukaan todellinen – eikä suinkaan vähenemään päin.
Ryhmätoiminnot nostavat nyt etsiväkentällä päätään. Yhä useammalla paikkakunnalla kutsutaan nuoria koolle yhteisten tekemisten merkeissä – löydetään jotain, mikä yhdistää. Limingan etsivät nuorisotyöntekijät ovat hyödyntäneet ryhmiä jo useamman vuoden ajan, eikä meno ole suinkaan hyytymään päin! Tässä ratkaisublogissa he avaavat toimintaansa ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä.
Valkeakoskella on kehitetty työpajamalli vastaamaan työpajakentän muutosten haasteisiin. Tässä ratkaisut-blogissa työpajaohjaaja Salla Lylynoja Valkeakoskelta avaa tarkemmin paikallista toimintatapaa.
Työpajakenttä on kriisissä, kuten viime viikolla kirjoitimme. Kuinka rakennamme pajojen tulevaisuutta ja turvaamme toimintaa jatkossa? Missä ovat työmuotomme vahvuudet? Tässä artikkelissa nostamme esiin erilaisia ratkaisuja, joita työpajat voivat hyödyntää oman toimintansa tukena. Nyt jos koskaan on aika vetää yhtä köyttä!
Tässä blogissa Hämeenkyrön kunnan etsivät nuorisotyöntekijät Samuli Kaukonen ja Reeta Eloranta sekä starttivalmentajat Maija-Reetta Vuolle ja Lauri Virtanen kuvaavat oman paikkakuntansa tapaa tehdä yhteistyötä perusopetuksen kanssa.