Tanskasta oppeja nuorten rikosten ja radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn – etsivän nuorisotyön studyvisit
Espoon etsivä nuorisotyö sukelsi keväisessä Tanskassa syvälle jengirikollisuuden ennaltaehkäisyn arkeen. Opintomatka tarjosi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten monialainen yhteistyö ja nuorten osallisuus voivat rakentua hieman erilaisista lähtökohdista kuin koto-Suomessa. Vaikka Tanskan vierailukohteissa kyse ei ollutkaan juuri etsivästä nuorisotyöstä – tai ehkäpä juuri siksi – kokemus sai Espoon etsivät katselemaan omaakin työtä uudenlaisista kulmista.
Espoon etsivän nuorisotyön tiimi teki neljän päivän studyvisitin Tanskaan huhtikuussa 2025. Kun mahdollisuus Erasmus-matkaan avautui, päätimme hyödyntää sen ja aloimme rakentaa meille sopivaa vierailukokonaisuutta. Käytännön järjestelyt kasvoivat nopeasti isoksi projektiksi – aikataulujen yhteensovittaminen ja sopivien kohteiden löytäminen veivät aikaa. Onneksi aiemmat kontaktit helpottivat työtä. Silti paperityön määrä pääsi yllättämään.
Vierailun aikana tutustuimme nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisemisen moniammatilliseen yhteistyömalliin sekä jengirikollisuuteen ilmiönä Kööpenhaminassa ja naapurikunnassa Ballerupissa.
Monialainen yhteistyömalli ja konkreettiset menetelmät tekivät vaikutuksen
Tanskassa lainsäädäntö mahdollistaa tiedonvaihdon poliisin ja muiden viranomaisten välillä rikollisuutta ehkäisevässä yhteistyössä. Lain pohjalta on luotu SSP (koulu-sosiaalipalvelut-poliisi) yhteistyörakenne, jonka käytännön toimintaan saimme kolmesta vierailukohteestamme monipuolisesti näkökulmia. Kohtasimme Ballerupin kunnalla työskenteleviä ammattilaisia sekä vierailimme SSP-yhteistyötä koordinoivalla ”päämajalla” ja Kööpenhaminan läntisessä poliisiyksikössä.
Havaintoja nuorten radikalisoitumisesta tai ajautumisesta jengirikollisuuden vaikutuspiiriin tehdään jalkautumalla eri ammattirooleissa paikkoihin, joissa nuoret liikkuvat – esimerkiksi jalkapallo-otteluihin. Selkeiden ja toimivien yhteistyörakenteiden ansiosta huolestuttaviin havaintoihin pystytään puuttumaan ennakoivasti. Ammattilaisten välinen tiedonvaihto, suhteiden luominen nuoriin ja perheisiin sekä pitkälle kehitetyt dialogiset menetelmät ovat avaimia tulokselliseen ennaltaehkäisevään toimintaan, jonka toimivuudesta kaikki osapuolet tuntuvat olevan yhtä mieltä. Vaikka meillä on Suomessa käytössä samoja keinoja, Tanskan lainsäädäntö mahdollistaa sujuvamman ja tehokkaamman varhaisen puuttumisen.
Matkan kohokohta
Yksi matkamme kohokohdista oli käynti Kööpenhaminan Ungdomshusetissa. Kyseessä on kaupungin nuorille luovuttama tila, sosiaalinen keskus, jossa nuoret omaehtoisesti järjestävät aktiviteetteja, esimerkiksi musiikkitapahtumia.
Koska talon toiminta perustuu vapaaehtoisten aktivistien panokseen, vierailusta etukäteen sopiminen ei ollut mahdollista. Kohtaamisen ammattilaisina uskaltauduimme rohkeasti sisään ja avasimme keskustelun paikalla olevien nuorten kanssa. Vaikka emme olleet tyypillisiä kävijöitä, nuoret ottivat meidät lämpimästi vastaan. He kertoivat paikan värikkäästä historiasta (alkuperäinen 1982 perustettu Ungdomshuset purettiin kiistojen ja mellakoiden seurauksena).
Mieleenpainuvinta oli kuulla nuorilta itseltään, mitä paikka ja sen yhteisö heille merkitsevät. Nuorisotyön ammattilaisina olemme usein tottuneet ajattelemaan, että nuoret tarvitsevat aikuisten tukea organisoituakseen toimintaan. Nuorten mukaan Ungdomshusetilla ei ole pulaa vapaaehtoisista järjestämään esimerkiksi mielenilmauksia tärkeiksi kokemistaan aiheista.
Tunnelmia reissun jälkeen
Tanska osoittautui meille hyväksi vierailukohteeksi, koska Pohjoismaina jaamme tarpeeksi yhteistä ymmärrystä, mutta olemme riittävän erilaisia oppiaksemme toisiltamme. Jengirikollisuus Tanskassa mittaluokaltaan iso ja monimutkainen ongelma: nuorten jengit ovat usein hyvin organisoituja ja niillä on yhteyksiä muihin rikollisryhmiin. Yhtä selkeää ratkaisua ei sielläkään ole löytynyt, paljon paikallisia vahvuuksia, joista meillä on mahdollisuus ottaa vaikutteita.
Matkan jälkeen hoidimme runsaasti hallinnollisia tehtäviä, kuten kuittien toimittamista, kyselyihin vastaamista ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä työnantajalle että Erasmus-ohjelmalle. On hyvä varautua siihen, että osa kuluista korvataan vasta matkan jälkeen.
Paluulennolla tunnelma oli väsynyt mutta hyväntuulinen. Oli mukavaa kuulla muiden palautteita matkasta. Erityisesti jäi mieleen erään työkaverin toteamus: ”Oli hyvä, ettei vierailukohteet olleet suoraan etsivää nuorisotyötä – se mahdollisti uudenlaisen oppimisen.”
Espoon etsivät Sini ja Glenn