Nuorten kokoiset työpaikat

Miksi työpaikalta saatu tuki, hyvä perehdytys ja kohtaamiset ovat niin arvokkaita nuorille, työuran alussa oleville työntekijöille? Tässä NUOLI - Nuori mieli työyhteisössä hankkeen blogissa nuori kokemusasiantuntija Elina Nikkinen pohtii, kuinka luodaan nuorten kokoisia työpaikkoja.

Maailma ja yhteiskunta muuttuu, mutta muuttuvatko työelämä ja työpaikat muutoksen mukana? Työpaikat eivät voi enää pyöriä milleniaalien ja x-sukupolven ehdoilla, sillä gen z- ja alpha-sukupolvien nuorilla on omat tarpeensa, jotka kumpuavat digitalisaatiosta sekä nykypäivän suoritus- ja kulutuskeskeisestä kulttuurista, jossa nuorten elämää varjostaa lisääntyvä ahdistus ja epävarmuus tulevasta. Miten siis työpaikoista saadaan enemmän nuorimyönteisiä ja mitä nuoret itse tarvitsevat ja toivovat työelämältä? 

Esihenkilö, kiinnitä huomio näihin!

Työpaikoilla tulisi kiinnittää huomiota laadukkaaseen perehdytykseen ja kiireettömään kohtaamiseen. Mikään ei tee uudesta työpaikasta stressaavampaa nuorelle kuin se, että nuori jätetään selviytymään uusista asioista täysin yksin. Esihenkilön rooli on työpaikoilla erityisen tärkeä, sillä nuoret usein kaipaavat yksilöllistä tukea ja mentorointia – toiset nuoret enemmän kuin toiset.

Kohtaa empaattisesti, kehu ja kannusta!

Säännölliset kahdenkeskiset tapaamiset ja kehityskeskustelut voivat motivoida ja edistää nuorten työkykyä merkittävästi. Keskustelut voivat tarjota työelämässä elintärkeää tukea etenkin niille nuorille, jotka ovat vaarassa uupua.

Kannattaakin kysyä nuorelta suoraan, miten usein hän haluaisi keskustella työstään kahden kesken.

Nuorille olisi myös tärkeää ilmaista, että heillä on lupa oppia ja tehdä virheitä, sillä moni nuori tavoittelee täydellisiä suorituksia muun muassa somen myötä lisääntyneen sosiaalisen vertailun ja suorituskeskeisen yhteiskunnan asettamien paineiden vuoksi. 

Työpaikan tuki, yhteisöt ja vertaisuus

Työpaikan tarjoama tuki on tärkeää nuorten mielenterveyshaasteiden lisääntymisen myötä. Työpaikkojen täytyy muuttua hyvinvointia tukeviksi, jotta nuoret eivät uuvu työssään silloin, kun he viimein pääsevät työelämään. Mielenterveyden haasteiden ja neuromoninaisuuden huomioiminen ovat asioita, joihin työpaikoilla tulisi kiinnittää nykypäivänä enemmän huomiota esimerkiksi rauhallisten tilojen avulla, sekä ymmärtämällä ja ottamalla huomioon se, että nuorilla on erilaisia tarpeita ja haasteita kuin aiemmilla sukupolvilla.  

Yhteisö ja vertaiset ovat yksi tärkeimmistä voimavaroista työssä viihtymiselle, ja tästä syystä työpaikoille tulisi palkata myös muita nuoria. Itselleni työpaikan mukana tullut yhteisö ja vertaiset olivat yksi merkittävimmistä voimavaroista työpaikassa, jossa toimin aikaisemmin. En tiedä kuinka hyvin olisin viihtynyt työssäni ilman muiden nuorten läsnäoloa, vaikka työn sisältö itsessään innostikin itseä. Meitä nuoria ei työskennellyt saman katon alla montaakaan. 

Yhteisöllisyyden ja vertaisten lisäksi nuoret pitävät luovuutta ja vapautta tärkeinä asioina; nuoret haluavat toteuttaa itseään. Tämä on seurausta somen tulemisesta osaksi nuorten arkea.

Kysy siis nuorelta mistä hän on kiinnostunut, millaisia työtehtäviä hän tekisi mieluusti ja missä hän haluaa kehittyä.

Ennen kaikkea luota nuoriin, sillä nuoret voivat olla avain innovatiivisuuteen! Some on kehittänyt nuorten visuaalisia kykyjä ja herättänyt halua luovuuteen ja itseilmaisuun. Näitä piirteitä nykynuoret myös usein kaipaavat työelämältä joissain määrin. On tärkeää kitkeä ennakkoluuloa siitä, että nykynuoret olisivat laiskoja, sillä nuoret haluavat tehdä merkityksellistä työtä, he haluavat työllistyä ja toteuttaa sekä ammatillisia että vapaa-ajan unelmiaan. 

Kaikki nämä asiat – laadukas perehdytys, työkaverit, mielekkäät työtehtävät, mahdollisuudet kehittää omia kykyjään ja esihenkilön korvaamaton rooli tekevät työpaikasta nuorelle suotuisan ympäristön, jossa nuori voi työntekijänä kukoistaa ja kehittyä omaan tahtiin. 

Elina Nikkinen 

Sosiaalipsykologian opiskelija ja nuorten asioiden kokemusasiantuntija