Tulosta sivu

Lausunnot 2020

Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle: Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 173/2020) 11.11.2020

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteet ovat kannatettavia. Lain tavoitteita ei kuitenkaan voida saavuttaa, ellei toimenpiteitä koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseksi vahvisteta. On tärkeää lisätä nuorille räätälöityjä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja ja toteuttaa nuorten terapiatakuu. Olennaista on myös tarkentaa kunnan ja etsivän nuorisotyön keskinäisiä vastuita. Lakiin on kirjattava, että toimija, joka on vastuussa nuoren oppivelvollisuuden suorittamisen valvonnasta, ei ole etsivä nuorisotyö. On hyvä, että lakiesityksessä työpajat nostetaan esille vaihtoehtoisena oppimisympäristönä. Esitys ei kuitenkaan tunnista työpajojen tarjoamia valmennuspalveluita, eikä huomioi työpajatoimijoille syntyviä kustannuksia. Lakiin tulee kirjata, että työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön tulee olla sopimuksellista ja kustannukset tulee korvata työpajoille.

Lue lausunto (pdf).

Lausunto eduskunnan sivistys- ja tiedejaostolle valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2021 (HE 146/2020 vp) 29.10.2020

Työpajatoimintaan osoitetaan talousarvioesityksessä 16 300 000 euroa, mikä vastaa edellisvuosien tasoa. On tärkeää, että rahoituksen taso turvataan, kun tukea tarvitsevia nuoria on koronaepidemian myötä aiempaa enemmän. Erityisesti kuntoutuksellisille työpajapalveluille on entistä suurempi tarve. Työpajojen tarjoamaan starttivalmennukseen tarvitaan 2 M euron lisärahoitus. Etsivän nuorisotyön rahoitus on opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tarkennuksen mukaan vuodelle 2021 yhteensä 12 350 000 euroa, mikä vastaa vuoden 2020 tasoa. Etsivän nuorisotyön rahoitusta on siirretty aiempaa enemmän nuorisotoimen momentille, mikä on myös hallitusohjelman mukainen tavoite. Rahoitus on tarkoituksenmukaista siirtää rahapelituotoista kokonaan budjettipohjaiseksi vuonna 2022. Jatkossa etsivän nuorisotyön rahoitus tulee korottaa pysyvästi vähintään vuoden 2019 tasoon eli 13 350 000 miljoonaan euroon. Etsivän nuorisotyön tarve on koronaepidemian myötä entisestään kasvanut ja nuorten tilanteet vaikeutuneet.  

Lue lausunto (pdf).

Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun muuttamisesta (HE 155/2020 vp) 20.10.2020

Lakiesitys muuttaisi väliaikaisesti vuoden 2020 loppuun asti voimassa olevan palkkatuen ja starttirahan rahoittamista koskevan säännöksen toistaiseksi voimassa olevaksi. Tällöin valtion työttömyysetuuksiin varaamia määrärahoja voitaisiin käyttää palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen jatkossakin. Lakiesitys on kannatettava. Se varmistaa palkkatukimäärärahojen riittävyyttä, kun käytettävissä on aina vähintään peruspäivärahan suuruinen määrä. Tämä parantaa työnhakijoiden mahdollisuuksia saada tarpeisiinsa vastaavia palveluja ja lisää siten heidän yhdenvertaisuuttaan. Lausunnon yhteydessä Into korostaa, että palkkatuen laajemmassa uudistamisessa on tärkeää kuulla heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyttä edistäviä. On myös tarkoituksenmukaista siirtää työllisyyden edistämisessä painopistettä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Palkkatuen määrärahojen varmistaminen tukee osaltaan tätä.  

Lue lausunto (pdf).

Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle: Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta (HE 87/2020 vp) ja Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun hallituksen esityksen täydentämisestä (HE 114/2020 vp) 28.9.2020

Kuntakokeilu mahdollistaa palveluiden saavutettavuuden parantumisen ja voi nopeuttaa palveluihin pääsemistä ja työllistymistä. Kuntakokeilun tuloksia pitää hyödyntää TE-palveluiden pitkäjänteisessä kehittämisessä. Tavoitteena tulee olla pysyvän toimintamallin rakentaminen. Kokeilun vaikuttavuuden monipuoliseen arviointiin on panostettava etenkin asiakasnäkökulmasta ja palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi tulee arvioida sote-uudistuksen vaikutukset kuntakokeilusta saataviin tuloksiin. Välityömarkkinatoimijoiden roolia on vahvistettava ja otettava välityömarkkinatoimijat mukaan kokeilun yhteistyöelimeen. Myös Ohjaamojen asema kuntakokeilussa pitää määritellä. Olennaista on turvata kuntakokeilun riittävät henkilöstöresurssit kohtaavaan palveluun.

Lue lausunto (pdf).

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle: Hallituksen esitysluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi (VN/8871/2019) 24.9.2020

Uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta toteutus on muodostamassa palvelupuutteita. Lakiesitys ei huomioi työpajatoiminnan kaltaisen sote-maakuntien ja kuntien yhdyspinnoilla olevan monialaisen palvelun toimintaedellytyksiä. Jos uudistus toteutuu esityksen mukaisesti, kunnalliset työpajat eivät voi enää tuottaa sote-maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa tai sosiaalista kuntoutusta. Tämä merkitsisi, että monet asiakkaat menettäisivät palvelunsa ja työpajat toimintaedellytyksensä. Lain tulee mahdollistaa, että kunnallinen työpaja voi tuottaa jatkossakin kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta. Uudistuksessa tulee myös varmistaa esitettyä selkeämmin terveydenhoitajien, koulukuraattorien ja -psykologien edellytykset käyttää työaikaansa yhteisöllisen opiskeluhuollon monialaisissa työryhmissä ja tehtävissä. Lisäksi uusissa maakunnallisissa organisaatioissa tulee olla nimettyjä vastuuhenkilöitä nuorten asioihin, osallisuuteen sekä nuorisotyöhön ja -toimintaan liittyen.

Lue lausunto (pdf).

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle: Luonnos hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 8.6.2020   

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteet ovat kannatettavia. Lakiesityksessä ei kuitenkaan ole huomioitu riittävästi tukea tarvitsevia tai opintonsa keskeyttämisvaarassa olevia nuoria. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole vain koulutuspoliittinen kysymys. TPY painottaa, että nuorille räätälöityjä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja on lisättävä ja nuorten terapiatakuu on toteutettava. Lisäksi tarvitaan opiskeluhuollon ja ohjauksen resurssien merkittävää vahvistamista. Koulujen tulee myös hyödyntää nuorisotyön osaamista yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja nuorten yksilöllisessä kohtaamisessa. Lakiesityksessä työpajat nostetaan esille vaihtoehtoisena oppimisympäristönä. Siinä ei kuitenkaan tunnista riittävästi työpajojen tarjoamaa valmennuksellista tukea eikä huomioida työpajatoimijoille oppivelvollisuuden laajentamisesta syntyviä kustannuksia. TPY painottaa, että oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset on korvattava työpajoille. Olennaista on myös tarkentaa kunnan ja etsivän nuorisotyön keskinäisiä rooleja ja vastuita. Lakiin on kirjattava, että toimija, joka on vastuussa nuoren oppivelvollisuuden suorittamisesta, ei ole etsivä nuorisotyö. Etsivä nuorisotyö ei voi olla velvoittavaa, vaan sen tulee olla nuorelle jatkossakin aina vapaaehtoista.

Lue lausunto (pdf).

Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta 17.3.2020 

TPY toteaa, että on tarkoituksenmukaista, ettei kuntouttavaa työtoimintaa saa jatkossakaan hankkia voittoa tavoittelevalta yritykseltä. Tuen ja ohjauksen hankkiminen yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta on puolestaan perusteltua asiakkaiden tarvitseman yksilöllisen tuen kannalta. Myös kuntouttavan työtoiminnan sisällön tarkempi määrittely on tarpeen: asiakkaiden moninaisiin palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää yksilöllistä ohjausta. TPY huomauttaa, että kuntien tulee korvata kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden tarvitsemat tuki- ja ohjauspalvelut palveluntuottajille tarkoituksenmukaisesti. Olennaista on myös osuva palvelutarvearvio. Kuntouttavaan työtoimintaan tulee ohjata asiakkaita, joiden tavoitteet ovat ensisijaisesti elämänhallinnan ja työkyvyn vahvistamiseen kytkeytyviä, eivät suoraan työllistymiseen liittyviä.

Lue lausunto

Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta 17.3.2020

TPY toteaa, että on tarkoituksenmukaista, ettei kuntouttavaa työtoimintaa saa jatkossakaan hankkia voittoa tavoittelevalta yritykseltä. Tuen ja ohjauksen hankkiminen yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta on puolestaan perusteltua asiakkaiden tarvitseman yksilöllisen tuen kannalta. Myös kuntouttavan työtoiminnan sisällön tarkempi määrittely on tarpeen: asiakkaiden moninaisiin palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää yksilöllistä ohjausta. TPY huomauttaa, että kuntien tulee korvata kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden tarvitsemat tuki- ja ohjauspalvelut palveluntuottajille tarkoituksenmukaisesti. Olennaista on myös osuva palvelutarvearvio. Kuntouttavaan työtoimintaan tulee ohjata asiakkaita, joiden tavoitteet ovat ensisijaisesti elämänhallinnan ja työkyvyn vahvistamiseen kytkeytyviä, eivät suoraan työllistymiseen liittyviä.

Lue lausunto

Kommentit hallituksen esitysluonnokseen työ- ja elinkeinoministeriölle työllisyyden kuntakokeiluista: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista koskevasta kokeilusta 24.1.2020

TPY katsoo, että kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalveluiden järjestäjänä on tarkoituksenmukaista. Kuntien vahvuuksia ovat sote-, koulutus- ja työllisyyspalvelujen integrointi, palveluprosessin koordinointi ja lähipalvelut sekä paikallisten työnantajien tuntemus. TPY nostaa esille, että välityömarkkinoiden roolia osana kuntakokeiluja on vahvistettava. Myös Ohjaamojen roolia tulee selkiyttää. TPY katsoo, että työnantaja- ja yrityspalvelujen siirtäminen kuntiin tulisi olla mahdollista. Olennaista on panostaa kokeilujen vaikutusten monipuoliseen arviointiin. TPY painottaa, että kokeilujen tulosten perusteella tulee laatia pitkäjänteinen suunnitelma työllisyyspalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä.

Lue lausunto