Tulosta sivu

Tuore selvitys: Maakuntauudistuksen valmistelussa useita epäkohtia työpajatoiminnan kannalta

20.6.2017

Tiedote 20.6.2017

Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä (TPY) valmistuneessa selvitystyössä arvioidaan maakuntauudistuksen vaikutuksia työpajatoimintaan. Selvitys tukee havaintoa, että käynnissä olevien uudistusten vaikutukset työpajojen toimintaedellytyksiin ja sitä kautta palveluiden tuottamiseen ovat epäselvät. Maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle ja nykyiset työ- ja elinkeinopalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi maakuntiin vuonna 2019. Valmisteluvaiheessa on kerrottu, että uudistuksessa on useita ratkaisua odottavia kysymyksiä heikossa työmarkkina-asemassa olevien kannalta.

Selvitykseen on haastateltu niin uudistuksen valmistelijoita kuin työpajatoimijoita. − Keskeisiksi huolenaiheiksi selvityksessä nousevat palveluiden järjestämisvastuun muuttumisen vaikutukset työpajatoimintaan, epävarmuus työpajojen kohderyhmän palveluiden rahoituksesta sekä työnhakijoiden palveluprosessi, joka toteutuisi pitkälti sähköisenä, kertoo selvityksen Valtakunnalliselle työpajayhdistykselle laatinut Pirjo Oulasvirta-Niiranen.

Selvitys on toteutettu huhti−toukokuun aikana, jolloin valmistelussa on ollut maakuntauudistusta määrittävää lainsäädäntöä. Selvitys tukee TPY:n esiin nostamaa huolta, ettei valmisteilla olevissa lakiesityksissä huomioida riittävästi työpajatoiminnan kaltaisia kuntien ja maakuntien yhdyspinnoille asemoituvia palveluja. Lisäksi kuntien yhtiöittämisvelvoite aiheuttaa huolta. Lähes 70 % työpajoista on kunnallisia. Kuntien yhtiöittämisvelvoite maakuntien järjestämisvastuulle siirtyvien palvelujen tuottamisessa tarkoittaa, että tuottaakseen nykyisiä, yleisimpiä työpajapalveluja, kunnallinen työpajatoiminta tulisi yhtiöittää.

− Nuorisolaissa säädettyä nuorten työpajatoimintaa ollaan maakuntauudistuksen myötä ajamassa kilpailemaan samoille markkinoille kasvupalveluyritysten kanssa. Näiden toimijoiden tarkoitusperät eivät ole yhteneväiset. Lisäksi kuntien tulisi yhtiöittää työpajapalvelut tilanteessa, jossa niiden rooli työllisyydenhoidossa on vähintäänkin epäselvä, toteaa Valtakunnallisen työpajayhdistyksen toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker

Kasvokkaisia lähipalveluja tarvitsevat jäämässä ilman tukea

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla parhaillaan mittava lakipaketti, joka linjaa maakuntauudistuksen myötä muuttuvaa työnhakijoiden palveluprosessia. Lisäksi työllisyyspalvelujen rahoitus muuttuu merkittävästi. Jatkossa TE-palveluihin ei olisi enää korvamerkittyä rahaa, vaan TEM:n hallinnonalan työllisyysvarojen ja toimintamenojen momentit yhdistetään osaksi valtiovarainministeriön maakunnille osoittamaa yleiskatteellista rahoitusta, josta rahoitetaan myös sosiaali- ja terveysmenot.

– Kasvokkaista lähipalvelua tarvitsevia ollaan jättämässä heitteille. Heille suunnatuista palveluista ei enää säädettäisi lailla ja työnhaun aloittamisen ohella jopa arvio palvelun tarpeesta ja palveluun ohjautuminen tulisi tehdä omatoimisesti verkossa. Haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla ei ole valmiuksia selviytyä itsenäisesti sähköisessä palvelujärjestelmässä. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia 20−24-vuotiaita nuoria on 18,3 %. Mikäli maakuntauudistuksen linjaukset toteutuvat suunnitellusti, tulee tämä määrä kasvamaan rajusti, summaa Ahonen-Walker.

Vaikuttavaksi todettu työpajatoiminta tulee kytkeä osaksi maakuntauudistuksen valmistelua

Työpajatoimintaan osallistuu vuosittain 25 000 valmentautujaa, joista 15 000 on alle 29-vuotiaita nuoria.
Nuorten työpajatoiminta ja sen tavoitteet määritellään nuorisolaissa.

Lähes 70 prosenttia työpajoilla olevista nuorista sijoittuu työpajajakson jälkeen työhön, koulutukseen tai muuhun ohjattuun toimenpiteeseen. Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä kehitetyn toiminnan laadullisia vaikutuksia todentavan Sovari-mittarin mukaan yli 90 prosenttia kokee sosiaalista vahvistumista työpajajakson aikana. Työpajatoiminta on etsivän nuorisotyön ohella ainoita palveluja, joka tavoittaa kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret. 

–  Valtakunnallisessa valmistelussa kuntien yhtiöittämisvelvoite ja työllisyyspalvelujen rahoitus tulee ottaa uudelleen tarkasteluun. Maakunnallisessa valmistelussa kannattaa hyödyntää työpajojen asiantuntemusta heikoimmassa asemassa olevien palvelujen tuottajana ja varmistaa toiminnan jatkuminen katkoksitta, sanoo Ahonen-Walker.

 

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry TPY, p. 010 279 2724

"Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelut on unohdettu". Arvioita sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista työpajatoimintaan

Verkkoluento selvityksen keskeisestä sisällöstä

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksista HE laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ym. 16.6.2017