Tulosta sivu

Riihipäätökset nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien näkökulmasta

7.5.2021

Hallituksen kehys- ja puoliväliriihen tulokset on julkaistu. Monet asiat jäivät vielä odottamaan syksyn budjettiriihen päätöksiä. Miltä tilanne näyttää etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja heikoimmassa asemassa olevien näkökulmasta? Into nostaa esille kuusi keskeistä kokonaisuutta.

Toimenpidekokonaisuus lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi – tarpeen vahvistaa mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä koulunuorisotyötä

Kehysriihestä saatiin tervetulleita päätöksiä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden osalta. Hallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden, jolla lievennetään koronaepidemian hidastamiseksi toteutettujen opetuksen ja harrastustoiminnan rajoitusten vaikutuksia. Rajoituksilla on ollut kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen.

Toimenpidekokonaisuudessa rahoitusta kohdennetaan mm. oppimisvajeisiin sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn nopeuttamiseen ja niiden saatavuuden parantamiseen. Kokonaisuuden määrärahat sisällytetään vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.

Panostukset nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin vastaavat etsivän nuorisotyön ja työpajakentän kasvaneeseen huoleen. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelupuutteet ovat merkittäviä ja kynnykset palveluihin korkeita. Koronan myötä palveluiden saatavuus on ollut entistäkin heikompaa. Korona on lisännyt ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä sekä taloudellisia ongelmia. Nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluihin panostamisella on akuutti tarve.

Into on nostanut esiin myös kouluissa tehtävän nuorisotyön merkityksen osana koronan jälkihoitoa. Tämä tulee huomioida osana toimenpidekokonaisuutta. Koulunuorisotyötä ja etsivää nuorisotyötä nuorten sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden vahvistajana sekä yksilöllisen tuen tarjoajana tulee vahvistaa pitkäjänteisesti. 

Kehysriihen päätöksissä oli mukana myös toimenpiteitä, joilla torjutaan ylivelkaantumisen haittavaikutuksia. Lähivuosina ylivelkaantumisen torjuntaa tehostetaan lisää perustamalla positiivinen luottotietorekisteri. Ylivelkaantumiseen liittyviä ongelmia pyritään vähentämään kuluttajaluottolainsäädäntöön tehtävillä tiukennuksilla, lisäämällä sosiaalisen luototuksen saatavuutta sekä parantamalla velallisten asemaa velkajärjestelyssä ja yrittäjien pääsyä uuteen alkuun. Myös pienituloisten ulosottovelallisten aseman parantamista selvitetään. Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämistä koskeva esitys annetaan eduskunnalle jo tänä keväänä. Velkajärjestelylakia muuttamalla parannetaan velkajärjestelyyn pääsyä ja edesautetaan sekä taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden selviytymistä.

Velkaantuminen on yksilölle pitkäkestoinen taakka, jonka keventämiseen ei ole vielä ollut riittävästi keinoja. On tärkeää löytää ratkaisuja, jotta velkaantumisesta voi päästä irti kohtuudella. Inhimillisesti raskaan velkaongelman keventäminen on oltava tavoitteena, jotta raskaassa elämäntilanteessa olevien tilannetta voidaan kohentaa.

Veikkausvoittovarat vähenevät – nuorisoalan ja järjestöjen palvelut turvattava

Kehysriihen tuloksena rahapelituottojen laskua kompensoidaan vuosina 2022 ja 2023 merkittäviltä osin, mutta ei täysimääräisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan nuorisoalalle on tulossa vuonna 2022 n. 5 % leikkaus, mikä merkitsee n. 4,1 miljoonan euron vähennystä nuorisoalan budjettiin. Leikkauksen tarkemmasta kohdentumisesta päätetään syksyn budjettiriihessä. Myös nuorisoalan budjettivaroihin on mahdollisesti tulossa leikkauksia.

Rahapelituottojen väheneminen on ollut pitkään tiedossa, ja on hyvä, että kompensaatio on merkittävä, vaikkei täysimääräinen. Nuorisoalalle kohdistuva veikkausvoittovarojen leikkaus ei ole lamaannuttava, mutta on selvää, että se tulee näkymään. Nuorisoalan budjettipohjaisen rahoituksen leikkaaminen tuo toimialalle suuren riskin. Leikkausten ajankohta on huono. Korona on heikentänyt nuorten hyvinvointia ja vaikeuttanut etenkin niiden tilannetta, joilla jo ennestään on ollut haasteita. Nuorten syrjäytyminen on lisääntymässä. Etsivän nuorisotyön ja työpajojen palveluille on entistä suurempi tarve. Leikkausten sijaan nyt pitää myös nuorisoalalla vahvistaa toimia, joilla vähennetään koronasta aiheutuvia haittoja ja ehkäistään syrjäytymistä.

Into on nostanut esiin muiden järjestöjen kanssa huolen nuorisotoimialan ja sote-järjestöjen rahoituksen tulevaisuudesta. On hyvä, että jatkotyö uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi käynnistetään välittömästi. Nuorisoalan ja järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata pitkäjänteisesti ja kestävällä ratkaisulla. Liikasen työryhmän raportti antaa työlle hyvän pohjan. Järjestöt on pidettävä uudistamistyössä aktiivisesti mukana.

Koronan myötä tuen tarpeessa olevien nuorten ja aikuisten määrä on kasvanut ja palvelutarpeet ovat moninaistuneet. Kaikkia koronaepidemian vaikutuksia ei vielä edes nähdä, joten nuorten ja heikoimmassa asemassa olevien palveluista ei tule vähentää rahoitusta.

Uusi yhtiö osatyökykyisten työllistämiseen – välityömarkkinoita hyödynnettävä laajemmin

Hallitus päätti puoliväliriihessä perustaa valtion erityistehtäväyhtiön, Välittäjä Oy:n, joka palkkaa osatyökykyisiä pitkäkestoisiin työsuhteisiin ja tarjoaa vuokratyövoimaa muille työnantajille. Tavoitteena on, että osa työntekijöistä työllistyy avoimille työmarkkinoille. Yhtiön toiminta käynnistetään aluksi 2–3 alueella, ja sen kohderyhmäksi rajataan alkuvaiheessa vaikeimmassa asemassa olevat osatyökykyiset. Tarkoituksena on, että nykyisin avotyötoiminnan kautta työllistyneistä kehitysvammaisista mahdollisimman moni työllistyisi normaaliin palkkasuhteeseen Välittäjä Oy:n kautta. Hallituksen esitys yhtiöstä annetaan syksyn budjettiriihessä.

Toimenpiteiden lisääminen osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi on kannatettavaa.

Välittäjä Oy ei kuitenkaan yksin ratkaise osatyökykyisten työllistämistä. Koronaepidemian myötä työttömyys on kasvanut rajusti ja pitkäaikaistyöttömyys yleistynyt. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelutarpeet ovat moninaisia ja voivat liittyä niin voimavaroihin, osaamiseen kuin työmarkkinoilla toimimiseenkin.

On tärkeää tunnistaa nykyisten välityömarkkinoiden merkitys osatyökykyisten työllisyyden edistämisessä ja tukea toiminnan kehittymistä myös Välittäjä oy:n toiminnan käynnistyttyä. Nykyisillä välityömarkkinatoimijoilla, säätiöillä, yhdistyksillä ja työpajoilla, on hyvä kohderyhmätuntemus ja vahva ammattitaito valmentaa ja työllistää osatyökykyisiä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Välityömarkkinatoimijoiden tarjoamia mahdollisuuksia tulee hyödyntää entistä laajemmin työllisyyden edistämisessä.

Lisäksi hallitus on puoliväliriihessä päättänyt perustaa yhteiskunnallisten yritysten kasvua tukevan asiantuntijayksikön. Verkostomaisesti toimiva osaamiskeskus rahoitetaan osatyökykyisten työkykyohjelmasta ja EU:n sosiaalirahaston varoin. Tarkoituksena on, että osaamiskeskus aloittaisi toimintansa syksyllä 2021.

Yhteiskunnallisten yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen on tarkoituksenmukaista. Panostukset osatyökykyisten työllistämiseen ovat tarpeen. Välityömarkkinoilta löytyy jo tällä hetkellä yhteiskunnallisia yrityksiä, joten potentiaali sekä osatyökykyisten että pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen on merkittävä.

TE-palveluja siirretään kunnille – mahdollisuus vahvistaa monialaisia palveluita

Puoliväliriihessä hallitus päätti jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Tehtävät siirtyvät vuoden 2024 aikana, ja kuntakokeilulle säädetään jatko siihen asti. Tarkoituksena on luoda rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi. Valtio ja kunnat jakaisivat työllisyyspalvelujen rahoitukseen liittyvää kustannusvastuuta. Tavoitteena on huomioida palvelujen yhdenvertainen saatavuus.

TE-palvelujen järjestämisvastuun siirrossa kuntiin on kyse merkittävästä ja laajamittaisesta rakenneuudistuksesta. Työllisyyspalvelujen pitkäjänteisessä kehittämisessä tulee hyödyntää kuntakokeilusta saatavia tutkimustuloksia. 

Kuntien järjestämät työllisyyspalvelut voivat parantaa palveluiden saavutettavuutta ja nopeuttaa palveluprosesseja. Kuntien vahvuuksia ovat lähipalvelut ja monialaisten palvelujen integrointi, paikallisten työnantajien ja välityömarkkinoiden tuntemus sekä vakiintunut ja toimiva yhteistyö niiden kanssa.

Tulee varmistaa, että luotava rahoitusmalli kannustaa järjestämään tarpeisiin vastaavia palveluja eri kohderyhmille. On myös huomattava, että heikoimmassa asemassa olevat tarvitsevat usein monialaisia, kokonaisvaltaisia palveluita ja riittävän pitkäkestoisia palveluprosesseja. Kestäviä ratkaisuja ja vaikuttavuutta saadaan vain tarpeisiin vastaavilla palveluilla.

Jatkuvan oppimisen uudistus – työpajojen opinnollistamista tuettava

Kehysriihessä hallitus päätti vahvistaa jatkuvan oppimisen uudistuksen toimenpiteitä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tarkoituksena on uudistaa työikäiselle väestölle suunnattuja osaamispalveluja, kehittää työelämän muutosten ennakointia sekä kohdentaa koulutusta ja ohjausta erityisesti rakennemuutosaloille ja aliedustetuille ryhmille. Ohjauksella ja osaamiskartoituksilla ehkäistään virtaa työttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle. Lisäksi tehdään selvitys työttömien opiskelumahdollisuuksien kehittämisestä ja arvioidaan tähän liittyvät lainsäädännön muutostarpeet.

Työikäisten osaamista kasvattaviin palveluihin ja ohjaukseen on tarpeen panostaa. Jatkuvan oppimisen uudistuksessa erityistä huomiota tulee kiinnittää työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien osaamistason nostamiseen ja työllisyyden edistämiseen. On huomattava, että tätä työtä toteutetaan jo välityömarkkinatoimijoiden palveluissa. Monilla työpajoilla nuorten lisäksi myös aikuiset voivat suorittaa tutkinnon osia, niitä pienempiä kokonaisuuksia tai jopa koko tutkinnon. Osana jatkuvan oppimisen uudistusta tulee tukea työpajojen mahdollisuuksia toiminnan opinnollistamiseen sekä valmentautujien osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamisen tukemiseen.

Nuorten erilaisia polkuja työelämään vahvistetaan – etsivän nuorisotyön ja työpajojen mahdollisuuksia hyödynnettävä  

Kehysriihessä hallitus päätti toteuttaa oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistamisen tukemaan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Yksityiskohdat tuodaan päätettäväksi budjettiriihessä 2021.

Nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääminen on tarkoituksenmukaista. Koulutuskorvauksen määräytymisperusteita on syytä tarkastella. On huomattava, että moni oppisopimuksesta kiinnostunut nuori tarvitsee valmennuksellista tukea opiskelunsa tueksi. Työpajat tarjoavat oppisopimuskoulutukseen hyviä oppimisympäristöjä, joissa yhdistyy työvaltaisuus sekä kokonaisvaltainen yksilöllinen valmennus. Työpajoilla onkin puhuttu tuetusta oppisopimuksesta. Työpajoja tulee hyödyntää entistä laajemmin oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa.  

Hallitus on päättänyt rahoittaa Ohjaamojen toiminnan kehittämistä Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.

Ohjaamot ovat monille työpajoille keskeisiä yhteistyökumppaneita sekä palveluihin ohjautumisen että jatkopolkujen rakentamisen kannalta. Etsivä nuorisotyöntekijä puolestaan on tavattavissa valtaosassa Ohjaamoita. Ohjaamoja kehitettäessä on vahvistettava Ohjaamojen sidosryhmäyhteistyötä ja niiden liittymistä alueellisiin nuorten palvelujärjestelmiin.

Jälkihuollossa olevien nuorten asemaa hallitus on päättänyt parantaa ESR-hankerahoituksella. Toimet voivat kohdistua esim. nuorten arjen toimintakykyyn ja asumiseen, talouden hallintaan, koulutukseen ja työhön sekä tukihenkilötukeen. Huomiota oppilaitosten, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen sekä TE-hallinnon yhteistyön kehittämiseen.

Jälkihuollossa olevien nuorten aseman parantaminen ja nuorille suunnattujen palveluiden kehittäminen on tarpeen. Nämä nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja palveluvajeet ovat merkittäviä. Kehittämistyössä tulee hyödyntää etsivän nuorisotyön ja työpajojen osaamista ja yhteistyömahdollisuuksia: rinnalla kulkevaa tukea sekä yksilöllistä valmennusta ja yhteisöllisen kuulumisen mahdollisuuksia.  

Lue tarkemmin hallituksen linjauksista puoliväliriihessä valtioneuvoston kanslian sivuilta.