Tulosta sivu

Mielenterveysstrategia linjaamaan mielenterveyspolitiikkaa

14.2.2020

Uusi mielenterveysstrategia 2020–2030 määrittelee suuntaviivat mielenterveystyölle. Strategiaan kuuluu myös itsemurhien ehkäisyohjelma ja lisäksi se ohjaa päihdepalvelujen kehittämistä. Strategiaan on kiteytetty viisi mielenterveyspoliittista painopistettä ja ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian ensimmäinen painopiste korostaa, että mielenterveys on pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan. Toinen painopiste tuo esille lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteiden merkityksen mielenterveydelle. Kolmas kokonaisuus painottaa työtä mielenterveysongelmiin kohdistuvien ennakkoluulojen ja syrjinnän lopettamiseksi. Neljäs painopiste korostaa palvelujen tarpeisiin vastaavuutta, laaja-alaisuutta sekä yhteen sovittamista ja oikea-aikaisuutta. Viidennessä kokonaisuudessa kiinnitetään huomiota mielenterveystyön johtamiseen tietoon perustuen ja yli hallinnollisten rajojen.

Mielenterveysstrategia ei anna suoria ratkaisuja mielenterveystyöhön, vaan tarjoaa tukea poliittiseen päätöksentekoon. Kukin hallitus valitsee hallituskausittain omat mielenterveystyön käytännön toimenpiteensä. Olennaista onkin kiinnittää huomiota strategian toteutumisen seurantaan sekä valittujen toimenpiteiden kohdentumiseen.   

Psykoterapian saatavuutta parannetaan

Strategian toimeenpano etenee nyt mm. osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Ohjelmassa esimerkiksi parannetaan psykoterapioiden saatavuutta. Osa mielenterveysstrategian toimeenpanon rahoituksesta suunnataan parantamaan kuntouttavia palveluja työelämässä. Lisäksi opiskeluhuollossa otetaan käyttöön mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyn ja hoidon menetelmiä.

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan

STM uutisoi, että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta ollaan nyt parantamassa. Nuoria on ohjautunut mielenterveyshäiriöiden vuoksi yhä enemmän erikoissairaanhoitoon, sillä perusterveydenhuollossa on niukasti tarjolla nuorille tarkoitettua varhaista mielenterveyshäiriöiden hoitoa. Tarkoituksena on nyt vakiinnuttaa uusia varhaisen tuen ja hoidon keinoja nuorten yleisimpien mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon.

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten kokonaisvaltaiset palvelut turvattava

TPY pitää tärkeänä, että mielenterveysstrategiassa lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa. Olennaista on, että mielenterveyspalvelujen saatavuutta pyritään nostamaan muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tasolle. TPY on antanut lausunnon mielenterveysstrategian luonnoksesta STM:lle vuonna 2019. TPY katsoo, että koulutuksen, työn ja palveluiden ulkopuolella olevat ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tulisi huomioida kohderyhmänä edelleen nykyistä selkeämmin. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen tulee näkyä vahvasti myös käytännön toimenpiteissä: koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten oikeus kokonaisvaltaisiin mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulee turvata.

TPY:n mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan. TPY toi matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden puutteet esille myös lausunnossaan. Olennaista on, että nuorille suunnatut palvelut ovat joustavia ja huomioivat nuorten vaihtelevat voimavarat. Työpajakentän ja etsivän nuorisotyön toimijoiden mukaan nuoria putoaa palveluiden ulkopuolelle, koska palveluihin on kohtuuttoman pitkät jonot, niiden kynnykset ovat korkeita, eivätkä ne ole riittävän nuorilähtöisiä ja joustavia. TPY katsoo, että mielenterveyspalveluiden tueksi tarvitaan myös osallisuutta sekä koulutus- ja työelämävalmiuksia vahvistavien palveluiden, kuten työpajoilla toteutettavan starttivalmennuksen, lisäämistä. Nuoret tarvitsevat kuntoutuksellisia palveluita, jotka tarjoavat riittävän pitkäkestoista, intensiivistä ja rinnalla kulkevaa yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea.

TPY painottaa, että palveluiden riittävyyttä ja saavutettavuutta on tärkeää selvittää – ja tässä on kuultava erityisesti haasteellisessa elämäntilanteessa olevia, kuten koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia sekä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Lisätietoja mielenterveysstrategiasta ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisesta

Lisätietoja:
Reetta Pietikäinen
vaikuttamistyön asiantuntija
010 279 2723
reetta.pietikainen@tpy.fi