Tulosta sivu

Into: Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus näyttää lupaavalta, mutta kaipaa vielä työstöä

4.3.2021

Into antoi 1.3.2021 Opetushallitukselle lausunnon tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteiden luonnoksesta. TUVA vaikuttaa lupaavalta kokonaisuudelta, joka voi parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia suunnistaa joustavasti heille parhaiten soveltuville koulutuspoluille – kunhan perusteita vielä hiotaan kriittisiltä kohdiltaan.

Koulutuksen rakenteen muovautuvuus ja kohderyhmän laajuus tulevat vaatimaan koulutuksen järjestäjiltä tarkkuutta toteutukseen, jotta koulutus täyttää tavoitteensa jatkokouluttautumisen edellytysten ja nuorten toimijuuden vahvistamisessa. Haasteeksi nousee hyvin laajan ja kirjavan kohderyhmän tilanteiden, toiveiden ja tarpeiden moninaisuus. Aiemmin peruskoulun jälkeen kymppiluokalle, ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen valmentaviin koulutuksiin (VALMA & LUVA), työpajatoimintaan tai erilaisille kursseille suunnanneet nuoret tulevat jatkossa kaikki TUVA:n piiriin. Lisäksi on odotettavissa, että osa oppivelvollisista nuorista tulee saamaan opiskelupaikkansa TUVA:ssa asuinkunnan tekemänä osoituksena jäätyään ilman opintopaikkaa. Valmentavaan koulutukseen hakeutuvat jatkossa myös opiskeluvalmiuksiaan petraavat ja alaansa etsivät, monesti maahanmuuttajataustaiset, aikuiset.

TUVA:n yksilölliset koulutuspolut tekevät ryhmien, kaverisuhteiden ja yhteishengen kehkeytymisestä haastavaa. Olisikin tärkeää rakentaa koulutuksen perusta opiskelijoiden tavoitteellisen sosiaalisen vahvistamisen ja heitä kannattelevan yhteisöllisyyden ympärille. Sitä tuetaan ennen kaikkea toimintakulttuurilla, nuorilähtöisellä työotteella, ja oppijoiden yksilölliset tarpeet huomioivalla moniammatillisella yhteistyöllä.

Perusteissa tulisi huomioida paremmin TUVA:lle syntyvä erityisasema syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä ja erityistä tukea tarvitsevia nuoria vahvistavana koulutusjärjestelmän rakenteena. Periaatteena tulisi tuolloin olla oppimisen, jaksamisen ja itsenäistymisen edellytysten laaja-alainen kohentaminen. Koulutuksen tavoitteisiin olisikin lisättävä kasvun, itsenäistymisen ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä niihin liittyvien tietojen ja taitojen oppiminen.

 

Toimintakulttuuri kuvattava paremmin: huomio yhteisöllisyyteen, kannatteleviin tekijöihin ja moniammatilliseen yhteistyöhön

Sosiaalinen vahvistuminen edellyttää oppisisältöjen ohella luottamuksen ja uskalluksen mahdollistavia olosuhteita ja kannustavia toimintatapoja. Koulutuksen järjestäjiltä vaaditaan panostamista oppimisympäristöjen yhteisöllisyyteen, ryhmäprosesseihin ja opiskelijoiden välisten positiivisten suhteiden aktiiviseen mahdollistamiseen, sillä ne ovat etenkin identiteettiään hakeville nuorille merkittäviä kasvun osatekijöitä. Nuorisotyöllisen otteen olisi hyvä kuulua koulutuksen ja sen kaikkien oppimisympäristöjen ytimeen.

Perusteluonnos kaipaa myös moniammatillisen yhteistyön merkityksen vahvempaa tunnistamista ja sanoittamista. Nuorten haastaviinkin kasvun tarpeisiin vastaamaan kykenevän TUVA-koulutuksen tarjoaminen edellyttää koulutuksen järjestäjiltä kumppanuuksien tiivistämistä ja uusien sopimuksellisten yhteistyömallien kehittämistä muiden toimijoiden ja vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä tarjoavien tahojen, kuten työpajojen ja valmennusyhteisöjen, kanssa. Moniammatillisella yhteistyöllä varmistetaan nuorten onnistuneet siirtymät koulutukseen ja näin ennaltaehkäistään jatkokoulutusten keskeyttämistä.

Hallituksen esityksen* mukaisesti työpajat muodostavat jatkossakin yhden keskeisimmistä vaihtoehtoisista oppimisympäristöistä ja tulevat toimimaan läheisesti koulutuksen järjestäjien kanssa TUVA:n parissa. TUVA:n arvoperusta ja lähtökohdat vastaavat pitkälti suomalaisen työpajatoiminnan arvoja ja pedagogisia lähtökohtia**. Työpajoilla ja muissa valmennusyhteisöissä oppimisen mielekkyys perustuu käytännönläheiseen tekemiseen: teoria ja käytäntö nivoutuvat yhteen. Tuki, neuvonta ja valmennus edistävät sosiaalista vahvistamista ja osaamista. Opinnollistamiseen perehtyneillä työpajoilla on myös laajalti tietoa ja kokemusta henkilökohtaisten tavoitteiden asettamisesta, opiskelusuunnitelmien tekemisestä ja oppimisen etenemisen arvioinnista osaamistodistuksineen.

Into pitää huomattavana puutteena, ettei luonnoksessa lainkaan käsitellä koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan kodin välistä yhteistyötä. Uudessa nivelvaiheen koulutuksessa olisi ensiarvoisen tärkeää, että koulutuksen järjestäjä tiedottaa säännöllisesti alaikäisten opiskelijoiden huoltajia oppilaitoksen arjesta ja koulutuksen käytänteistä. Huoltajia on hyvä kannustaa tukemaan opintoja ja osallistumaan koulutuksen järjestäjän toiminnan kehittämiseen. Heidät kannattaa huomioida myös aina tehtäessä nuoren kanssa jatkosuunnitelmia.

 

Henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen mallit sekä hyvinvoinnin osatekijät esiin

Kaikille opiskelijoille kuuluva ohjaus ja tuen tarpeiden arviointi opintojen alussa ovat merkittäviä edistysaskelia. Niihin olisi kuitenkin panostettava luonnoksessa esitettyä painokkaammin ja askelmerkkejä vielä tarkentaen. Monilla peruskoulun jälkeen tulevaa alaansa hakevilla tai koulutuksensa keskeyttävillä nuorilla on korostunut henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen tarve. Oppimis- ja keskittymisvaikeudet tai mielenterveyden ja jaksamisen haasteet ovat jääneet kouluissa ja oppilaitoksissa monesti havaitsematta***.

Jotta jatkossa TUVA palvelee näitä nuoria, tulisi heidän elämäntilanteitaan tarkastella laajemmin ja ennaltaehkäisevämmällä otteella – esimerkiksi omasta luottoaikuisesta ja moniammatillisesta tuesta voi hyötyä moni sellainenkin nuori, jonka kohdalla ei kuitenkaan ole syytä soveltaa lakien mukaisia erityisen tuen järjestelyjä. Tulee myös taata, että nuoret saavat heille kuuluvaa apua ja tukea ilman kynnyksiä ja nopeasti – esimerkiksi opiskeluhuollon ja ohjautumisen terveydenhoitoon tulee olla TUVA-opiskelijoille erityisen mutkatonta.

Into katsoo, että TUVA-koulutuksen osissa hyvinvointiin sekä arjen rakenteisiin liittyvät tekijät tulee huomioida esitettyä kokonaisvaltaisemmin. Ainoaan kaikille opiskelijoille yhteiseen koulutuksen osaan (opiskelu- ja urasuunnittelutaidot) tulisi sisällyttää oman hyvinvointiin ja identiteetin kehittymiseen sekä yhteiskunnalliseen toimintaan ja palvelujärjestelmään perehtymistä. Mikäli näiden arjen ja osallisuuden taitojen huomiointi jäisi luonnoksessa esitetyllä tavalla vain valinnaisten kurssien varaan, olisi mahdollista, etteivät arvokkaat sisällöt saavuttaisi kaikkia niistä hyötyviä.

Koulutuksen järjestäjien tulee selvittää huolellisesti kunkin opiskelijan mahdollisuudet opiskella hänelle parhaiten soveltuvalla tavalla ja tarjota ennakkoon kartoitettuja, sujuvasti saavutettavissa olevia vaihtoehtoja opiskelun järjestämiseksi. Hyvin toimivassa ohjauksessa opiskelija ohjataan vaihtoehtoiseen oppimisympäristöön matalalla kynnyksellä silloin, kun hän sitä itse toivoo tai kun havaitaan nuoren tarvitsevan toisenlaista tukea kuin koulutuksen järjestäjä tarjoaa tai kun nuorella on halu tutustua sellaisiin aloihin, joihin koulutuksen järjestäjä ei voi perehdyttää. Tämä edellyttää ennalta sovittuja ja selkeitä yhteistyörakenteita koulutuksen järjestäjien ja vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä tarjoavien toimijoiden välille.

 

Lue koko lausunto (pdf).


VIITTEET


* HE 173/2020 vp, s. 106 (Hallituksen esitys eduskunnalle oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

** Valtakunnallinen työpajayhdistys (2014): Työpajapedagogiikka. Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla.

*** Into (2020): ”Tuntui jossain kohti, että miut on jätetty ihan yksin selviämään”. Kohdennetun nuorisotyön kokemuksia opintojen keskeytymisestä. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.