Tulosta sivu

Blogi: Huipputiimiksi dialogisuudella

3.12.2018

Huipputiimissä tiimin jäsenet ovat sitoutuneita oman kasvamisensa lisäksi myös muiden tiimiläisten kasvun tukemiseen, arvostavat erilaisuutta ja ottavat täyden hyödyn koko tiimin osaamisista. Huipputiimiksi kehittyminen vie aikaa ja se vaatii useita välivaiheita sekä runsaasti valmentamista ja tukea myös esimieheltä. Tätä prosessia edistää se, että tiimin ja esimiehen välillä tapahtuu johtamista vuorovaikutuksellisesti, paitsi horisontaalisesti, myös vertikaalisesti sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös. Tämänkertaisessa blogissa käsitellään tiimityötä ja sitä, miten voidaan kehittyä huipputiimiksi. Blogin on kirjoittanut Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksessa esimiestyön kehittämisestä vastaava Anu Mäkinen.

Työskennellessäni esimiehenä koin, että yksi tärkeimpiä työtehtäviäni oli huolehtia, että työntekijöilläni on hyvä olla töissä. Se oli toki vaikeaa, kun joidenkin muiden mielestä esimiehen tärkein työtehtävä oli esimerkiksi istua kokouksissa keskustelemassa pistorasioiden paikoista uusissa toimitiloissa. Työtä ei tehnyt helpommaksi myöskään sillä, että kaikki tiimini työskentelivät fyysisesti eri paikoissa kuin itse, ja näin heitä kasvotusten keskimäärin vain kerran viikossa. Hyvinvointi työssä on kuitenkin ensisijaista, jos halutaan tehdä laadukasta työtä, ihan alasta riippumatta.

Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla. He ylläpitävät ja kehittävät työhyvinvointia yhdessä. Työhyvinvointi on monen eri tekijän summa, joka syntyy pääasiassa työn arjessa. Hyvinvoiva työntekijä on motivoitunut ja vastuuntuntoinen, tuntee työnsä tavoitteet, saa palautetta työstään ja kokee itsensä tarpeelliseksi. Työntekijän hyvinvointiin on erittäin suuri vaikutus myös hyvinvoivalla työyhteisöllä.

Hyvinvoivassa työyhteisössä ollaan avoimia ja luotetaan toisiin, innostetaan ja kannustetaan sekä uskalletaan puhua ongelmistakin. Työyhteisöstä muodostuu tiimi, kun seuraava määritelmä täyttyy: ”Tiimi on pieni joukko ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään ja toimintamalliin ja jotka pitävät itseään yhteisvastuullisena suorituksistaan.” (Katzenbach & Smith, 1993.) Tiimissä vastuu tavoitteiden toteutumisesta on yksilön sijaan ryhmällä ja esimies antaa päätöksentekovaltaansa tiimille.

Tiimistä voi tulla myös huipputiimi, joka tekee työtä aivan uudella tasolla. Huipputiimissä tiimin jäsenet ovat sitoutuneita oman kasvamisensa lisäksi myös muiden tiimiläisten kasvun tukemiseen, arvostavat erilaisuutta ja ottavat täyden hyödyn koko tiimin osaamisista. Huipputiimiksi kehittyminen vie aikaa ja se vaatii useita välivaiheita sekä runsaasti valmentamista ja tukea myös esimieheltä. Tätä prosessia edistää se, että tiimin ja esimiehen välillä tapahtuu johtamista vuorovaikutuksellisesti, paitsi horisontaalisesti, myös vertikaalisesti sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös. Tiimin johtaminen on tässä tapauksessa monipuolinen vuorovaikutusprosessi, jossa tiimi yhdessä etenee kohti tavoitetta, kuten alla olevassa kuviossa.

Tiimissä olevan hyvän vuorovaikutuksen keskiössä on tiimin jäsenten välinen dialogi, jossa pyritään ymmärtämään toisen näkökulmia. Dialogisuus edellyttää myös uteliaisuutta ja tiedonhakua, kun tutkitaan yhdessä vaihtoehtoisia näkökantoja. Dialogisuuden tarkoitus on siis auttaa tiimiä ajattelemaan yhdessä ja ymmärtämään toisiaan syvemmin. Dialogisuudella voidaan synnyttää todellisia innovaatioita. Siihen päästään yhdistämällä koko porukan tai tiimin ajattelu. Dialogissa ei siis ole erillisiä yksilöitä omine ajatuksineen, vaan yksi tiimi ajattelemassa yhdessä. Kyse ei ole enää yksilön egosta tai ajatuksista, vaan yhteisistä tuloksista. Dialogissa on yhteinen päämäärä, ja kaikki pyrkivät sitä päämäärää kohti.

Vuorovaikutuksellinen tiimi voi kuulostaa ajatuksena pelottavalta, jos on tottunut perinteiseen autoritaariseen johtamiseen. Vastuun jakamisella ja sen hyväksymisellä, että tiimin jokaisella jäsenellä on jotain annettavaa työn kehittämiselle, on kuitenkin saatu oivia tuloksia. Jokaisen tiimin jäsenen (myös esimiehen) on sitouduttava antamaan tälle tilaa, jotta se onnistuu. Jos se onnistuu, voi tuloksena olla jotain uutta ja ihmeellistä ja työn laatu paranee huimasti. Eikö se kuulostaisi hienolta?

Lähteet: 

Työterveyslaitoksen nettisivuja

Pentti Sydänmaanlakka: Tiimin johtaminen (artikkeli koulutusmateriaaleista)

Jari Salminen: Taitava tiimivalmentaja (2013)

Henry Vesin: http://www.mcid.fi/dialogi-yhdessa-ajattelemisen-taito/

 

Anu Mäkinen