Tulosta sivu

Hämeen Sanomat: Työpajojen kohtalo on kaikille mysteeri

24.5.2017

Hämeen Sanomat uutisoi maakuntauudistuksen vaikutuksista työpajatoimintaan 24.5. TPY:n vs. toiminnanjohtajaa Anna Kapasta haastateltiin aiheesta.

Ainakin toistaiseksi Hämeenlinnan Tiiriöstä voi vuokrata puvun, ostaa käytetyn sohvan tai tiedustella löytötavaroita. Luotsi-säätiön kierrätyskeskus, pukuvuokraamo, löytötavaratoimisto ja ompelimo työllistävät yhteensä noin 50 ihmistä. Osa heistä on työelämävalmiuksiaan kehittäviä kuntoutujia ja vaikeasti työllistyviä ihmisiä. Toimintaa pyörittävä työvalmennussäätiö Luotsi kuuluu Kanta-Hämeen kymmeneen työpajatoiminnan järjestäjään, jotka odottavat nyt tietoa tulevaisuudestaan.
 

VUONNA 2019 kasvu- ja työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille osana maakuntauudistusta. Samalla loppuu TE-toimistojen ja monialaisten työvoiman palvelukeskusten (TYP) toiminta. Kanta-Hämeessä tämä tarkoittaa myös kuntien, TE-toimiston ja Kelan muodostaman palveluverkosto MYP:n lakkautusta. Työllisyys- ja kasvupalveluiden käytännön järjestelyjä aletaan suunnitella ensi syksynä, mutta lain pääpiirteet ovat jo selvillä. Jatkossa työnantajille, -hakijoille ja yrityksille tarkoitetuista kasvupalveluista, kuten esimerkiksi työttömien valmennuksesta, vastaavat yritykset. Laskun maksavat maakunnat, joiden rahoitus tulee valtiolta.
Työllisyyspalveluita tarjoaa Suomessa nyt jo noin 10 000 yritystä, ja maakuntauudistus vapauttaa uusille 100–150 miljoonan euron markkinat. Jos kunnat haluavat jatkaa valmennusta, niiden on perustettava yhtiö joka osallistuu muiden yritysten tavoin tarjouskilpailuun.
 

VIELÄ on epäselvää, täytyykö myös työpajatoiminta yhtiöittää, sillä valmisteilla oleva laki ei suoraan koske niitä. Maakuntauudistuksen jälkeen kunnilla ei kuitenkaan ole välttämättä rahaa jatkaa pajojen pyörittämistä. Vuonna 2015 työpajatoimintaa oli liki jokaisessa kunnassa. Niissä kävi kaikkiaan 25 000 valmentautujaa, joista yli puolet nuoria. Työpajat eri puolilta Suomea ovat ottaneet huolissaan yhteyttä Valtakunnalliseen Työpajayhdistykseen. Yhdistyksen vastaavan toiminnanjohtajan Anna Kapasen mukaan hallituksen lakiesitys on unohtanut heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat. – Vaikutusten arviointi nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien osalta puuttuu täysin, Kapanen sanoo. Häntä huolettaa, ettei tällä hetkellä toimivilla kasvupalveluyrityksillä ole riittävästi osaamista pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Jatkossa tuloksellisuus,
eli työttömien työllisten määrä määrittää palveluiden toimintaa nykyistä vahvemmin. Se voi houkutella yrityksiä keskittymään helposti työllistyviin.
– Miten huomioidaan sellaiset pitkäaikaistyöttömät, joiden ensimmäinen ongelma ei ole työllistyminen, vaan sujuva arki?
 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN (TEM) kehittämispäällikön Jarkko Tonttilan mukaan palveluiden tuloksen voi määritellä muutenkin kuin työllistyneiden perusteella.
– Tulos voi tarkoittaa myös väliaikaista työllistymistä tai jatkokoulutukseen sijoittumista. Valtio antaa suuntaviivat tuloskriteeristölle, mutta yksityiskohdat ovat maakuntien harkinnanvarassa. Maakunnat voisivat esimerkiksi maksaa palveluntuottajille tulosmaksuja sen mukaan, kuinka helposti tai vaikeasti työllistyvästä henkilöstä on kyse.
– Eli vaikeasti työllistyvän työllistämisestä voi saada korkeamman maksun kuin helposti työllistyvästä. Se on loogista, koska palveluun joudutaan käyttämään enemmän resursseja, Tonttila sanoo.

Milka Valtanen, Hämeenlinna

Uutinen on luettavissa pdf-muodossa täältä. Alkuperäinen juttu on julkaistu Hämeen Sanomien painetussa lehdessä 24.5.2017.