Tulokset haulla uzyskanie konta Pairs 👉🏼 acc6.top 👈🏼

Into on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiantuntijaorganisaatio. Edustamme yli 270 työpajaa sekä 600 etsivää nuorisotyöntekijää Suomessa. Etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelee yli 2200 ammattilaista. Palveluihin osallistuu vuosittain 43 000 nuorta ja aikuista.

Into on asiantuntijaorganisaatio, joka tuo esiin niiden äänen, joita ei kuulla

Into tekee aktiivisesti yhteiskunnallista vaikuttamista eri kanavien kautta. Tarjoamme vaikuttavia ratkaisuja osallisuuden vahvistumiseen sekä siirtymiin kohti työelämää ja opiskelua. Vaikuttamistyöllä olemme mukana luomassa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on parempi olla. Vaikutamme lainvalmisteluun lausuntojen ja kuulemisten sekä työryhmien ja tapaamisten avulla. Osallistumalla rohkeasti ja rakentavasti yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomme esiin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan hyötyä, merkitystä, tuloksia ja vaikuttavuutta.

Into on asiantuntija seuraavissa aiheissa

Into tekee vaikuttamistyötä tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisten nuoriso-, sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Yhdistyksellä on toimivat suhteet toimintojen kannalta keskeisiin ministeriöihin, aluehallintovirastoihin, Kuntaliittoon ja Opetushallitukseen. Näitä kontakteja hyödynnetään yhdistyksen kehittämistyössä, vaikuttamisessa ja viestinnässä. Lisäksi teemme kansainvälistä yhteistyötä osallistumalla muiden eurooppalaisten kattojärjestöjen kanssa International Production School Organisationin (IPSO) toimintaan.

Etsivä nuorisotyö ja työpajat tarjoavat mahdollisuuden omannäköiseen elämään

Into auttaa etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskenteleviä innostumaan ja innostamaan työssään. Palveluihin osallistuvat nuoret ja aikuiset saavat tukea, jotta he voivat löytää oman polkunsa. Etsivä nuorisotyö ja työpajat tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden omannäköiseen elämään.

Inton strategia

Rohkeasti, inhimillisesti ja yhdessä. Inton strategisena tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kehittäminen.

Into tukee työpajoja ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja muiden olennaisten toimijoiden kontaktoinnissa ja yhteistyön käynnistämisessä, tuottaa opinnollistamiseen ja oppilaitosyhteistyöhön liittyviä koulutuksia sekä järjestää Synergiaseminaaarin syksyisin.

Työpajatoiminnan opinnollistamisella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää:

• työpajan oppimisympäristön tunnistamisraportin laatimisen
• osaamistodistusvalmiuden hankkimisen
• näyttöjen toteuttamisen pajaympäristössä

Opinnollistaminen edellyttää työpajan ja koulutuksen järjestäjän tiivistä yhtestyötä. Koulutuksen järjestäjät hyötyvät kumppanuudesta mm. seuraavilla tavoilla:        

• vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä tarvitaan, koska oppivelvollisuusuudistus on tuonut esiin vahvaa tukea tarvitsevien kasvaneen määrän oppilaitoksissa
• työpajat tarjoavat vahvaa pedagogista osaamista ja resursseja ohjaukseen liittyen
• hallitusohjelman kirjaus oppivelvollisuuden suorittamisesta työpajatoiminnassa korostaa yhteistyön merkitystä entisestään
• vaihtoehtoiset oppimisympäristöt helpottavat kuntien ohjaus- ja valvontavastuuta
• Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) sisältöjä toteutetaan työpajoilla laajalti
• työpajoilla on aito pyrkimys pitkäaikaiseen kumppanuuteen

Hyödyllisiä linkkejä

• opinnollistaminen Inton materiaalipankissa
• Opinnollistaminen 2022 -infograafi
• Miksi ammatillisen koulutuksen järjestäjän kannattaa tehdä yhteistyötä työpajan kanssa?
• Osaaminen näkyväksi. Käsikirja työpajatoiminnan opinnollistajille 2019. (tuotettu Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeessa 2018-2019)
• Synergiaseminaari
• Laki ammatillisesta koulutuksesta (finlex.fi)
• Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta (finlex.fi)
• Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (finlex.fi)
• Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus – ePerusteet

Yhteystiedot

Ole Intoon yhteydessä, jos etsit tietoa ja teet tutkimusta tai opinnäytettä etsivää nuorisotyötä tai työpajatoimintaa valtakunnallisesti koskettavista kysymyksistä. Olemme koonneet myös mahdollisia aiheita uusille tutkimuksille etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ajankohtaisten keskustelujen ääreltä. Aiheet on muotoiltu otsikkotasolla sekä tarjoten suuntaa antavia ehdotuksia myös tutkimuskysymyksiksi ja aineistoiksi. Aiheesi voi olla joku alla esitetyistä, tai voit esitellä oman ideasi.

Into tarjoaa tietoa ja vinkkejä materiaalista sekä opinnäytetyön aiheesta riippuen kontakteja kentän toimijoihin. Soveltuvissa yhteyksissä ja resurssien salliessa voimme toimia myös YAMK-/gradutason opinnäytteiden työelämätilaajan roolissa. Opinnäytetyön teeman valinnan yhteydessä on tärkeää kertoa, millaista tukea ja ohjausta mahdollisesti tarvitset Inton asiantuntijoilta opinnäytetyösi tueksi, jotta voimme arvioida työmäärää. Pystymme ottamaan vuodessa pari opinnäytetyötä, joihin odotetaan asiantuntijoidemme tukea ja ohjausta. 

Kiinnostuitko opinnäytetyöstä etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan teemoista? Pohdimme mielellämme tarkempia suunnitelmia yhdessä. Ota yhteyttä Inton asiantuntija Miikka Piiroiseen (miikka.piiroinen(@)intory.fi). 

Aiheita etsivästä nuorisotyöstä

• Etsivän nuorisotyön pienryhmätoiminta eri kunnissa
  • Kysymyksiä: Missä kaikkialla etsivät nuorisotekijät vetävät nuorten pienryhmiä? Kuinka ja kenelle ryhmät on kohdennettu, millaisia tarpeita ne palvelevat? Millaisia menetelmiä, resursseja ja yhteistyökumppaneita etsivillä on pienryhmätoimintaansa?
  • Aineisto ja toteutus: esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; syventävät haastattelut
• Etsivän nuorisotyön työntekijöiden vaihtuvuus ja/tai rekrytointi
  • Mitä syitä löytyy etsivien nuorisotyöntekijöiden vaihtuvuuden taustalta? Millaisissa toimintaympäristöissä vaihtuvuus on vähäisempää, missä suurempaa? Kuinka paljon hakemuksia etsivän nuorisotyön organisaatiot saavat avoimiin työpaikkoihinsa? Millaisia kokemuksia rekrytoinnista ja perehdyttämisestä esihenkilöillä tai työntekijöillä on?
  • Esim. kyselyt tai haastattelut työtä vaihtamassa oleville / aiemmin etsivinä työskennelleille / rekrytoinnista vastaaville esihenkilöille.
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) etsivässä nuorisotyössä tehneiden kokemukset ja näkemykset
  • Kuinka työ ja siihen liittyvät tekijät (rakenteet, toimintamallit, nuoret, yhteistyökumppanit) ovat muuttuneet vuosien varrella? Millaisia vaikutuksia erilaisilla yhteiskunnallisilla muutoksilla on ollut? Miten kasvaminen ammattilaisena on tapahtunut, millaisia ammatillisia avainkokemuksia tai muistoja konkareilla on? Minkälaisia ovat pitkään kentällä olleiden ammatilliset identiteetit – tai esimerkiksi näkemykset suomalaisesta nuoruudesta, palvelujärjestelmästä ja yhteiskunnasta?
  • Syvähaastattelut
• Mielikuvat tai kokemukset etsivän nuorisotyön toiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on etsivän nuorisotyön toiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Etsivä nuorisotyö poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena etsivä nuorisotyö näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö etsivässä nuorisotyössä
  • Minkälaista vaikuttamistyötä etsivät nuorisotyöntekijät ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan etsivänä nuorisotyöntekijänä olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen etsivän nuorisotyön näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on tilastollisin menetelmin löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla 2015 alkaen) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (2016 alkaen)
• Etsivän nuorisotyön nuorille antama digituki
  • Kuinka usein ja millä tavoin etsivät auttavat nuoria digitaalisessa palveluasioinnissa (esim. Kela, sote- tai työllisyyspalvelut)? Mitä etsivät ajattelevat kohtaamiensa nuorten digitaidoista? Mistä syistä nuorten digituen tarpeet johtuvat?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• Millaisia tarpeita etsivän nuorisotyön esihenkilöillä on? 

Aiheita työpajatoiminnasta 

• Työpajatoiminnan opinnollistaminen oppilaitosten näkökulmasta
  • Kysymyksiä: Miten oppilaitoksissa on koettu yhteistyö työpajan kanssa? Mitä hyötyjä tai työtä se on tuonut, kuka siihen on osallistunut (työntekijöistä, opiskelijoista)? Onko havaittavissa erityisiä hyviä käytäntöjä tai haasteita ja kehittämiskohtia?
• Kartoitus toimintakyvyn arvioinnin menetelmistä ja välineistä työpajoilla
  • Kuinka moni työpaja tekee systemaattisesti toimintakyvyn arviointia alku-/loppukartoituksen yhteydessä, millaisin menetelmin ja välinein?Erilaisten menetelmien koetut hyödyt, kustannukset, välineiden tekniset ominaisuudet, arviointien kytkökset paja-arkeen?
  • Kysely + haastatteluja erilaisia välineitä käyttävien kanssa
• Työpajojen laatutyö yleisesti
  • Mitä laatutyökaluja on käytössä ja miten ne näkyvät arjessa?
  • Kysely – tai mahdollisesti kehittämistyönä arvioinnin prosessi, jossa hyödynnettäisiin työpajoille tarjottuja arviointityökaluja (Sovari, PAR-tilastot, laatukriteerit ja STL). Opinnäyte sisältäisi mm. arvioinnin teoriaa, arviointiprosessin suunnittelua, kokemuksia prosessista ja oppeja jaettavaksi muille työpajoille.
• Tavoitteenasettelu nuoren tukemisen prosessissa työpajatoiminnassa
  • Miten ohjausprosessi, vuorovaikutus, sopiminen tavoitteista etenee? Mikä rooli on nuoren itse tärkeiksi kokemilla ja asettamilla tavoitteilla, mikä rooli taas työntekijän kokemuksella, ja mikä työyhteisön / lähettävän tahon mahdollisella tavoitteella? Muuttuvatko tavoitteet työskentelyn aikana?
  • Haastattelut (nuoria, työntekijöitä) / havainnointia alkukeskusteluissa ja sen jälkeisiä keskusteluja, loppuarviointeja tms. (ohjauksen vuorovaikutustutkimusta)
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen työpajatoiminnan näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla vuosilta 2015-2023) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (saatavilla 2016-2023)
• Työpajojen henkilöstön koulutustaustat, erityispätevyydet ja lisäkoulutukset
  • Minkälaisiin pätevöittäviin koulutuksiin tai kursseille työsuhteen (tai edellisten työsuhteiden) aikana on osallistuttu? Millaisia kokemuksia: mikä osoittautunut työn kannalta kuinkakin käyttökelpoiseksi tai hyödylliseksi tms.? Minkälaisissa tehtävissä työpajoilla nyt työskentelevät ovat olleet ennen työpajalle työllistymistään?
  • Kysely, ehkä haastattelut
• Työpajavalmentajien työhyvinvointi, osaamisen ja onnistumisen ja työn merkityksellisyyden kokemus 
  • Missä ja millaisilla työpajoilla työntekijät voivat hyvin (esim. joidenkin mittarikyselyjen mukaan)? Millaisia resursseja ja organisatorisia ratkaisuja näillä työpajoilla on käytössään?
• Mielikuvat työpajatoiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on työpajatoiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)? Mihin erilaiset mielikuvat perustuvat, ja kuinka hyvin ne vastaavat nykypäivän todellisuutta?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Työpajat poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena työpajatoiminta näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Minkälaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin se esitetään ratkaisuna? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö työpajoilla
  • Minkälaista vaikuttamistyötä työpajat ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan työpajojen olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely
• Miten erilaiset sidosryhmät kokevat yhteistyön työpajojen kanssa? 
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) työpajatoiminnassa tehneiden kokemukset ja näkemykset työstä ja/tai yhteiskunnallisista muutoksista
• Millaisia tarpeita työpajatoiminnan esihenkilöillä on (esim. koulutukset, vaikuttamistyö)?

Into – uppsökande ungdomsarbete och verkstadsverksamhet

Alla har rätt till delaktighet och en god vardag. Into hjälper dem som arbetar inom uppsökande ungdomsarbete och vid verkstäder att inspireras och inspirera i sitt arbete. De unga och vuxna som deltar i tjänsterna får stöd för att hitta sin egen väg. Det uppsökande ungdomsarbetet och verkstäderna erbjuder var och en möjlighet till ett liv på egna villkor.

Alla inspireras av något!

Into representerar 266 verkstäder och 550 uppsökande ungdomsarbetare i Finland. Allt som allt arbetar 2150 experter inom det uppsökande ungdomsarbetet och vid verkstäderna. I tjänsterna deltar årligen över 43 000 unga och vuxna.

Uppsökande ungdomsarbete

• Uppsökande ungdomsarbete är specialungdomsarbete med målet att nå unga under 29 år som inte studerar eller arbetar eller som behöver stöd för att nå de tjänster de behöver.
• Det uppsökande ungdomsarbetet erbjuder tidigt stöd om den unga personen önskar det och stärker den ungas förutsättningar att komma vidare i livet.
• Att ta del av det uppsökande ungdomsarbetets tjänster är alltid frivilligt för unga.
• Det uppsökande ungdomsarbetet är närvarande bland de unga och erbjuder en möjlighet till en trygg och förtrolig vuxenkontakt, söker tillsammans med den unga personen lösningar på problem och svar på frågor samt stöder den unga att söka sig till de tjänster hen behöver och vill ha.

Verkstadsverksamhet

• täcker över 90 % av kommunerna.
• befrämjar framgångsrikt placering på arbetsmarknaden och studier.
• stöder delaktighet och vardagskunskaper.
• baserar sig på fungerande mångprofessionellt samarbete mellan samtliga sektorer.
• förenar personlig handledning, arbetsuppgifter som stärker kunnandet och kamratstöd.

Videos på svenska

Man kan hitta mera videos www.youtube.com/@intolaiset

Mer information? Kontakta oss:

19-vuotias Max tuli etsivän nuorisotyön ohjaukseen aikuislukion kautta. Aikuislukiosta otettiin yhteys etsiviin, koska oli huolta siitä, ettei nuoren opinnot etene. Max ei ollut käynyt paljoakaan koulussa ja kertoi, ettei opiskelu aikuislukiossa tunnu oikein kiinnostavan. Aika kuluu kotona pelatessa tietokoneella. Kavereita ja kontakteja on netin kautta ja kommunikointi heidän kanssaan tapahtuu ainoastaan netissä. Vuorokausirytmi on hieman päälaellaan ja ulkona hän käy melko harvoin. Kun etsivät alkoivat tavata Maxia, tapaamiset hoidettiin suurimmaksi osaksi kävellessä lähiympäristössä. Etsivät kertoivat hänelle ammatinvalinnanohjauksesta, jonka avulla Maxin olisi mahdollista selkiyttää omia ajatuksiaan ja toiveitaan tulevaisuudesta. Muutaman tapaamiskerran jälkeen Max oli valmis kokeilemaan kyseistä palvelua.  Ensimmäiseen tapaamiseen mentiin yhdessä etsivän kanssa. Max kiinnostui ammatinvalinnanohjauksesta ja oli valmis jatkamaan käyntejä itsekseen.

Etsivät jatkoivat Maxin tapaamista. Opinnot aikuislukiossa eivät olleet edenneet pitkään aikaa ja Max halusi erota lukiosta. Etsivien avustuksella asia vietiin eteenpäin ja hän laittoi työnhaun voimaan TE-toimistossa. Max jatkoi käyntejään ammatinvalinnanohjauksessa ja pääsi työkokeiluun työpajatoimintaan, jossa työskenteli kuukauden. Etsivien ollessa kotikäynnillä Maxin luona, selvisi, että hän oli miettinyt omilleen muuttoa. Maxin kanssa sovittiin, että etsivät auttavat myös asunnon etsimisessä. Etsivät yhdessä Maxin kanssa varmistivat sosiaalitoimesta vuokravakuusasioiden olevan ok, mikäli nuori löytää mieleisensä asunnon. Maxin kanssa käytiin asuntoesittelyssä, jonka jälkeen hän haki asuntoa. Asunnosta ei kuitenkaan kuulunut mitään ja sovittiin, että hän itse jatkaa asuntojen katselemista.

Etsivät jatkavat tapaamisia nuoren kanssa edelleen ja auttavat asioissa, joissa Max kokee tarvitsevansa tukea. Välillä tavataan ja vaihdetaan kuulumisia kahvikupin äärellä.

Me etsviät otimme kontaktia kauppakeskuksessa hengailevaan Amiin, joka kertoi, että on huomannut meidät ja alkoi heti testaamaan meitä suorilla kysymyksillä ja selvittämään, keitä oikein olemme. Ami oli selkeästi kiinnostunut meistä ja hakeutui usein seuraamme milloin minkäkin asian saattelemana. Hän testaili meitä puhumalla päihteidenkäytöstään ja tutkaili hätkähdämmekö hänen jutuistaan. Pikkuhiljaa hän alkoi kertomaan meille enemmän itsestään.

Ami täytti syksyn lopussa 18 vuotta ja veimme hänet kahville synttäreiden kunniaksi. Hän kertoi, että täysi-ikäisyys jokseenkin pelottaa häntä. Amilla oli myös ystävä mukana, joka oli vielä varautunut seurassamme. Ami tokaisi kaverilleen: ”Kyllä mullakin meni aikaa ennen kun aloin luottaa näihin” ja rikkoi samalla jään välillämme. Ami oli selkeästi keskeinen ja arvostettu hahmo kaveripiirissään. Se, että hän näyttäytyi avoimesti seurassamme, helpotti myös muiden nuorten kynnystä tehdä tuttavuutta kanssamme. Ami näytti ja kertoi meille paikoista, joissa nuoriso viihtyy ilta- ja viikonloppuaikoihin, mikä oli suuri luottamuksen osoitus.

Yhteydenpitomme jatkui syksyn ajan ja Ami kääntyi usein puoleemme kun hänellä oli huolia asumisen tai rahankäytön suhteen. Keväällä näimme Amia pitkän tauon jälkeen, koska oman kodin myötä hän oli vähentänyt oleskelua keskustassa. Ami tuli jutullemme intoa puhkuen. Hänellä oli ystävänsä kanssa suunnitelmia oman musiikin tekemisestä ja he halusivat auttaa myös muita nuoria tuomaan musiikillista osaamistaan lavalle.  Aloimme yhdessä nuorten ja nuorisokulttuurin työntekijöiden kanssa viedä asioita eteenpäin ja kesällä saimmekin olla näkemässä, kuinka upeaa osaamista muuten niin hiljaisista nuorista löytyi lavalla.