Tulokset haulla comprar una Stripe cuenta digital ⏩acc6.top⏪

Työllisyydenhoito on murroksessa ja rakenteita uudistetaan laajasti. Kuntakokeilut ovat käynnissä, ja jatkossa TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirtyvät kaikilla alueilla pysyvästi kuntien vastuulle. Valtion uusi erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy on perustettu ja pyrkii toiminnan käynnistyttyä työllistämään vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Valmistelussa oleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli on lisäämässä työllisyydenhoidon henkilöstöä ja tuomassa työnhakijoille uuden työnhakuvelvoitteen.

Työllisyyden kuntakokeilut tuovat oikein hyödynnettynä mahdollisuuksia

  • Oikein hyödynnettynä kuntakokeilut tuovat mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseen ja voivat parantaa palveluiden saatavuutta ja niihin ohjautumista. Kuntien vahvuuksia ovat lähipalvelut ja monialaisuus sekä ja paikallistuntemus.
  • Työnhakijoiden palvelutarpeiden ja heidän työ- ja toimintakykynsä arviointiin tulee panostaa nykyistä vahvemmin. Tämä edellyttää resursointia kohtaavaan palveluun. Kuntakokeiluun on turvattava riittävät henkilöstöresurssit.
  • Kuntakokeilujen alkuvaiheessa joissakin kunnissa kaavailtiin etsivän nuorisotyön ja/tai työpajatoiminnan hyödyntämistä kuntakokeilun tehtävissä. Myös kuntakokeiluissa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan on kuitenkin pystyttävä keskittymään perustehtäväänsä.
  • OKM on linjannut, että valtionavustuksella toimivien työntekijöiden tehtävät eivät voi määräytyä työllisyyttä edistävien kuntakokeilujen kautta. Tiivistä ja monialaista yhteistyötä kuntakokeilujen kanssa voidaan tehdä.

Työpajapalveluihin ohjautuminen sakkaa

  • Työpajakentältä kerättyjen kokemusten mukaan kuntakokeilut ovat käynnistyneet viiveellä, palveluihin on tullut katkoksia ja työpajapalveluihin ohjautuminen on monin paikoin hidastunut.
  • Korona on kasvattanut etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja lisännyt työpajapalveluiden tarvetta. Palveluohjaus on saatava kuntoon, jotta asiakkaat pääsevät tarpeisiinsa vastaaviin palveluihin.

Miten kuntakokeilu toimii sinun kunnassasi?

Millaisia toimintamalleja ja rakenteita sinun kuntasi kuntakokeilussa on? Miten palveluohjaus teillä toimii? Kerro meille! Hyödynnämme näkemyksiä Inton vaikuttamistyössä.

Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

Hallitus valmistelee pohjoismaista työvoimapalveluiden mallia. Sen on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn syksyn 2021 aikana ja astua voimaan toukokuussa 2022.

TE-palveluiden henkilöstöä lisätään

TE-palveluiden henkilöstöä ollaan lisäämässä reilulla 1000 asiantuntijalla, mikä merkitsee vuoden 2019 resursseihin verrattuna noin 40 prosentin lisäystä.

  • Lisäys on merkittävä ja tarpeellinen. Työnhakijoita on ollut TE-toimiston virkailijaa kohden kuormittavan suuri määrä, eikä suunnitelmia tai haastatteluja ole pystytty tekemään tavoitteiden mukaisesti.
  • Laskelmissa ei ole kuitenkaan ole huomioitu koronan vaikutuksia työttömyyden kasvuun. Lisäksi työllisyyden kuntakokeilu on aiheuttanut palveluihin ruuhkaa ja jonoja. Into katsoo, että resurssien riittävyys on arvioitava uudelleen.

Työnhakijoita tavataan useammin

Mallin mukaan TE-toimisto tai kuntakokeilussa mukana oleva kunta tapaisi työnhakijan erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa nykyistä useammin. Alussa (3 kk) kahden viikon välein, ja aina 6 kk jälkeen järjestettäisiin uusi 1 kk tiivis palvelujakso.

  • Asiakkaiden henkilökohtaista palvelua on tarkoituksenmukaista vahvistaa. Mallin tulee rakentua ohjauksellisuudelle, yksilölliselle tuelle ja luottamuksen vahvistamiselle. TE-toimistoissa tarvitaan ohjausosaamisen vahvistamista.

Karensseja kohtuullistetaan ja porrastetaan

Mallissa otetaan käyttöön uusi muistutus ennen varsinaista karenssia.  

  • Karenssien porrastaminen ja kohtuullistaminen on tarkoituksenmukaista. Muistutus on tarkoituksenmukainen ja kohtuullisempi vaihtoehto, ettei etuuksiin tulisi katkoksia.
  • On kuitenkin huomattava, että kokonaisuudessaan malli vahvistaa vastikkeellisuutta ja tiukentaa etuuden saamisen edellytyksiä. Korvauksettomat määräajat tulisi kaikissa tilanteissa pitää mahdollisimman lyhyinä, selkeinä ja yhdenmukaisina.

Työnhakuvelvollisuus

Uuden työnhakuvelvollisuuden mukaan työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta kuukausittain ja raportoitava tästä TE-toimistolle.

  • Työnhakuvelvollisuus lisää vastikkeellisuutta ja työnhakijoiden velvoitteita. Sen seuraaminen vahvistaa työnhakukeskustelujen sanktioivaa henkeä.
  • Työnhakuvelvollisuutta tarkoituksenmukaisempia ovat kokonaisvaltaiset valmennus- ja kuntoutuspalvelut esimerkiksi välityömarkkinoilla.

TE-palveluiden siirto kuntiin

  • Hallituksen päätöksen mukaisesti TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä on linjannut, että palvelut siirretään kunnalle tai useamman kunnan yhteistoiminta-alueelle, kun työvoimapohjaa on vähintään 20 000 henkilöä.
  • Siirron yhteydessä luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi niin, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.
  • TE-palvelut 2024 -uudistuksen tavoitteena on tuoda TE-palvelut lähemmäksi asiakkaita ja vastaamaan aiempaa vahvemmin paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin. Kunnan työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalveluiden yhteistyöllä haetaan nopeampaa työllistymistä.
  • Hallituksen esitysluonnoksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle toukokuussa 2022.
  • Into on mukana TEMin uudistusta valmistelevassa sidosryhmien sparrausryhmässä ja kerää työskentelyä varten työpajakentän ja etsivän nuorisotyön näkemyksiä.

Osatyökykyisiä työllistävä Työkanava Oy

  • Hallitus on päättänyt perustaa valtion erityistehtäväyhtiön työllistämään haastavassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Yhtiön tehtävänä on tarjota työsuhteita ja tukea työhön sekä edistää toisen työnantajan palvelukseen siirtymistä. Hallituksen esitys ollaan antamassa vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Lait tulisivat voimaan 1.1.2022.
  • Toiminta on tarkoitus käynnistää pilotoinnilla 2–3 alueella.

Päällekkäisyydet vältettävä ja kohderyhmää rajattava

Into katsoo, että erityistehtäväyhtiön toiminnassa on päällekkäisyyksiä nykyisten välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Osatyökykyisten työllistämisen edistäminen on tärkeää, mutta sitä olisi voitu toteuttaa nykyisiä palveluita kehittämällä.

  • Yhtiön toiminta tulee suhteuttaa nykyisiin välityömarkkinapalveluihin. Yhtiön ja nykyisten välityömarkkinatoimijoiden tulee tarjota toisiaan täydentäviä palveluita, ei kilpailla keskenään.
  • Yhtiön kohderyhmä tulee rajata heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin osatyökykyisiin, joille ei tällä hetkellä ole riittävästi palveluita.
  • Nykyisten välityömarkkinoiden palvelut, kehittäminen ja rahoitus tulee turvata.
  • Yhtiön toimintaa tulee valmistella ja kehittää tiiviissä yhteydessä välityömarkkinatoimijoiden kanssa.

Hyödyllisiä linkkejä

Into suosittelee työpajoille kolmivaiheista opinnollistamisen mallia, joka koostuu oppimisympäristön tunnistamisraportin laatimisesta, osaamistodistusvalmiuden hankkimisesta ja näyttöjen toteuttamisesta pajaympäristössä. Yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa kannattaa panostaa alusta asti, jolloin varmistutaan siitä, että kaikki tutkintoon liittyvät seikat tulee huomioitua. Osapuolet sopivat yhteistyön yksityiskohdista aina tapauskohtaisesti.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin laatiminen

Oppimisympäristö tunnistetaan aina verraten työpajan toimintaa valittuihin ammatillisen tutkinnon tutkinnon osan perusteisiin. Useimmiten tavoitteena on löytää sellainen vaihtoehto, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan työpajalla. Mikäli tutkinnon osan sisällä on kohtia, jotka eivät toistaiseksi kuulu työpajan arkeen, auttaa alan ammatillinen opettaja ratkaisujen löytämisessä. Työpajan toiminta saattaakin laajentua oppimisympäristön tunnistamisraportin laatimisen yhteydessä.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin laatiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työpajan toimintaa käydään järjestelmällisesti läpi koulutuksen järjestäjän kanssa, minkä on koettu kehittävän koko organisaatiota. Raportti kannattaa laatia perusteellisesti, jotta ulkopuolinenkin ymmärtää, mistä on kyse. Ensisijaisia kohderyhmiä ovat koulutuksen järjestäjät ja potentiaaliset opiskelijat työpajan henkilökuntaa unohtamatta. Raportti toimii myös uusien työntekijöiden perehdytysmateriaalina.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin voi laatia hyödyntäen esim. PAIKKO -työkalua.

Osaamistodistusvalmiuden hankkiminen

Kun työpajan oppimisympäristö on tunnistettu, voidaan valmentautujalle kirjoittaa osaamistodistus valmennusjakson aikana kertyvästä osaamisesta. Tällöin on olennaista, että työpajan henkilökunta hallitsee valitun tutkinnon osan sisällön lisäksi osaamisen tunnistamisen perusperiaatteet. Osaamistodistus laaditaan aina peilaten valmentautujan osaamista ammatillisen tutkinnon tutkinnon osan perusteisiin.  

Osaamistodistus saattaa olla valmentautujan ainoa todistus, joten sillä on merkitystä. Heti pajajakson alusta onkin syytä ottaa osaamistodistus puheeksi valmentautujan kanssa ja keskustella siitä, miten osaamista kerrytetään ja miten osaamisen tunnistamisessa edetään.  

Osaamistodistus ei vastaa koulutuksen järjestäjän myöntämää tutkintotodistusta, mutta se voidaan huomioida mahdollisten opintojen henkilökohtaistamisvaiheessa (HOKS) pajajakson jälkeen. Osaamistodistuksesta on myös hyötyä valmentautujalle työnhaun yhteydessä.

Osaamistodistuksen voi laatia hyödyntäen esim. PAIKKO -työkalua.

Näyttöjen järjestäminen työpajalla

Valmentautujalle myönnettävästä osaamistodistuksesta seuraava vaihe on monesti näytön suorittaminen tutussa pajaympäristössä. Opiskelijan osalta voidaan taas tarvittaessa suunnitella näytön järjestämistä pajatoiminnan puitteissa. Näytön arvioinnista ja arvioijien perehdyttämisestä vastaa aina koulutuksen järjestäjä, mutta arvioijia kannattaa kuitenkin osallistaa valitusta näyttöympäristöstä, eli työpajalta tässä tapauksessa.

Näyttöympäristönä toimiminen on työpajan kannalta tavoittelemisen arvoinen asia. Kun muutama näyttö on järjestetty, voi yhteistyön kehittämisen koulutuksen järjestäjän kanssa sanoa sujuneen toivotulla tavalla. Samalla työpaja on todennäköisesti saanut nostettua profiiliaan myös laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna. Tärkeintä on kuitenkin se, että valmentautujille ja opiskelijoille pystytään jatkossakin tarjoamaan mahdollisuutta näyttöjen suorittamiseen vaihtoehtoisessa oppimisympäristössä, eli työpajalla.   

Hyödyllisiä linkkejä

Into vaikuttaa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan valtionrahoitukseen mm. valtion talousarvioon, budjettiriiheen ja kehysriiheen liittyvän vaikuttamistyön avulla. Into pyrkii vahvistamaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toimintaedellytyksiä.

Budjettiriihi 2024

Koronan myötä nuorten välinen eriarvoisuus on kasvanut. Pandemiaolojen jälkivaikutuksina nuorten mielenterveysongelmat, kotiin vetäytyminen sekä rikos- ja päihdekäyttäytyminen tulevat nuorisotyössä nyt näkyviin aiempaakin vakavampina ilmiöinä. Tilanteet ovat vaikeutuneet erityisesti niillä nuorilla, joilla jo ennestään on ollut haasteita. Samaan aikaan kevään 2024 kehysriihen päätösten seurauksena nuorisoalaan kohdentuu merkittävä rahoitusleikkauspaine.

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitukset ovat kuitenkin tällä erää asettumassa vuoden 2024 tasolle, jolloin rahoitusta jo leikattiin aiemmista vuosista (ks. Inton kooste). Valtiovarainministeriön talousarvioesitys leikkaisi kyllä nuorisoalalta muulla tavoin hyvin laajalti. Esimerkiksi nuorisoalan kansalaisjärjestöjen rahoitus heikkenisi kuudesosalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan on omassa esityksessään jättänyt suurimmat leikkaukset poliitikkojen tehtäväksi.

Esityksiä yhdistävät leikkaukset nuorisoalan kehittämisestä ja yleisistä toiminnan edellytyksistä, kuten nuorisokeskuksilta. Suomalainen nuorisotyö on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen osaavaa ja ammatillista. Sillä on oma vakiintunut paikkansa nuorten elämässä. Suunnitelluilla leikkauksilla on suora vaikutus nuorten arkeen ja hyvinvointiin, mutta päätöksenteon tueksi ei ole tehty vaikuttavuusarvioita.

On ristiriitaista, että nuorilta halutaan leikata, kun samaan aikaan julkinen keskustelu nuoria kohtaan on huolta kantavaa ja esiin nousee jatkuvasti ratkaisua vaativia ongelmia. Kuka oikeasti auttaa huolehtimaan nuorten kasvusta, itsenäistymisestä ja osallisuudesta yhteiskuntaan?

Inton terveiset vuoden 2024 budjettiriiheen

1. Etsivästä nuorisotyöstä ei saa leikata!

  • Etsivä nuorisotyö on vaikuttava keino vähentää nuorten syrjäytymistä ja tuottaa yhteiskuntaan toivoa, luottamusta ja yhdenvertaisempia mahdollisuuksia.
  • Toiminnan määrärahat ovat jäämässä pysyvästi alle vuoden 2019 tason. Kustannuskehityksen ja kuntien yleisen taloustilanteen vaikeutuessa myötä etsivien nuorisotyöntekijöiden toimintaedellytykset heikkenevät jatkuvasti. Kierre on katkaistava.

2. Työpajatoiminnan rahoitusta on korotettava!

  • Työpajatoiminta on tuloksellinen keino edistää osallisuutta ja työllisyyttä.
  • Rahoitusta on suunnitelmallisesti korjattava, jotta hallitusohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa.
  • Nuorten työpajatoiminnan rahoituksen on mahdollistettava myös oppivelvollisten tarpeet.

3. Nuorisoalan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattava!

  • Merkittävä osa suomalaisesta nuorisotyöstä ja sen kehittämisestä tehdään kansalaisjärjestöissä.
  • Järjestöjen avustuksia leikkaamalla erityisesti nuorten omaehtoinen toiminta ja toimijoiden keskeinen vahvuus, eli joustavuus heikkenevät.
  • Hyvinvoivista nuorista kasvaa hyvinvoivia aikuisia! Nuorten kasvava pahoinvointi on uhka myös taloudelle, jos siihen ei puututa ajoissa.

Hyödyllisiä linkkejä

Hanki maksuttomat materiaalit ja uusia näkökulmia nuorten, työuran alussa olevien henkilöiden tukemiseen!
Ilmoittaudu Sosiaalisen vahvistamisen työkalupakin käyttäjäksi!

Miksi nuorten tukeminen työelämässä on tärkeää?

  1. Sosiaalisesti vahvistava esihenkilötyö sitouttaa työyhteisöön ja työelämään, tukee ammatillista kasvua sekä ehkäisee sairauspoissaoloja. Ilman tukea nuori työntekijä voi kokea yksinäisyyttä ja motivaation puutetta, on riskissä uupua tai jopa vaihtaa työpaikkaa. Työelämään kiinnittyminen vaatii aikaa ja ponnistelua samaan aikaan, kun elämässä tapahtuu nuoruuteen liittyviä suuriakin muutoksia.
  2. Johtamisella on suuri vaikutus siihen, millaiseksi nuoren työntekijän ensimmäiset kokemukset työelämästä muodostuvat. Nuorista työntekijöistä huolehtiminen lisää työnantajan houkuttelevuutta, toimii pitovoimatekijänä ja lisää työnantajan yhteiskuntavastuullisuutta.
  3. Hyvä ohjaus nivelvaiheissa helpottaa nuoren siirtymää ja kiinnittymistä työelämään sekä tukee työnantajien kykyä vastaanottaa nuoria työntekijöitä. Oppilaitokset ja aikuisten työpajat hyötyvät sosiaalisen vahvistamisen työotteesta työelämäohjauksessa.

Mitä saat käyttösi?

  • Helppokäyttöinen alusta, jossa tietoa sosiaalisesta vahvistamisesta, nuorten tuentarpeista ja tukemisesta
  • Tallenteita sekä materiaaleja, myös fyysisiä materiaaleja työpaikalle toimitettuna maksutta
  • Henkilöstökysely työpaikalle (ei koske ohjausalan toimijoita)
  • Verkostoitumismahdollisuus muiden osallistujien kanssa
  • Asiantuntijan tuki ja vinkit työkalupakin käyttöön

Voit tutustua sosiaalisen vahvistamisen materiaalien sähköisiin versioihin materiaalipankissamme. Huomioithan, että tallenteet eivät löydy materiaalipankista.

Varaa paikka ja ota työkalupakki maksutta käyttöön

Heräsikö mielenkiinto? Haluaisitko tiedustella suuremmalle organisaatiolle räätälöityä infoa ja käyttöönottoa? Ota yhteyttä sosiaalisen vahvistamisen asiantuntijaan!

Sosiaalinen vahvistaminen on tehokkaaksi todettu työote!

Se on nuorisotyön ammattilaisten keskuudessa kehittynyt työskentelytapa, joka perustuu luottamukseen, rinnalla kulkemiseen ja yhteisöllisyyteen. Työotteen taustalla on ajatus siitä, että nuoren itsetuntemusta, sosiaalisia taitoja, arjenhallintaa ja työelämävalmiuksia vahvistamalla luodaan kestävä pohja hyvinvoinnille sekä osallistumiselle mm. koulutukseen ja työelämään.  

Sosiaalinen vahvistaminen ei ole yksittäinen menetelmä. Se on kohtaamisen ja yhdessä tekemisen tapa, jonka tueksi on syntynyt laaja valikoima materiaaleja. Intolla on vankka kokemus sosiaalisen vahvistamisen ammattilaisten kouluttamisesta, materiaalien ja työkalujen kehittämisestä sekä vaikutustiedon keräämisestä. Nuoli – nuori mieli työyhteisössä -hankkeen kautta tarjoamme materiaaleja ja koulutuksia esihenkilöille ja työelämäohjausta tekeville.  

Onko työpaikallanne jo Hyvän mielen työpaikka® -merkki?

NUOLI-hanke tarjoaa mahdollisuuden hakea merkkiä ja saada maksuttomasti tukea merkkiprosessin käynnistämiseen. Merkkiprosessi ohjaa työyhteisöjä kehittämään käytäntöjään mieliystävällisiksi sekä tukee mielenterveyden edistämistä työpaikoilla. Merkkiä ylläpitää hankekumppanimme MIELI Suomen mielenterveys ry.

Lisätietoja Hyvän mielen työpaikka® -merkki

Nuoli – nuori mieli työyhteisössä -hanke liittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU) ja rahoituksen on myöntänyt sosiaali- ja terveysministeriö osana RRP5-pakettia. 

Hanketyön tavoitteena on vahvistaa työyhteisöiden ja esihenkilöiden kykyä vastaanottaa ja tukea nuoria, työuran alussa olevia henkilöitä sekä vahvistaa työyhteisöjen mieliystävällisyyttä. Hankkeen toteuttavat Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry sekä MIELI Suomen mielenterveys ry. 

”Sain vierelle kulkijan, joka uskoi minuun ja oli ystävänä, koska heitä juurikaan ollut. Pääsin opettelemaan luottamusta sekä sain jonkun, kuka piti puoliani sekä opasti oikeaan suuntaan. En ollut yksin ja elämäni alkoi järjestymään pienin askelin. Päihdeongelmani saatiin hallintaan, jonka vuoksi olen tällä hetkellä päihteettömänä korvaushoidossa. Sain apua henkiseen sekä fyysiseen pahaan oloon, jota on hoidettu useilla lääkärikäynneillä ja nyt jatkuvilla psykiatrikäynneillä. Talouteni on saatu järjestymään ja tuet pyörivät nykyään ongelmitta sekä pystyn maksamaan omat vuokrani, johon en ole koskaan aikaisemmin pystynyt. Olen pääsemässä myös velkajärjestelyyn ja käytössäni on välitystili.

Ihmissuhteeni ovat muuttuneet huomattavasti parempaan ja välit perheeseeni ovat palautuneet. Olen pystynyt jättämään vanhat ystävät ja tekemään eron entiseen elämääni. Oman henkinen vointi on muuttunut täysin. Jatkuva pelko, ahdistus ja epätoivo ovat muuttaneet muotoaan onnellisuudeksi ja toivoksi. Pystyn katsomaan tulevaisuuteen odottaen ja olen saanut luottamukseni ihmisiin takaisin. Olen päässyt osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan ja nyt aloitan vertaisohjaaja-koulutuksen ja toivon pääseväni mukaan vapaaehtoistyöhön. Arkeni on nyt sujuvaa, hoitosuhteeni ovat kunnossa ja vointini on hyvä verrattuna ensitapaamiseen.”

Etsivän nuorisotyön kysely 2018

© Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry