Tulokset haulla có được Luxy tài khoản thành viên ⇾ acc6.top

Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa nuorisotyön, sosiaalialan, koulutus- ja työllisyyspalveluiden sekä avointen työmarkkinoiden välimaastoon, eli niin sanotuille välityömarkkinoille. Työpajatoiminnassa tarjotaan ja tuotetaan muiden sektorien aktiivisesti hyödyntämiä palveluja, ja muut tahot ohjaavatkin halki Suomen nuoria ja aikuisia hyötymään työpajojen valmennusyhteisöistä.

Toiminta edellyttää vahvaa verkostoitumista, hyvää palvelujärjestelmän hallintaa ja hyödyntämistä valmentautujien edun mukaisesti. Työpajoilla on kattavat yhteydet alueensa nuorisotyöhön, ammatillisiin oppilaitoksiin, Ohjaamoihin, työllisyyspalveluihin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden kanssa työpajat toimivat yhteisissä verkostoissa alueen nuorten ja aikuisten hyväksi.

Ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville

Yleensä valmentautujat tulevat valmennukseen työpajoille jonkun ohjaavan tahon kautta, joista merkittävimpiä viime vuosina ovat olleet työhallinto, sosiaalitoimi ja oppilaitokset. Valmennusjakso on tarkoitettu siirtymävaiheeksi, jonka aikana tuetaan nivelvaiheen ylittämistä, tutustutaan omiin vahvuuksiin ja vahvistetaan arjen mielekkyyttä, etsitään ammatillista suuntaa ja/tai löydetään valmentautujan tarpeita parhaiten vastaavat muut palvelut.

Tutustu työpajavalmennuksen prosessiin

Valmennus työpajoilla koostuu yleensä työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksesta sekä mahdollisesti myös työhönvalmennuksesta. Työvalmennus kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä opiskelu- ja työelämätaitoja. Yksilövalmennuksella tuetaan itsetuntemuksen, toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen ohella työpajatoiminta tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun työntekoon, räätälöityyn koulutuspolkuun sekä usein esimerkiksi tutkinnon loppuun suorittamiseen yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Valmennus pohjautuu aina valmentautujan, työpajan ja muiden asiaankuuluvien tahojen (sopimustyypistä riippuen esimerkiksi kunnan, hyvinvointialueen, TE-toimiston / työllisyyspalvelujen tai Kelan edustajan) tekemään sopimukseen, jossa määritellään työpajajakson kesto (1-24 kk sopimustyypistä riippuen) ja sen keskeiset sisällöt. Valmentautujalle tehdään myös kirjallinen valmennussuunnitelma. Siinä valmennukselle asetetaan henkilökohtaisia tavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan jakson aikana ja sen loppuessa.

Valmentautujia autetaan työllistymisessä tai muunlaisten työpajajaksoa seuraavien jatkopolkujen löytämisessä ja niille kiinnittymisessä. Valmennuksen päättyessä valmentautujalla on suunnitelma ja suunta tulevaisuudelleen.

Millaisissa tilanteissa henkilöä on hyvä ohjata työpajatoiminnan pariin?

• Kun henkilöllä on haasteita arjenhallinnan, sosiaalisten tilanteiden tai yleisesti työ- ja toimintakyvyn kanssa, ja hän toivoo tilanteeseensa muutosta. Työpajatoiminta vahvistaa yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen avulla päivärytmiä, merkityksellisyyden tunnetta ja hyvinvointia. Työpajat auttavat valmentautujaa arvioimaan elämäntilannettaan, jaksamistaan ja mahdollista palvelutarvettaan. Yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa työpajan valmentajat voivat myös ohjata valmentautujaa tarvittaessa muiden hyödyllisten palvelujen pariin, kooten monialaisen tukiverkoston hänen tuekseen.

• Kun henkilöllä ei ole selkeitä tulevaisuudensuunnitelmia tai ajatusta itselleen soveltuvasta koulutus- ja työpolusta, tai hän haluaa kokeilla jonkin alan tehtäviä turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Työpajat tarjoavat tilaisuuden taitojen kehittymiseen, vahvistavat opiskelu- ja työllistymisedellytyksiä sekä edistävät koulutukseen ja työelämään sijoittumista. Monelta työpajalta voi siirtyä sujuvasti esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi tai jatkaa alalla työskentelemistä työpajan kanssa yhteistyötä tekevässä yrityksessä.

• Kun opiskelijan havaitaan tarvitsevan erityistä ja kokonaisvaltaista tukea – kun hänellä on haasteita esimerkiksi opiskelutahdin, itseohjautuvuuden tai sosiaalisten tilanteiden kanssa. Työpaja palvelee oppimisympäristönä etenkin niitä nuoria ja aikuisia valmentautujia, joille on haasteellista kiinnittyä tavanomaiseen oppilaitosympäristöön ja isoihin opiskelijaryhmiin. Opinnollistaminen mahdollistaa monella työpajalla yksilöllisen oppimisen lisäksi myös kertyneen osaamisen tunnistamisen, ammatillisten tutkintojen osien suorittamisen ja osaamisen osoittamisen näytöin.

• Kun henkilö tarvitsee yksilöllistä tukea työllistymiseen ja haluaa opetella jossain työtehtävässä toimimista ohjatusti hänen valmiuksiinsa soveltuvaan tahtiin. Työhönvalmennuksessa vahvistetaan työelämävalmiuksia ja tuetaan työnhaussa sekä työpaikalla työtehtävien räätälöinnissä, suunnittelussa ja perehdytyksessä. Yksilövalmennuksen keinoin valmentautujaa autetaan kiinnittymään uuteen työympäristöön ja -yhteisöön. Työhönvalmentaja voi myös ohjata valmentautujaa, kun työhön liittyy koulutusta.

• Kun henkilö on hiljattain saapunut maahan ja etsii nyt suuntaansa Suomessa. Työpajatoimijoiden kokonaisvaltainen pedagoginen osaaminen mahdollistaa opiskelutaitojen, elämänhallinnan ja itseluottamuksen kehittymisen erilaisten alavaihtoehtojen kokeilemisen parissa ja askel kerrallaan myös niille, joille suomalainen yhteiskunta on vielä uusi ja osin tuntematon toimintaympäristö.

Työpajatoiminta ja muut palvelut

Työpajatoiminnan arki rakentuu monialaisesta yhteistyöstä niin työllisyys-, koulutus- , sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin nuorisotyön ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden sekä yritysten kanssa. Työpajat tarjoavat niille luotettavaa, pitkäjänteistä kumppanuutta. Valmennusyhteisöt tuovat erityisiä sosiaalisen vahvistumisen paikkoja osaamiseensa ja voimavaroihinsa tutustuvien nuorten ja aikuisten työttömien, kuntoutujien sekä opiskelijoiden hyödyksi.

Työllisyydenhoidon kumppanina

Työllisyydenhoidon palvelujen kumppanina työpajat tarjoavat laajalti työllistymiseen tähtääviä palveluja: esimerkiksi työkokeiluja, palkkatuettua työtä, työhönvalmennusta ja maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtäävää työtä. Monet työpajat toimivat myös suoraan työllisyyden kuntakokeilun puitteissa tai tarjoavat palvelujaan kuntakokeiluorganisaatioille. Työpajan valmentaja tukee työnhakua ja auttaa valmentautujaa hänelle soveltuvalle koulutus- ja/tai työpolulle joustavasti ja valmentautujalähtöisesti.

Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten kumppanina

Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten kumppanina työpajat tarjoavat vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä, vahvaa pedagogista osaamista ja resursseja ohjaukseen liittyen. Monet työpajat toimivat ammatillisen osaamisen näyttöympäristönä: oppimisympäristönsä tunnistaneissa työpajoissa järjestetään tutkinnonosien osaamista todistavia näyttöjä ja myönnetään osaamistodistuksia (ks. Opinnollistaminen). Lisäksi työpajoilla toteutetaan laajalti jo nyt valmentavien koulutusten (esim. VALMA) sisältöjä läheisesti vastaavaa, opiskelutaitoja kehittävää toimintaa. Uuden oppivelvollisuuslain ja syksyllä 2022 alkavien TUVA-koulutusten myötä yhteistyölle koulutusten järjestäjien kanssa on entistäkin paremmat lähtökohdat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppanina

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppanina työpajatoiminta toteuttaa ammatillista ja sosiaalista kuntoutusta, kuntoutusselvityksiä ja työ- ja toimintakyvyn arviointeja sekä kuntouttavaa työtoimintaa (näiden palveluiden tarjoamiseen työpaja ei kuitenkaan voi hyödyntää aluehallintoviraston nuorten työpajatoimintaan myöntämää valtionavustusta). Yksilö- ja ryhmävalmennukseen perustuva kuntoutus on vaikuttava väylä hyvinvoinnin kohentamiseen, mielekkään arjen rakentamiseen ja valmiuksien kehittämiseen. Työpajaympäristössä toteutetun kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin ja siihen perustuvien suunnitelmien avulla rakennetaan kestäviä jatkopolkuja

Nuorisopalvelujen kumppanina

Nuorisopalvelujen ammattilaisina ja kumppaneina työpajat toteuttavat aluehallintovirastojen rahoittamaa nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Starttivalmennus, työpajojen matalimman kynnyksen palvelu, vastaa arjenhallintaan sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviin tuen tarpeisiin. Yhteistyö nuorisotoimen muiden palvelujen kanssa on yleensä hyvin tiivistä. Työpajat tekevät myös yhteistyötä nuorten parissa toimivien järjestöjen ja hankkeiden kanssa.

Yritysten kumppanina

Työpajat tekevät yritysyhteistyötä esimerkiksi työhönvalmennuksen ja rekrytointiyhteistyön muodossa. Tiettyyn alaan perehtyneet valmentautujat voivat jatkaa esimerkiksi työkokeilusta tai palkkatuetusta työstä työsuhteeseen yhteistyöyritykseen työpajaympäristöä vastaavien tehtävien pariin. Monilta työpajoilta voi myös tilata työsuorituksia ja erilaisia palveluja.

KoVa – kohteesta vaikuttajaksi. Miten lisätä marginalisoidussa asemassa olevien vaikuttamismahdollisuuksia? -hanke vahvistaa nuorten aikuisten yhdenvertaista osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Pohjois-Suomessa. Hanke keskittyy erityisesti niihin 18–29-vuotiaisiin nuoriin, joiden ääni jää yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa usein kuulematta. Kyse on nuorista, joiden osallistuminen ei ole tällä hetkellä yhdenvertaisesti mahdollista – ei siksi, että heiltä puuttuisi halua vaikuttaa, vaan siksi, että tarjolla ei ole tarpeeksi turvallisia, saavutettavia tai heidän näköisiään tapoja osallistua. 

KoVa luo tilaa ja rakenteita, joissa nämä nuoret voivat osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen omista lähtökohdistaan käsin. Tavoitteena on purkaa osallistumisen esteitä, vahvistaa nuorten uskoa siihen, että heidän näkemyksillään on merkitystä, ja kehittää konkreettisia toimintamalleja, joiden avulla osallisuus toteutuu paremmin niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. 

Hankkeessa perustetaan vaikuttajaryhmiä Ouluun, Kemi-Tornioon ja Rovaniemelle. Näissä ryhmissä nuoret pääsevät harjoittelemaan vaikuttamistaitoja, nostamaan esiin omia kokemuksiaan ja vaikuttamaan konkreettisesti palveluihin ja rakenteisiin. Vaikuttajaryhmätoiminta opinnollistetaan ja mallinnetaan osaksi esimerkiksi työpajatoimintaa, ja toiminnalle rakennetaan pysyvät rakenteet. 

KoVan toinen keskeinen tavoite on vahvistaa nuorten parissa työskentelevien toimijoiden – kuten kuntien, järjestöjen ja muiden palveluntarjoajien – valmiuksia edistää yhdenvertaista osallisuutta. Hanke kokoaa monialaisia toimijoita yhteen rakentamaan ymmärrystä siitä, millaisia esteitä nuoret kohtaavat ja millaisia ratkaisuja he itse pitävät merkityksellisinä. Yhteistyön kautta syntyy uusia toimintamalleja ja kanavia, jotka mahdollistavat nuorten äänen kuulumisen paikallisyhteisöissä ja päätöksenteossa. 

KoVa tuo yhteen monikulttuurisen ja antirasistisen työn, nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja paikallispolitiikan. Se tuo valtakunnallisten nuorisotoimijoiden osaamisen lähemmäs niitä nuoria, jotka ovat jääneet vaikuttamisrakenteiden ulkopuolelle – ja rakentaa uusia väyliä heidän osallistumiselleen. 

Hanke on alkanut 1.6. 2025. Päivitämme hankesivua kesäkuun ensimmäisillä viikoilla!

Lisätiedot:

Ole Intoon yhteydessä, jos etsit tietoa ja teet tutkimusta tai opinnäytettä etsivää nuorisotyötä tai työpajatoimintaa valtakunnallisesti koskettavista kysymyksistä. Olemme koonneet myös mahdollisia aiheita uusille tutkimuksille etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ajankohtaisten keskustelujen ääreltä. Aiheet on muotoiltu otsikkotasolla sekä tarjoten suuntaa antavia ehdotuksia myös tutkimuskysymyksiksi ja aineistoiksi. Aiheesi voi olla joku alla esitetyistä, tai voit esitellä oman ideasi.

Into tarjoaa tietoa ja vinkkejä materiaalista sekä opinnäytetyön aiheesta riippuen kontakteja kentän toimijoihin. Soveltuvissa yhteyksissä ja resurssien salliessa voimme toimia myös YAMK-/gradutason opinnäytteiden työelämätilaajan roolissa. Opinnäytetyön teeman valinnan yhteydessä on tärkeää kertoa, millaista tukea ja ohjausta mahdollisesti tarvitset Inton asiantuntijoilta opinnäytetyösi tueksi, jotta voimme arvioida työmäärää. Pystymme ottamaan vuodessa pari opinnäytetyötä, joihin odotetaan asiantuntijoidemme tukea ja ohjausta. 

Kiinnostuitko opinnäytetyöstä etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan teemoista? Pohdimme mielellämme tarkempia suunnitelmia yhdessä. Ota yhteyttä Inton asiantuntija Miikka Piiroiseen (miikka.piiroinen(@)intory.fi). 

Aiheita etsivästä nuorisotyöstä

• Etsivän nuorisotyön pienryhmätoiminta eri kunnissa
  • Kysymyksiä: Missä kaikkialla etsivät nuorisotekijät vetävät nuorten pienryhmiä? Kuinka ja kenelle ryhmät on kohdennettu, millaisia tarpeita ne palvelevat? Millaisia menetelmiä, resursseja ja yhteistyökumppaneita etsivillä on pienryhmätoimintaansa?
  • Aineisto ja toteutus: esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; syventävät haastattelut
• Etsivän nuorisotyön työntekijöiden vaihtuvuus ja/tai rekrytointi
  • Mitä syitä löytyy etsivien nuorisotyöntekijöiden vaihtuvuuden taustalta? Millaisissa toimintaympäristöissä vaihtuvuus on vähäisempää, missä suurempaa? Kuinka paljon hakemuksia etsivän nuorisotyön organisaatiot saavat avoimiin työpaikkoihinsa? Millaisia kokemuksia rekrytoinnista ja perehdyttämisestä esihenkilöillä tai työntekijöillä on?
  • Esim. kyselyt tai haastattelut työtä vaihtamassa oleville / aiemmin etsivinä työskennelleille / rekrytoinnista vastaaville esihenkilöille.
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) etsivässä nuorisotyössä tehneiden kokemukset ja näkemykset
  • Kuinka työ ja siihen liittyvät tekijät (rakenteet, toimintamallit, nuoret, yhteistyökumppanit) ovat muuttuneet vuosien varrella? Millaisia vaikutuksia erilaisilla yhteiskunnallisilla muutoksilla on ollut? Miten kasvaminen ammattilaisena on tapahtunut, millaisia ammatillisia avainkokemuksia tai muistoja konkareilla on? Minkälaisia ovat pitkään kentällä olleiden ammatilliset identiteetit – tai esimerkiksi näkemykset suomalaisesta nuoruudesta, palvelujärjestelmästä ja yhteiskunnasta?
  • Syvähaastattelut
• Mielikuvat tai kokemukset etsivän nuorisotyön toiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on etsivän nuorisotyön toiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Etsivä nuorisotyö poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena etsivä nuorisotyö näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö etsivässä nuorisotyössä
  • Minkälaista vaikuttamistyötä etsivät nuorisotyöntekijät ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan etsivänä nuorisotyöntekijänä olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen etsivän nuorisotyön näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on tilastollisin menetelmin löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla 2015 alkaen) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (2016 alkaen)
• Etsivän nuorisotyön nuorille antama digituki
  • Kuinka usein ja millä tavoin etsivät auttavat nuoria digitaalisessa palveluasioinnissa (esim. Kela, sote- tai työllisyyspalvelut)? Mitä etsivät ajattelevat kohtaamiensa nuorten digitaidoista? Mistä syistä nuorten digituen tarpeet johtuvat?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• Millaisia tarpeita etsivän nuorisotyön esihenkilöillä on? 

Aiheita työpajatoiminnasta 

• Työpajatoiminnan opinnollistaminen oppilaitosten näkökulmasta
  • Kysymyksiä: Miten oppilaitoksissa on koettu yhteistyö työpajan kanssa? Mitä hyötyjä tai työtä se on tuonut, kuka siihen on osallistunut (työntekijöistä, opiskelijoista)? Onko havaittavissa erityisiä hyviä käytäntöjä tai haasteita ja kehittämiskohtia?
• Kartoitus toimintakyvyn arvioinnin menetelmistä ja välineistä työpajoilla
  • Kuinka moni työpaja tekee systemaattisesti toimintakyvyn arviointia alku-/loppukartoituksen yhteydessä, millaisin menetelmin ja välinein?Erilaisten menetelmien koetut hyödyt, kustannukset, välineiden tekniset ominaisuudet, arviointien kytkökset paja-arkeen?
  • Kysely + haastatteluja erilaisia välineitä käyttävien kanssa
• Työpajojen laatutyö yleisesti
  • Mitä laatutyökaluja on käytössä ja miten ne näkyvät arjessa?
  • Kysely – tai mahdollisesti kehittämistyönä arvioinnin prosessi, jossa hyödynnettäisiin työpajoille tarjottuja arviointityökaluja (Sovari, PAR-tilastot, laatukriteerit ja STL). Opinnäyte sisältäisi mm. arvioinnin teoriaa, arviointiprosessin suunnittelua, kokemuksia prosessista ja oppeja jaettavaksi muille työpajoille.
• Tavoitteenasettelu nuoren tukemisen prosessissa työpajatoiminnassa
  • Miten ohjausprosessi, vuorovaikutus, sopiminen tavoitteista etenee? Mikä rooli on nuoren itse tärkeiksi kokemilla ja asettamilla tavoitteilla, mikä rooli taas työntekijän kokemuksella, ja mikä työyhteisön / lähettävän tahon mahdollisella tavoitteella? Muuttuvatko tavoitteet työskentelyn aikana?
  • Haastattelut (nuoria, työntekijöitä) / havainnointia alkukeskusteluissa ja sen jälkeisiä keskusteluja, loppuarviointeja tms. (ohjauksen vuorovaikutustutkimusta)
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen työpajatoiminnan näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla vuosilta 2015-2023) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (saatavilla 2016-2023)
• Työpajojen henkilöstön koulutustaustat, erityispätevyydet ja lisäkoulutukset
  • Minkälaisiin pätevöittäviin koulutuksiin tai kursseille työsuhteen (tai edellisten työsuhteiden) aikana on osallistuttu? Millaisia kokemuksia: mikä osoittautunut työn kannalta kuinkakin käyttökelpoiseksi tai hyödylliseksi tms.? Minkälaisissa tehtävissä työpajoilla nyt työskentelevät ovat olleet ennen työpajalle työllistymistään?
  • Kysely, ehkä haastattelut
• Työpajavalmentajien työhyvinvointi, osaamisen ja onnistumisen ja työn merkityksellisyyden kokemus 
  • Missä ja millaisilla työpajoilla työntekijät voivat hyvin (esim. joidenkin mittarikyselyjen mukaan)? Millaisia resursseja ja organisatorisia ratkaisuja näillä työpajoilla on käytössään?
• Mielikuvat työpajatoiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on työpajatoiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)? Mihin erilaiset mielikuvat perustuvat, ja kuinka hyvin ne vastaavat nykypäivän todellisuutta?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Työpajat poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena työpajatoiminta näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Minkälaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin se esitetään ratkaisuna? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö työpajoilla
  • Minkälaista vaikuttamistyötä työpajat ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan työpajojen olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely
• Miten erilaiset sidosryhmät kokevat yhteistyön työpajojen kanssa? 
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) työpajatoiminnassa tehneiden kokemukset ja näkemykset työstä ja/tai yhteiskunnallisista muutoksista
• Millaisia tarpeita työpajatoiminnan esihenkilöillä on (esim. koulutukset, vaikuttamistyö)?

Tukea henkisiin ja käytännön haasteisiin

Helena, 22, sai apua etsivästä nuorisotyöstä sekä muuttoasioihin että henkiseen jaksamiseen. 

Muutin omaan asuntoon 18-vuotiaana ja hain silloin ensimmäistä kertaa apua etsivästä nuorisotyöstä. Muutossa oli paljon muistettavaa, ja virallisten asioiden hoitaminen tuntui yksin vaikealta. Kävelin itku kurkussa Ohjaamoon ja sain sanottua vain, että ”Tarviin apua näiden lomakkeiden täytössä”. 

Ohjaajat ohjasivat jättämään kengät eteiseen ja tulemaan peremmälle. He kertoivat, että olin tullut oikeaan paikkaan. Hetken kuluttua alettiin täyttämään Kelan papereita ja saatiinkin ne täytettyä. Etsivistä oli tällöin todella iso henkinen tuki. 

Millaista tukea olet saanut?

Sain jo ensimmäisellä kerralla etsiviltä ymmärrystä tilanteeseeni ja apua käytännön asioihin. 

Toisen kerran olin etsivien asiakkaana, kun sairastuin masennukseen 20-vuotiaana monien syiden seurauksena. Oli yksinäinen olo asioiden kanssa. Kävelin jälleen Ohjaamoon ja kysyin, olisiko paikalla joku, jolle voisi puhua vaikeista asioista. Minut ohjattiin etsivien luo. 

Olin apua hakiessani niin hajalla, etten muutamaan ensimmäiseen minuuttiin kyennyt puhumaan, kyyneleitä vain tulvi pitkin poskia. Hetken kuluttua sain sanottua, että ei mene kovin hyvin. Hetken kuluttua sain summattua vastoinkäymisiä muutamaan lauseeseen. 

Etsivät olivat ymmärtäväisiä. Helpotti, kun pääsin kertomaan huoleni ja tulin kuulluksi.

Kerroin tarvitsevani apua myöhemmin terapeutin etsimiseen, kunhan saisin B-lausunnon. Siihen asti tarvitsin henkistä tukea etsiviltä, jotta pärjäsin työelämässä edes jotenkin. Julkinen terveydenhuolto on tukossa, sinne sai aikoja korkeintaan kuukauden välein sairaanhoitajalle, joten siitäkään ei olisi ollut apua.

Aina aluksi tapaamisissa juteltiin kuulumiset: mitä viikon aikana oli tapahtunut ja oliko jotain uutta ajatusta noussut pintaan. 

Mikä merkitys etsivällä nuorisotyöllä on ollut?

Totta puhuen etsivistä tuli iso henkinen tuki. Välillä tuntui, että kaikki rutiinit ovat hukassa, mutta sentään yksi pysyi. Se oli etsivien tapaaminen. Aikanaan sopiva psykoterapeuttikin löytyi monen mutkan kautta ja usean tutustumiskäynnin jälkeen. 

Etsivistä oli moneen asiaan avuksi, sain tukea ja turvaa arkeen sekä rauhassa ja pienin askelin kerätä itsevarmuutta oman arjen hallintaan ja sairauden kanssa pärjäämiseen. 

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Nykyään olen itse asiassa niin hyvin toipunut, etten tarvitse lainkaan lääkitystä. Myös asumiseen liittyvät asiat onnistuvat hyvin. Ilman etsiviä olisin varmaan hajoillut paljon enemmän paineen alla.

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

FYI ENT – kaikkien etsivien vertaisverkosto

Haluatko tietää, mikä on juuri nyt ajankohtaista etsivässä nuorisotyössä? Mitä pohtii etsiväkollegasi länsirannikolla, Kymenlaaksossa tai vaikkapa käsivarren Lapissa? Entä mikä sinua askarruttaa etsivänä?

Valtakunnallisissa FYI ENT -verkkotapaamisissa etsiville nuorisotyöntekijöille tarjolla infoa suoraan pääkallopaikalta (mm. uutiset etsiville, uudet materiaalit, tulossa olevat tapahtumat ja koulutukset). Tapaamisissa myös keskustellaan ajankohtaisista aiheista ja arkisista havainnoista työn ääreltä. Tietoa ja tukea etsivältä toiselle – kysy, kerro, ihmettele, opi ja auta!

Jokainen etsivä on tervetullut ja kutsuttu mukaan. Mitään ei tarvitse tietää eikä valmistautua ennalta. Voit liittyä linjoille koko tilaisuuden ajaksi tai vaikka vain kuulemaan ajankohtaisia (15-30 min. tilaisuuden alkupuolella), ihan miten aikasi antaa periksi ja itse tahdot. Verkkotapaamisiin ei ole ilmoittautumista.

Verkkotapaamisia järjestävät Intosta Miikka Piiroinen & Katja Uustalo. Nähdään FYI:ssä!

FYI TP – kaikkien työpajatoimijoiden vertaisverkosto

FYI TP on avoin ja yhteisöllinen verkosto, joka tuo yhteen työpajatoiminnassa mukana olevat ammattilaiset. Verkoston tavoitteena on tarjota vertaistukea, jakaa parhaita käytäntöjä sekä kehittää työpajatoimintaa yhdessä. Vertaisverkosto toimii matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, jossa jäsenet voivat jakaa kokemuksiaan, ratkoa arjen haasteita yhdessä ja löytää uusia näkökulmia työhönsä.

Verkosto vahvistaa yhteisöllisyyttä työpajakentällä ja tukee toimijoiden ammatillista kasvua sekä jaksamista. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla luodaan uusia ratkaisuja ja ideoita, jotka hyödyttävät sekä yksittäisiä työpajoja että koko alaa.

Jokainen työpajatoiminnan ammattilainen on tervetullut ja kutsuttu mukaan, mitään ei tarvitse tietää eikä valmistautua ennalta! Voit liittyä linjoille koko tilaisuuden ajaksi tai vaikka vain kuulemaan ajankohtaisia asioita. Verkkotapaamisiin ei ole ilmoittautumista.

Verkkotapaamisia järjestävät Intosta Elina Peränen & Katja Uustalo. Nähdään FYI:ssä!

JOHTO PUHUU! – avoin verkosto esihenkilöille

Valtakunnallinen JOHTO PUHUU! –verkosto on suunnattu etenkin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan esihenkilöille ja kehittäjille. Verkkotapaamisissa on tarjolla alustuksia, tietoa ja keskustelua ajankohtaisista asioista johdon näkökulmasta.

Jokaisella kerralla on mukana erityinen asiantuntijavieras tuomassa oman tehtäväkenttänsä parista ammatillisia terveisiä esihenkilöille. Lisäksi vakiovieraina verkostossa ovat aluehallintovirastojen asiantuntijat, jotka jakavat organisaationsa ajankohtaisia kuulumisia. Tapaamisissa kuullaan napakat ajankohtaiset myös Inton asiantuntijoilta. Tavoitteena on tarjota esihenkilöille työn arjen ja kehittämisen kannalta hyödyllistä tietoa sekä ajatuksia johtamiseen.

Verkoston tapaamisiin ei tarvitse ilmoittautua. Tapaamisista ei tule tallennetta. Näytetyt diat jaamme tapaamisen lopussa chattiin ladattavaksi ja Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan esihenkilöt -facebook ryhmässä.

Verkkotapaamisia järjestävät Elina Peränen, Miikka Piiroinen & Timo Kontio / Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.

RYHMÄETSIVÄT – ryhmätoimintaa järjestävien etsivien verkosto

Etsivän nuorisotyön pienryhmätoiminta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina – nyt noin puolet Suomen tiimeistä järjestää nuorilleen jonkinlaista ryhmämuotoista toimintaa. Sisällöt, toimintatavat ja rytmit luonnollisesti vaihtelevat paikkakunnittain. Yhteinen, valtakunnallisesti jaettu etsiväymmärrys aiheesta on vasta muotoutumassa, joten mietteitä ja kysymyksiä on ilmoilla sitäkin enemmän.

• Missä määrin ryhmätoimintaan voi ja kannattaa etsivänä panostaa?
• Mikä toimii juuri etsivän nuorisotyön ryhmissä ja miten?
• Mitä kaikkea ryhmien kanssa on hyvä ottaa huomioon?

Monet etsivät ovat jo ehtineet kartuttaa näistä arvokasta kokemusta ja oppeja. Nyt on aika oppia yhdessä ja toisiltamme! Ryhmäetsivät on avoin valtakunnallinen vertaisverkosto kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ryhmämuotoisen toiminnan kehittämisestä osana etsivää nuorisotyötä. Jaamme ideoita, oivalluksia ja kokemuksia – niin ne toimivaksi havaitut jutut kuin mahdolliset möhläyksetkin. Tervetuloa mukaan, olitpa etsiväryhmäilyn veteraani taikka vasta-alkaja. Tässä(kin) ryhmässä on voimaa!

Syksyllä 2025 kokoonnumme Teamsissa seuraavasti: pe 3.10. klo 9-11 & pe 5.12. klo 9-11

URBAANI ENT – Etsivä nuorisotyö isoissa kaupungeissa

Urbaanit, alueiltaan ja väestöltään moninaiset isot kaupungit ovat yksi etsivän nuorisotyön erityisistä toimintaympäristöistä, jotka kysyvät työltä omanlaisiaan ratkaisuja. Kukin kaupunki on tietenkin omanlaisensa – mutta ilmiöissä, ja siinä miten etsivä nuorisotyö niihin vastaa, on paljon myös sellaista, mitä eri kuntien etsivät voivat oppia toisiltaan.

Etsivä nuorisotyö isoissa kaupungeissa -verkostoon on kutsuttu mukaan kaikki etsivät nuorisotyöntekijät ja esihenkilöt yli 100 000 asukkaan kaupungeista (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti).

Tapaamisissa eri kunnissa toimivat etsivät nuorisotyöntekijät kertovat tiiminsä toiminnasta ja työssä tekemistään havainnoista. Asioita lähestytään tapaamiskerrasta toiseen vaihtuvan, isojen kaupunkien etsiviä puhuttelevan teeman kautta. Kustakin teemasta kuullaan myös Inton alustus ja keskustellaan yhdessä ja pienryhmissä.

Syksyllä 2025 kokoonnumme Teamsissa seuraavasti: to 11.9. klo 13-15 & ti 11.11. klo 13-15

Opinnollistamisen asiantuntijatyöryhmä

Opinnollistamisen asiantuntijatyöryhmä kokoaa yhteen monialaisesti opinnollistamisen sekä koulutuksen järjestäjien ja työpajatoiminnan yhteistyön asiantuntijoita ympäri Suomen. Ryhmän tehtävänä on hahmotella opinnollistamisen sekä yhteistyön valtakunnallisen kehittämisen askelmerkkejä tulevien vuosien osalta. Ryhmä ottaa kantaa verkostoissa ja kentällä nousseisiin kysymyksiin ja tuo lisäksi esiin ideoita ja mahdollisuuksia opinnollistamisen käytäntöihin liittyen.

Ryhmä kokoontuu pienemmällä kokoonpanolla kahdesti vuodessa ja tämän lisäksi laajemmalla kokoonpanolla kahdesti vuodessa.

Työpajojen laatutyön kehittäjäryhmä

Uusi Työpajojen laatutyön kehittäjäryhmä käynnistää toimintansa vuonna 2025. Se tuo yhteen työpajatoiminnan asiantuntijat ympäri Suomen. Ryhmän tavoitteena on vahvistaa työpajojen laatutyön periaatteita, jakaa hyviä käytäntöjä ja kehittää uusia ratkaisuja, jotka tukevat toiminnan vaikuttavuutta ja laatua. Yhteistyössä voimme vastata toimialamme muuttuviin tarpeisiin, kehittää laatutyön toimintamalleja työpajojen tueksi ja innostaa yhä useampia työpajoja laatutyöhön.

Kehittäjäryhmä kokoontuu etäyhteyksin kaksi kertaa keväällä ja kaksi kertaa syksyllä. Yhden tapaamisen kesto on 1,5 tuntia. Kehittäjäryhmä tarjoaa mahdollisuuden syventää osaamistasi, verkostoitua alan kokeneiden toimijoiden kanssa ja vaikuttaa työpajatoiminnan kehittämisen suuntaan.

Olitpa jo kokenut laatutyön tekijä tai haluat vahvistaa osaamistasi entisestään, olet tervetullut mukaan rakentamaan entistä laadukkaampaa työpajatoimintaa!

Vaikuttamisnyrkki

Vaikuttamisnyrkki on Inton vapaamuotoinen ja vapaaehtoinen toimintaryhmä, joka keskustelee ajankohtaisista yhteiskunnallisista etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa koskettavista asioista. Nyrkki pyrkii tukemaan jäsentensä paikallista ja alueellista vaikuttamistyötä. Nyrkki myös tukee Inton valtakunnallista vaikuttamistyötä tiedontuottajana ja asioiden esiin nostajana.

Oletko täynnä virtaa? Näetkö arjessa ympärilläsi ratkaisemisen arvoisia asioita? Liity Inton Vaikuttamisnyrkkiin – yhteiskunnallisesti aktiiviseen ja vaikuttavaan vertaisryhmään! Tapaamme kasvokkain ja verkon ylitse muutamia kertoja kaudessa, mutta keskustelemme keskenämme arjessa säännöllisesti.

Etsivä nuorisotyö tukee huononakin päivänä

Sonja, 25, on ollut pitkään etsivän nuorisotyön asiakkaana. Tällä hetkellä hän on mukana kuntouttavassa työtoiminnassa Helsingissä.

Olen sellainen tavallinen nörtti, hyvä koulussa ja rakastan tietsikkapelejä. Juuri nyt minulle on tärkeää pitää yllä normaalia päivärytmiä, joka voi romuttua koska tahansa paniikkihäiriön vuoksi.

Sairastuin paniikkihäiriöön, yleiseen ahdistukseen ja burnoutiin lukion toisella luokalla ja näiden takia en valmistunut lukiosta. En yhtäkkiä ollutkaan enää se hyvä koulussa, mikä oli aika paha juttu nieltäväksi.

Pääsin opiskelemaan ammattikouluun, mutta ajauduin senkin kanssa kriisiin. Lopulta sain julkisella paikalla paniikkikohtauksen, jonka jälkeen hain apua Stadin etsivien verkkosivuilta. Kirjoitin sinne aikamoisen hätähuudon Lisätietoja-lomakkeelle.

Millaista tukea olet saanut?

Pääsin etsivän nuorisotyön piiriin ja nuorisotyöntekijän tuella sain myös hoitokontaktin psykiatriselle sairaanhoitajalle, joka ohjasi minut ADHD-tutkimuksiin.

Vuosien varrella tilanne on moneen kertaan heilahdellut, mutta koskaan etsivät nuorisotyöntekijät eivät ole syyllistäneet, jos en ole päässyt tapaamisiin paniikin vuoksi. Etsivä myös avasi aina uudelleen puhekanavan minun ja koulun välille.

Vaikka etsivä vaihtui toiseen, heidän kanssaan synkkasi – aina eri syistä. Sain etsivien avulla myös nuottivalmennukseen paikan ja sainkin siitä kohtalaisesti apuja. Kun nuottivalmennus loppui, etsivät auttoivat minua saamaan ensimmäisen kuntouttavan työtoiminnan paikan yhdessä työkkärin kanssa.

Ilman etsiviä olisi jäänyt moni lomake Kelalle tekemättä, moni puhelu soittamatta ja erityisesti: en ehkä olisi poistunut lainkaan kotoa. Etsivien kanssa on käyty kahvilla Oodissa ja kävelty keväistä Töölönlahtea. Olen saanut kuulla ADHD-Discordista ja muista kivoista jutuista.

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Nyt vihdoinkin tuntuu siltä että kaikki on taas raiteilla. Olen tällä hetkellä Stadin kuntouttavassa työtoiminnassa Uusix-verstailla käsityöpajalla.

Paniikkihäiriö on ollut välillä täysin eristävää, invalidisoivaa ja pelkoa tuottavaa. Olen niin kiitollinen, että mulla on ollut koko ajan rakastava avomies sekä äiti, joka on aina yrittänyt ymmärtää. Mutta heidän lisäkseen on ollut tosi tärkeää, että aina on ollut joku ihan ulkopuolinen aikuinen. Ihminen, johon voi tukeutua niin hyvänä päivänä juttuseurana kuin huonompanakin – se joku, joka kiskoo ylös sängystä ja soittelee ne tärkeät puhelut, jotka muuten jäisivät soittamatta.

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.