Tulokset haulla [acc6.top] ซื้อ Twitter บัญชีผู้ใช้

#INTO on etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja heidän yhteistyökumppaneiden vuosittainen valtakunnallinen tapahtuma.

Vuoden 2025 tapahtuma järjestetään Lahden Sibeliustalolla 12.-13.3.

#INTO25 -tapahtumalipun hinta on 200€. Lippuun sisältyy kahden päivän osallistuminen, lounaat ja kahvitarjoilut. Jäsenorganisaatoille tarkoitettujen Early Bird -lippujen myynti päättyi marraskuun loppussa. #INTO25 -tapahtumassa vietetään myös rennot iltajuhlat Wanhalla Walimolla. Iltajuhlan hinta on 25€/osallistuja. Ilmoittautuminen on päättynyt, voit tiedustella osallistumista Katja Uustalolta.

Tapahtuman ohjelma pitää sisällään upeita puheenvuoroja ja rinnakkaisseminaareja, joissa pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja kiinnostavimpiin menetelmiin. Kahteen päivään mahtuu paljon innostavia keskusteluja ja kohtaamisia sekä yhdessä oivaltamista ja voimaantumista. Täällä kohtaat ja tavoitat rinnalla kulkemisen ammattilaiset ympäri maan!

Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleeksi ja odotamme innolla näkemistänne! Innostutaan yhdessä!

#INTO25 – tapahtuman sponsoreina toimivat

Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa nuorisotyön, sosiaalialan, koulutus- ja työllisyyspalveluiden sekä avointen työmarkkinoiden välimaastoon, eli niin sanotuille välityömarkkinoille. Työpajatoiminnassa tarjotaan ja tuotetaan muiden sektorien aktiivisesti hyödyntämiä palveluja, ja muut tahot ohjaavatkin halki Suomen nuoria ja aikuisia hyötymään työpajojen valmennusyhteisöistä.

Toiminta edellyttää vahvaa verkostoitumista, hyvää palvelujärjestelmän hallintaa ja hyödyntämistä valmentautujien edun mukaisesti. Työpajoilla on kattavat yhteydet alueensa nuorisotyöhön, ammatillisiin oppilaitoksiin, Ohjaamoihin, työllisyyspalveluihin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden kanssa työpajat toimivat yhteisissä verkostoissa alueen nuorten ja aikuisten hyväksi.

Ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville

Yleensä valmentautujat tulevat valmennukseen työpajoille jonkun ohjaavan tahon kautta, joista merkittävimpiä viime vuosina ovat olleet työhallinto, sosiaalitoimi ja oppilaitokset. Valmennusjakso on tarkoitettu siirtymävaiheeksi, jonka aikana tuetaan nivelvaiheen ylittämistä, tutustutaan omiin vahvuuksiin ja vahvistetaan arjen mielekkyyttä, etsitään ammatillista suuntaa ja/tai löydetään valmentautujan tarpeita parhaiten vastaavat muut palvelut.

Tutustu työpajavalmennuksen prosessiin

Valmennus työpajoilla koostuu yleensä työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksesta sekä mahdollisesti myös työhönvalmennuksesta. Työvalmennus kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä opiskelu- ja työelämätaitoja. Yksilövalmennuksella tuetaan itsetuntemuksen, toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen ohella työpajatoiminta tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun työntekoon, räätälöityyn koulutuspolkuun sekä usein esimerkiksi tutkinnon loppuun suorittamiseen yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Valmennus pohjautuu aina valmentautujan, työpajan ja muiden asiaankuuluvien tahojen (sopimustyypistä riippuen esimerkiksi kunnan, hyvinvointialueen, TE-toimiston / työllisyyspalvelujen tai Kelan edustajan) tekemään sopimukseen, jossa määritellään työpajajakson kesto (1-24 kk sopimustyypistä riippuen) ja sen keskeiset sisällöt. Valmentautujalle tehdään myös kirjallinen valmennussuunnitelma. Siinä valmennukselle asetetaan henkilökohtaisia tavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan jakson aikana ja sen loppuessa.

Valmentautujia autetaan työllistymisessä tai muunlaisten työpajajaksoa seuraavien jatkopolkujen löytämisessä ja niille kiinnittymisessä. Valmennuksen päättyessä valmentautujalla on suunnitelma ja suunta tulevaisuudelleen.

Millaisissa tilanteissa henkilöä on hyvä ohjata työpajatoiminnan pariin?

• Kun henkilöllä on haasteita arjenhallinnan, sosiaalisten tilanteiden tai yleisesti työ- ja toimintakyvyn kanssa, ja hän toivoo tilanteeseensa muutosta. Työpajatoiminta vahvistaa yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen avulla päivärytmiä, merkityksellisyyden tunnetta ja hyvinvointia. Työpajat auttavat valmentautujaa arvioimaan elämäntilannettaan, jaksamistaan ja mahdollista palvelutarvettaan. Yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa työpajan valmentajat voivat myös ohjata valmentautujaa tarvittaessa muiden hyödyllisten palvelujen pariin, kooten monialaisen tukiverkoston hänen tuekseen.

• Kun henkilöllä ei ole selkeitä tulevaisuudensuunnitelmia tai ajatusta itselleen soveltuvasta koulutus- ja työpolusta, tai hän haluaa kokeilla jonkin alan tehtäviä turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Työpajat tarjoavat tilaisuuden taitojen kehittymiseen, vahvistavat opiskelu- ja työllistymisedellytyksiä sekä edistävät koulutukseen ja työelämään sijoittumista. Monelta työpajalta voi siirtyä sujuvasti esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi tai jatkaa alalla työskentelemistä työpajan kanssa yhteistyötä tekevässä yrityksessä.

• Kun opiskelijan havaitaan tarvitsevan erityistä ja kokonaisvaltaista tukea – kun hänellä on haasteita esimerkiksi opiskelutahdin, itseohjautuvuuden tai sosiaalisten tilanteiden kanssa. Työpaja palvelee oppimisympäristönä etenkin niitä nuoria ja aikuisia valmentautujia, joille on haasteellista kiinnittyä tavanomaiseen oppilaitosympäristöön ja isoihin opiskelijaryhmiin. Opinnollistaminen mahdollistaa monella työpajalla yksilöllisen oppimisen lisäksi myös kertyneen osaamisen tunnistamisen, ammatillisten tutkintojen osien suorittamisen ja osaamisen osoittamisen näytöin.

• Kun henkilö tarvitsee yksilöllistä tukea työllistymiseen ja haluaa opetella jossain työtehtävässä toimimista ohjatusti hänen valmiuksiinsa soveltuvaan tahtiin. Työhönvalmennuksessa vahvistetaan työelämävalmiuksia ja tuetaan työnhaussa sekä työpaikalla työtehtävien räätälöinnissä, suunnittelussa ja perehdytyksessä. Yksilövalmennuksen keinoin valmentautujaa autetaan kiinnittymään uuteen työympäristöön ja -yhteisöön. Työhönvalmentaja voi myös ohjata valmentautujaa, kun työhön liittyy koulutusta.

• Kun henkilö on hiljattain saapunut maahan ja etsii nyt suuntaansa Suomessa. Työpajatoimijoiden kokonaisvaltainen pedagoginen osaaminen mahdollistaa opiskelutaitojen, elämänhallinnan ja itseluottamuksen kehittymisen erilaisten alavaihtoehtojen kokeilemisen parissa ja askel kerrallaan myös niille, joille suomalainen yhteiskunta on vielä uusi ja osin tuntematon toimintaympäristö.

Työpajatoiminta ja muut palvelut

Työpajatoiminnan arki rakentuu monialaisesta yhteistyöstä niin työllisyys-, koulutus- , sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin nuorisotyön ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden sekä yritysten kanssa. Työpajat tarjoavat niille luotettavaa, pitkäjänteistä kumppanuutta. Valmennusyhteisöt tuovat erityisiä sosiaalisen vahvistumisen paikkoja osaamiseensa ja voimavaroihinsa tutustuvien nuorten ja aikuisten työttömien, kuntoutujien sekä opiskelijoiden hyödyksi.

Työllisyydenhoidon kumppanina

Työllisyydenhoidon palvelujen kumppanina työpajat tarjoavat laajalti työllistymiseen tähtääviä palveluja: esimerkiksi työkokeiluja, palkkatuettua työtä, työhönvalmennusta ja maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtäävää työtä. Monet työpajat toimivat myös suoraan työllisyyden kuntakokeilun puitteissa tai tarjoavat palvelujaan kuntakokeiluorganisaatioille. Työpajan valmentaja tukee työnhakua ja auttaa valmentautujaa hänelle soveltuvalle koulutus- ja/tai työpolulle joustavasti ja valmentautujalähtöisesti.

Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten kumppanina

Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten kumppanina työpajat tarjoavat vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä, vahvaa pedagogista osaamista ja resursseja ohjaukseen liittyen. Monet työpajat toimivat ammatillisen osaamisen näyttöympäristönä: oppimisympäristönsä tunnistaneissa työpajoissa järjestetään tutkinnonosien osaamista todistavia näyttöjä ja myönnetään osaamistodistuksia (ks. Opinnollistaminen). Lisäksi työpajoilla toteutetaan laajalti jo nyt valmentavien koulutusten (esim. VALMA) sisältöjä läheisesti vastaavaa, opiskelutaitoja kehittävää toimintaa. Uuden oppivelvollisuuslain ja syksyllä 2022 alkavien TUVA-koulutusten myötä yhteistyölle koulutusten järjestäjien kanssa on entistäkin paremmat lähtökohdat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppanina

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppanina työpajatoiminta toteuttaa ammatillista ja sosiaalista kuntoutusta, kuntoutusselvityksiä ja työ- ja toimintakyvyn arviointeja sekä kuntouttavaa työtoimintaa (näiden palveluiden tarjoamiseen työpaja ei kuitenkaan voi hyödyntää aluehallintoviraston nuorten työpajatoimintaan myöntämää valtionavustusta). Yksilö- ja ryhmävalmennukseen perustuva kuntoutus on vaikuttava väylä hyvinvoinnin kohentamiseen, mielekkään arjen rakentamiseen ja valmiuksien kehittämiseen. Työpajaympäristössä toteutetun kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin ja siihen perustuvien suunnitelmien avulla rakennetaan kestäviä jatkopolkuja

Nuorisopalvelujen kumppanina

Nuorisopalvelujen ammattilaisina ja kumppaneina työpajat toteuttavat aluehallintovirastojen rahoittamaa nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Starttivalmennus, työpajojen matalimman kynnyksen palvelu, vastaa arjenhallintaan sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviin tuen tarpeisiin. Yhteistyö nuorisotoimen muiden palvelujen kanssa on yleensä hyvin tiivistä. Työpajat tekevät myös yhteistyötä nuorten parissa toimivien järjestöjen ja hankkeiden kanssa.

Yritysten kumppanina

Työpajat tekevät yritysyhteistyötä esimerkiksi työhönvalmennuksen ja rekrytointiyhteistyön muodossa. Tiettyyn alaan perehtyneet valmentautujat voivat jatkaa esimerkiksi työkokeilusta tai palkkatuetusta työstä työsuhteeseen yhteistyöyritykseen työpajaympäristöä vastaavien tehtävien pariin. Monilta työpajoilta voi myös tilata työsuorituksia ja erilaisia palveluja.

Etsivä nuorisotyö aloitetaan ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Etsivä nuorisotyö voidaan aloittaa myös viranomaisten ja muiden toimijoiden luovuttamien tietojen perusteella. Tietojen luovuttamista etsivään nuorisotyöhön ohjaa Nuorisolaki.

Tutustu etsivän nuorisotyön prosessiin!

Milloin nuori ohjataan etsivään nuorisotyöhön?

• Kun viranomainen tai toimija arvioi työssään saamansa käytettävissään olevan tiedon valossa nuoren olevan sellaisen tuen ja ohjauksen tarpeessa, joka ei ole suoraan määriteltävissä oman toimialan tai jonkin muun toimijan tai sektorin tehtäviin
• Kun nuori ei ole vielä valmis kiinnittymään itsenäisesti tarvitsemaansa palveluun tai palveluiden tarve on laaja.
• Kun nuori ei ole sitoutunut palveluun tai toimintaan, jonka piirissä hän on, ja on arvioitu riski, että hän on putoamassa tai jo pudonnut palvelun ulkopuolelle.
• Kun nuoren kanssa on käyty keskustelua tuentarpeesta ja nuori on antanut suostumuksensa yksilöinti- ja yhteystietojen luovuttamiseen (ilmoitusvelvolliset viranomaiset ilmoittavat myös, vaikka tämä ei toteudu).

Esimerkkejä arjen tilanteista, joissa etsivästä nuorisotyöstä voi olla nuorelle hyötyä

• Nuori toivoo luotettavaa ja ei-viranomaisroolissa toimivaa aikuista peilailemaan kanssaan hänen elämäntilannettaan ja mahdollisuuksiaan – nuoren omista lähtökohdista käsin ja hänen omien tavoitteidensa suuntaisesti.
• Ammattilainen arvioi, että elämäntilanteen edistymisen kannalta olennaisten asioiden hoitaminen on nuorelle haastavaa yksin, ilman tukea – kun asiat saattavat kokemuksen mukaan jäädä nuorelta muuten hoitamatta.
• Nuori palaa asioimaan aina saman ongelman kanssa, eikä pääse omatoimisesti asian kanssa eteenpäin, mutta ei löydy selkeää tahoa, jonne nuori pitäisi ohjata.
• Nuorella on tarvetta monille eri palveluille tai hänen tulee asioida useammassa virastossa saadakseen asioitaan eteenpäin ja ammattilainen arvioi, että nuori tarvitsee palvelujärjestelmää tuntevaa rinnalla kulkijaa varmistamaan asioiden etenemisen.

Miten yhteys etsivään nuorisotyöhön?

• Ota ensin nuoren kanssa puheeksi huolesi hänen asioidensa hoitumisesta ja kerro, että etsivä nuorisotyö voisi auttaa häntä hänen niin halutessaan.
• Kerro, että etsivä nuorisotyö on vapaaehtoista, hänen omilla ehdoillaan tapahtuvaa palvelua, jossa hän saa nuorisotyön ammattilaisen tukea tarvitsemiinsa asioihin.
• Korosta, että työskentely on luottamuksellista ja perustuu nuoren itsensä antamiin tietoihin – etsivään nuorisotyöhön ohjaava taho luovuttaa nuoren suostumuksella nuoren kotikunnan etsivälle nuorisotyölle vain nuoren yhteys- ja yksilöintitiedot, jotta etsivä nuorisotyöntekijä voi olla häneen yhteydessä. Nuorella on oikeus kieltäytyä palvelusta tai keskeyttää palvelu missä vaiheessa tahansa ilman, että siitä koituu hänelle mitään sanktiota.
• Ota huomioon, että nuorella on myös mahdollisuus osallistua etsivän nuorisotyön palveluun nimettömänä. Pohdi, kuinka tämä omassa organisaatiossasi mahdollistetaan. Pohdi myös nuoren kanssa, miten palvelun käyttö nimettömänä alkaisi parhaiten. Ilmaise toive etsivälle nuorisotyöntekijälle selkeästi ja tue nuorta siirtymätilanteessa.

Suomen etsivät nuorisotyöntekijät löydät entit.fi-sivustolta.

Laatumerkki todentaa työpajan laadukkaan ja vaikuttavan työn.

Into on laatinut työpajakentälle laatukriteerit yhteistyössä työpajatoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Laatukriteeristö muodostuu kuudesta osa-alueesta, joiden ajatustyökaluna on käytetty Euroopan laatupalkintomallia ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallia otsikkotasolla. Tavoitteena yhteiskehittämisessä oli tunnistaa laaja-alainen ja monipuolinen laatukriteeristö työpajoille.

Laatukriteeristön käyttöä tuetaan Inton laatutyön toimintamallilla, johon kuuluu laatukriteeristön esittely verkkotallenteena tai puheenvuoroina tilaisuuksissa, laatumerkin haku, auditointi ja laatumerkin myöntäminen. Auditointi toteutetaan tällä hetkellä vertaisauditointina.

Tuo esille työpajasi laadukas ja vaikuttava työ! Hae työpajatoiminnan laatumerkkiä!

Ilmoittautuminen laatumerkin hakijaksi

Työpaja voi ilmoittautua laatumerkin hakijaksi ympäri vuoden. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan yhteyshenkilö. Hakemuksia auditoidaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, mutta auditointia voi hakea myös joustavasti milloin vain. Ota yhteyttä Intoon!

Ilmoittaudu laatumerkin hakijaksi Webropolin kautta.

Ilmoittautumisen jälkeen työpajan yhteyshenkilö saa sähköpostitse täytettäväksi Webropol-lomakkeen, jossa on jokaiselle laatukriteerille oma täytettävä kohtansa. Työpajan tulee laatumerkkiä hakiessaan kuvata ja sanallistaa, miten työpajan toiminta vastaa näihin kriteereihin, miten ne näkyvät arjessa ja mitä konkreettisesti tehdään tai on tehty, että kriteeri täyttyy.

Laatumerkin hakeminen

Yhteyshenkilö täyttää huolellisesti organisaationsa kanssa saamansa Webropol-lomakkeen ja liittää mukaan tarvittavat liitteet tai linkit materiaaliin. Lomakkeen tietoja ei ole mahdollista täydentää hakuajan päättymisen jälkeen. Laatumerkkiä ei myönnetä ilman loppuun asti suoritettua auditointia.

Hakemus laatumerkkiä ja auditointia varten tulee olla lähetettynä:

• 2.6.2025 klo 16.15 mennessä
• 1.12.2025 klo 16.15. mennessä

Määräpäivien jälkeen Into toimittaa lomakkeet vertaisauditoijille.

Vertaisauditointi

Into on kouluttanut työpajakentän ammattilaisista vertaisauditoijien poolin, josta valitaan työpajalle auditoijat. Vertaisauditointi toteutetaan parityönä etäyhteyksillä ja mahdollisuuksien mukaan auditointikäyntinä paikan päällä.

Organisaatiosta auditointiin osallistuvat voivat vaihdella, mutta kokoonpanossa on hyvä olla vähintään yksi valmennushenkilöstön edustaja.

• Auditoijat tutustuvat hakemukseen ja kirjaavat huomiot
• Auditoinnin ajankohdasta ja työpajalta auditointiin osallistuvista sopiminen. Auditointiin varataan max. 6 tuntia.
• Kysymysten ja lisäselvitysten toimittaminen työpajalle vähintään 1 viikko ennen auditointia
• Työpajan auditointi
  • esittäytyminen
  • työpajatoiminnan esittely
  • hakemuksen ja kysymysten läpikäynti
• Raportointi, joka toimitetaan työpajalle ja Intoon 2 viikon kuluessa auditoinnista.

Määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset vertaisauditoidaan 4-6 kk kuluessa.

Laatumerkin myöntäminen

Into myöntää laatumerkin työpajalle auditoinnin päätyttyä. Auditoinnin raportista on käytävä ilmi, minkä tasoinen laatumerkki työpajalle voidaan myöntää.

Auditoinnissa on kolmen tasoisia laatumerkkejä:

• 1 tähti, kun kriteereistä täyttyy 80 %
• 2 tähteä, kun kriteereistä täyttyy 90 %
• 3 tähteä, kun kriteereistä täyttyy 100 %

Inton hallitus myöntää laatumerkin työpajan käyttöön oman kokousaikataulunsa mukaisesti ja julkaisee organisaatioille myönnetyt laatumerkit uutisena / sosiaalisessa mediassa / uutiskirjeessä ja pitää yllä tietokantaa verkkosivuillaan myönnetyistä laatumerkeistä ja niiden voimassaolosta. Into toimittaa myönnetyn laatumerkin kuvatiedostona työpajan käyttöön.

Laatumerkin korottaminen

Työpajan on mahdollista korottaa saamaansa laatumerkkiä vuoden päästä sen myöntämisestä. Korottamisesta ei peritä lisämaksua työpajalta.

Laatumerkin voimassaoloaika

Inton myöntämä työpajatoiminnan laatumerkki on voimassa 5 vuotta myöntämisestä.

Salassapitosopimus

Työpaja päättää, tehdäänkö auditoinnista salassapitosopimus. Salassapitosopimus työpajan ja auditoijien välillä ei ole välttämätön. Jos sitä ei tehdä, auditointi mahdollistaa myös hyvien käytäntöjen jakamisen kentän toimijoiden kanssa ja siten yhteiskehittämisen. Salassapitosopimus voi koskea koko prosessia tai osia siitä.

Salassapitosopimus tehdään ennen auditoinnin alkamista sähköisesti. Into on tehnyt mallipohjan salassapitosopimukselle vertaisauditointeja varten, jota voidaan käyttää ja muokata tarpeen mukaan. Salassapitosopimuksen laatiminen ei ole Inton vastuulla, vaan siitä vastaa organisaatio. Salassapitosopimuksen toinen kappale tallennetaan Inton toimesta.

Tietosuoja

Työpajan täyttämä Webropol-hakemus liitteineen tallentuu Inton Webropol-tilille. Hakemuksiin on pääsy rajatulla määrällä Intolaisia. Webropol-hakemus toimitetaan sellaisenaan auditoijille sähköpostitse. Hakemusta täytettäessä ja siihen lisättävissä liitteissä on huomioitava organisaation omat tietosuoja-ohjeistukset. Henkilötietojen lisäämistä tulee välttää lukuun ottamatta hakemukseen liittyvää yhteyshenkilöä. Mahdollisen muun aineiston toimittamisesta auditoijien käyttöön vastaa organisaatio itse (esim. sähköpostitse, pilvipalvelua tai Teamsia hyödyntäen).

Inton tietosuojaselosteet löydät täältä

Into auttaa ja tukee työpajoja laatumatkalla

Työpajan laatumatkan voi aloittaa työpajatoiminnan laatukriteereistä, jos aikaisempaa laatutyötä ei ole tehty. Laatumatkallaan pidemmällä oleville työpajoille on laatumerkin lisäksi tarjolla Laadun arvioinnin käsikirja työpajatoimintaan – STL 2022, jota voi hyödyntää jatkuvan kehittämisen työkaluna. Monilla työpajoilla on hyviä kokemuksia myös laatutyön käynnistämisestä STL-mallin tarjoaman itsearvioinnin sekä organisaaton vahvuuksien ja kehittämiskohteiden kartoittamisen avulla.