Tulokset haulla [acc6.top] ซื้อ Twitter บัญชีผู้ใช้

Into järjestää etsiville nuorisotyöntekijöille ja työpajatoimijoille suunnattuja koulutuksia, verkostotilaisuuksia ja tapahtumia. Tarkoituksemme on vahvistaa ja tukea työntekijöiden ammatillista osaamista sekä mahdollistaa verkostoituminen. Kaikki Inton koulutukset ovat maksuttomia.

• ANNA PALAUTETTA JA VAIKUTA!
  Jos olet osallistunut johonkin Inton säännöllisesti järjestämään koulutukseen tai verkostoon, toivomme, että jaat kokemuksiasi ja ajatuksiasi anonyymissä palautekyselyssä (Webropol).

Inton vuosittaisia tapahtumia ovat etsivät nuorisotyöntekijät ja työpajatoimijat yhteen kokoavat #INTO-päivät ja  osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen teemoja käsittelevä Synergiaseminaari.

Inspiraatiota ja oivalluksia etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisille!

Käynnistämme uuden webinaarisarjan, joka on suunniteltu juuri sinulle, joka työskentelet etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan parissa. Seitsemän osainen sarja tarjoaa tuoreinta tietoa, innostavia esimerkkejä ja mahdollisuuden syventyä ajankohtaisiin aiheisiin kentän toimijoiden ja eri asiantuntijoiden johdolla.

Kevät 2025: Neljä inspiroivaa webinaaria, jotka syventävät ymmärrystäsi ja tarjoavat käytännön vinkkejä työhösi.

• ke 19.2. Etsivän nuorisotyön kuntakimpat: kun useampi kunta järjestää työn yhdessä – Löydät helmikuun webinaarin materiaalit täältä.
• ke 19.3. Erasmus+ nuorisoalalle ja Euroopan solidaarisuusjoukot: kansainvälisiä elämyksiä ja mahdollisuuksia nuorille sekä nuorisotyöntekijöille – Löydät maaliskuun webinaarin materiaalit täältä.
• ke 16.4. klo 14:00 Sovari: Valtakunnalliset tulokset 2024 ja vinkit omien tulosten hyödyntämiseen
• ke 21.5. klo 14:00 Nuorisoalan osaamiskeskukset 2024-2027

Syksy 2025: Kolme vaikuttavaa webinaaria, jotka luovat tilaa keskustelulle ja kehittämiselle. Syksyn kruunaa vuosittainen Synergiaseminaari.

• ke 20.8. klo 14:00
• ke 10.9. klo 14:00
• ke 15.10. klo 14:00
• ke 12.11. klo 10:00-16:00 Synergiaseminaari

Miksi osallistua?
✔ Teemat, jotka koskettavat juuri sinua. Jokainen webinaari käsittelee aiheita, joita sinä jatai kollegasi olette toivoneet – juuri niitä aiheita, jotka ovat tällä hetkellä kaikkein tärkeimpiä alallamme.
✔ Parhaat asiantuntijat. Jokaisessa osassa kuulet asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka inspiroivat ja tarjoavat konkreettisia ratkaisuja.
✔ Yhteisöllisyyttä ja keskustelua. Pääset vaihtamaan ajatuksia ja oppimaan muilta alan ammattilaisilta.
✔ Hyviä käytäntöjä ja ajankohtaista tietoa. Saat mukaasi uusia ideoita ja työkaluja, jotka auttavat sinua työssäsi.

• Luoda yhteistä ymmärrystä ajankohtaisista haasteista ja mahdollisuuksista.
• Jakaa tuoretta tietoa ja hyväksi havaittuja toimintamalleja.
• Tarjota tilaisuus verkostoitua ja keskustella kollegoiden kanssa.

Löydät tarkemmat tiedot teemasta ja ilmoittautumisesta Inton koulutus- ja tapahtumakalenterista. Kaikki webinaarit järjestetään kätevästi verkossa, joten voit osallistua mistä tahansa.

Jos sinulla on mielessä teema mistä olisi tärkeää järjestää webinaari, kerro se ihmeessä meille.

Inton vaikuttamistyön ydin on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen. Into tekee etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tunnetuksi valtakunnallisesti inhimillisesti kohtaavina ja ammattitaitoisina palveluina. Into osallistuu rohkeasti ja rakentavasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Into etsii aktiivisesti ratkaisuja ja nostaa esiin jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja.  

Into vaikuttaa lainvalmisteluun ja budjettiesityksiin, seuraa lakien toimeenpanoa ja tarjoaa vaikuttavia ratkaisuja osallisuuden vahvistumiseen sekä siirtymiin kohti työelämää ja opiskelua. Vaikuttamistyöllä Into on mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on parempi olla. Into tuo esiin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan hyötyä, merkitystä, tuloksia ja vaikuttavuutta.  Intolla on osaamista ja näkemystä siitä, miten kaikki saadaan mukaan, ettei kukaan jää ulkopuolelle. 

Into tekee vaikuttamistyötä tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisten nuoriso-, sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Yhdistyksellä on toimivat suhteet toimintojen kannalta keskeisiin ministeriöihin, Opetushallitukseen, Kuntaliittoon ja aluehallintovirastoihin. Lisäksi teemme kansainvälistä yhteistyötä osallistumalla muiden eurooppalaisten kattojärjestöjen kanssa International Production School Organisationin (IPSO) toimintaan. 

Inton vaikuttamistyö perustuu etsivän nuorisotyön ja työpajojen toimijoilta kerättyihin näkemyksiin ja käytännön kokemuksiin. Ota meihin yhteyttä kaikissa vaikuttamistyön teemoissa!

Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on vahvistaa osallisuutta ja hyvinvointia, tunnistaa osaamista sekä valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Työpajatoiminta perustuu monialaiseen yhteistyöhön nuoriso-, työllisyys-, koulutus- ja sote-palveluissa.

Työpajatoiminta

• vahvistaa arjenhallintaa ja toimintakykyä sekä tukee jatkopolun löytämistä.
• vahvistaa valmentautujien sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia ryhmässä.
• kasvattaa ammatillista osaamista sekä edistää työelämä- ja työyhteisötaitoja.
• tukee valmentautujaa avoimille työmarkkinoille työllistymisessä ja työssä pysymisessä.

Työpajatoimintaa löytyy noin 90 prosentissa Suomen kunnista yleensä kunnan, järjestöjen tai säätiöiden järjestämänä. Yleisimmin työpajoilla toteutettavat palvelut ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatuettu työ ja sosiaalinen kuntoutus.

Intoon kuuluvat etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan organisaatiot löydät sivujemme jäsenosiosta klikkaamalla oikeaa aluetta kartalta.

Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin tiistaina 22. huhtikuuta klo 12 verkon välityksellä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Inton syyskokous 2025 järjestetään läsnäolokokouksena 25. marraskuuta.

Kevätkokouksen 2025 materiaalit

• Kutsu kevätkokoukseen
• Kevätkokouksen esityslista
• Kevätkokouksen valtakirja
• Vuosikertomus 2024
• Tilinpäätös
• Tilintarkastuskertomus
• Kokouksen pöytäkirja

Äänioikeus

Jäsenorganisaatioiden äänioikeus määräytyy Inton sääntöjen 10 § mukaan: ”Yhdistyksen kokouksessa varsinaisen jäsenen edustus-, äänioikeus ja jäsenmaksu määräytyvät organisaation toimihenkilöiden edellisen kalenterivuoden lukumäärän mukaisesti seuraavasti:

1 edustaja – toimihenkilöitä 1–9 edellisen kalenterivuoden aikana (1 ääni)
2 edustajaa – toimihenkilöitä 10–29 edellisen kalenterivuoden aikana (2 ääntä)
3 edustajaa – toimihenkilöitä 30 tai yli (3 ääntä)”

Äänivaltaisen kokousedustajan on esitettävä valtakirja äänioikeuden osoittamiseksi. Edustusoikeus määräytyy yhdistyksen voimassa olevien sääntöjen ja jäsenorganisaatioiden nimenkirjoitusoikeuden perusteella. Yhdistyksen sääntöjen 10 § mukaan ”Edustaja ei voi edustaa kuin yhtä jäsentä.”

Yleistä: Hallitustyöskentely Intossa

Inton hallitus koostuu yhdeksästä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisesta ja puheenjohtajasta. Hallituksen varajäsenet kutsutaan hallituksen kokouksiin ja he osallistuvat hallituksen työskentelyyn. Hallituksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja ja kokouksiin osallistuu lisäksi Inton talous- ja hallintopäällikkö.

Inton hallitus kokoontuu vuosittain noin 8 kertaa Helsinkiin, joiden lisäksi pidetään etäkokouksia tarpeen vaatiessa. Hallitus kokoontuu Inton toimistolle Helsinkiin, Itä-Pasilan Akavatalolle. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti tiistaisin klo 12 alkaen. Kokousaikataulu vahvistetaan tammikuun kokouksessa.

Into ei maksa korvausta hallituksen jäsenille kokouksista. Matkakulut korvataan toteutuneen mukaisesti. Tarvittaessa tarjoamme majoituksen esimerkiksi strategiapäivän yhteyteen. Inton hallituksen jäsenet saavat lipun valtakunnalliseen #INTO-tapahtumaan.

Inton hallitus ohjaa yhdistyksen strategista työskentelyä, seuraa yhdistyksen talouden ja toiminnan toteutumista, osallistuu vaikuttamis- ja kehittämistyöhön, hyväksyy mm. Inton laatimat lausunnot, näkökulmat sekä vaaliteemat, tekee vuosittain riskikartoituksen sekä osallistuu ja nostaa aktiivisesti keskusteluun teemoja hallituksessa.

Uudet hallituksen jäsenet saavat perehdytyksen hallitustyöskentelyyn.

Into vaikuttaa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan valtionrahoitukseen mm. valtion talousarvioon, budjettiriiheen ja kehysriiheen liittyvän vaikuttamistyön avulla. Into pyrkii vahvistamaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toimintaedellytyksiä.

Budjettiriihi 2024

Koronan myötä nuorten välinen eriarvoisuus on kasvanut. Pandemiaolojen jälkivaikutuksina nuorten mielenterveysongelmat, kotiin vetäytyminen sekä rikos- ja päihdekäyttäytyminen tulevat nuorisotyössä nyt näkyviin aiempaakin vakavampina ilmiöinä. Tilanteet ovat vaikeutuneet erityisesti niillä nuorilla, joilla jo ennestään on ollut haasteita. Samaan aikaan kevään 2024 kehysriihen päätösten seurauksena nuorisoalaan kohdentuu merkittävä rahoitusleikkauspaine.

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitukset ovat kuitenkin tällä erää asettumassa vuoden 2024 tasolle, jolloin rahoitusta jo leikattiin aiemmista vuosista (ks. Inton kooste). Valtiovarainministeriön talousarvioesitys leikkaisi kyllä nuorisoalalta muulla tavoin hyvin laajalti. Esimerkiksi nuorisoalan kansalaisjärjestöjen rahoitus heikkenisi kuudesosalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan on omassa esityksessään jättänyt suurimmat leikkaukset poliitikkojen tehtäväksi.

Esityksiä yhdistävät leikkaukset nuorisoalan kehittämisestä ja yleisistä toiminnan edellytyksistä, kuten nuorisokeskuksilta. Suomalainen nuorisotyö on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen osaavaa ja ammatillista. Sillä on oma vakiintunut paikkansa nuorten elämässä. Suunnitelluilla leikkauksilla on suora vaikutus nuorten arkeen ja hyvinvointiin, mutta päätöksenteon tueksi ei ole tehty vaikuttavuusarvioita.

On ristiriitaista, että nuorilta halutaan leikata, kun samaan aikaan julkinen keskustelu nuoria kohtaan on huolta kantavaa ja esiin nousee jatkuvasti ratkaisua vaativia ongelmia. Kuka oikeasti auttaa huolehtimaan nuorten kasvusta, itsenäistymisestä ja osallisuudesta yhteiskuntaan?

Inton terveiset vuoden 2024 budjettiriiheen

Hyödyllisiä linkkejä

• Inton lausunnot valtion talousarviosta
• Inton arvio Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesityksestä

Into – Association for Outreach Youth Work and Workshop Activities

Everyone has the right to participate in society and enjoy a good everyday life. Into helps those working in outreach youth work and workshops find inspiration and also inspire others. The young people and adults participating in the services receive support for finding their own path. Outreach youth work and workshops allow everyone to live a life that feels like their own.

Everyone has a passion for something!

Into represents 266 workshops and 563 outreach youth workers in Finland. Outreach youth work and workshops employ over 2150 professionals in total. More than 43 000 young people and adults participate in the services every year.

In our non-governmental organisation we​

• offer training, courses & materials for outreach youth workers and youth workshop workers ​
• develop working methods, take care of advocacy & networks​
• offer information services ​
  (surveys and data: effect, impact)​
• support for networking​

in the field of outreach youth work and workshop activities.

Outreach youth work

• Outreach youth work is a form of specialised youth work.
• Its goal is to reach young people under 29 years of age that are outside education or working life and need support to get the services they need.
• Outreach youth work offers them early support, if they decide to accept it, and strengthens their preparedness to move forward in life. For young people, participation is always voluntary.
• Outreach youth workers are where young people are, offering them opportunities for safe, confidential encounters with adults.
• They help young people find answers to their problems and questions and assist them in finding the services they want and need. Read more using the links 👇

Workshop activities

• Operate in over 90% of Finland’s municipalities.
• Advance the workshop participants’ path into education and employment in a goal-oriented fashion.
• Support the participants’ engagement and management of everyday life.
• Focus on effective and multi-disciplinary co-operation between employment services, education services, youth services, social services and healthcare.
• Combine individual coaching, job tasks that strengthen the participants’ skills and peer support.

Or if you prefer videos,

take a look at these informational short stories:

If you want to know more about Into or Finnish Outreach Youth Work and Workshop Activities, please contact our executive director:

Ole Intoon yhteydessä, jos etsit tietoa ja teet tutkimusta tai opinnäytettä etsivää nuorisotyötä tai työpajatoimintaa valtakunnallisesti koskettavista kysymyksistä. Olemme koonneet myös mahdollisia aiheita uusille tutkimuksille etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ajankohtaisten keskustelujen ääreltä. Aiheet on muotoiltu otsikkotasolla sekä tarjoten suuntaa antavia ehdotuksia myös tutkimuskysymyksiksi ja aineistoiksi. Aiheesi voi olla joku alla esitetyistä, tai voit esitellä oman ideasi.

Into tarjoaa tietoa ja vinkkejä materiaalista sekä opinnäytetyön aiheesta riippuen kontakteja kentän toimijoihin. Soveltuvissa yhteyksissä ja resurssien salliessa voimme toimia myös YAMK-/gradutason opinnäytteiden työelämätilaajan roolissa. Opinnäytetyön teeman valinnan yhteydessä on tärkeää kertoa, millaista tukea ja ohjausta mahdollisesti tarvitset Inton asiantuntijoilta opinnäytetyösi tueksi, jotta voimme arvioida työmäärää. Pystymme ottamaan vuodessa pari opinnäytetyötä, joihin odotetaan asiantuntijoidemme tukea ja ohjausta. 

Kiinnostuitko opinnäytetyöstä etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan teemoista? Pohdimme mielellämme tarkempia suunnitelmia yhdessä. Ota yhteyttä Inton asiantuntija Miikka Piiroiseen (miikka.piiroinen(@)intory.fi). 

Aiheita etsivästä nuorisotyöstä

• Etsivän nuorisotyön pienryhmätoiminta eri kunnissa
  • Kysymyksiä: Missä kaikkialla etsivät nuorisotekijät vetävät nuorten pienryhmiä? Kuinka ja kenelle ryhmät on kohdennettu, millaisia tarpeita ne palvelevat? Millaisia menetelmiä, resursseja ja yhteistyökumppaneita etsivillä on pienryhmätoimintaansa?
  • Aineisto ja toteutus: esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; syventävät haastattelut
• Etsivän nuorisotyön työntekijöiden vaihtuvuus ja/tai rekrytointi
  • Mitä syitä löytyy etsivien nuorisotyöntekijöiden vaihtuvuuden taustalta? Millaisissa toimintaympäristöissä vaihtuvuus on vähäisempää, missä suurempaa? Kuinka paljon hakemuksia etsivän nuorisotyön organisaatiot saavat avoimiin työpaikkoihinsa? Millaisia kokemuksia rekrytoinnista ja perehdyttämisestä esihenkilöillä tai työntekijöillä on?
  • Esim. kyselyt tai haastattelut työtä vaihtamassa oleville / aiemmin etsivinä työskennelleille / rekrytoinnista vastaaville esihenkilöille.
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) etsivässä nuorisotyössä tehneiden kokemukset ja näkemykset
  • Kuinka työ ja siihen liittyvät tekijät (rakenteet, toimintamallit, nuoret, yhteistyökumppanit) ovat muuttuneet vuosien varrella? Millaisia vaikutuksia erilaisilla yhteiskunnallisilla muutoksilla on ollut? Miten kasvaminen ammattilaisena on tapahtunut, millaisia ammatillisia avainkokemuksia tai muistoja konkareilla on? Minkälaisia ovat pitkään kentällä olleiden ammatilliset identiteetit – tai esimerkiksi näkemykset suomalaisesta nuoruudesta, palvelujärjestelmästä ja yhteiskunnasta?
  • Syvähaastattelut
• Mielikuvat tai kokemukset etsivän nuorisotyön toiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on etsivän nuorisotyön toiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Etsivä nuorisotyö poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena etsivä nuorisotyö näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö etsivässä nuorisotyössä
  • Minkälaista vaikuttamistyötä etsivät nuorisotyöntekijät ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan etsivänä nuorisotyöntekijänä olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen etsivän nuorisotyön näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on tilastollisin menetelmin löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla 2015 alkaen) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (2016 alkaen)
• Etsivän nuorisotyön nuorille antama digituki
  • Kuinka usein ja millä tavoin etsivät auttavat nuoria digitaalisessa palveluasioinnissa (esim. Kela, sote- tai työllisyyspalvelut)? Mitä etsivät ajattelevat kohtaamiensa nuorten digitaidoista? Mistä syistä nuorten digituen tarpeet johtuvat?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• Millaisia tarpeita etsivän nuorisotyön esihenkilöillä on? 

Aiheita työpajatoiminnasta 

• Työpajatoiminnan opinnollistaminen oppilaitosten näkökulmasta
  • Kysymyksiä: Miten oppilaitoksissa on koettu yhteistyö työpajan kanssa? Mitä hyötyjä tai työtä se on tuonut, kuka siihen on osallistunut (työntekijöistä, opiskelijoista)? Onko havaittavissa erityisiä hyviä käytäntöjä tai haasteita ja kehittämiskohtia?
• Kartoitus toimintakyvyn arvioinnin menetelmistä ja välineistä työpajoilla
  • Kuinka moni työpaja tekee systemaattisesti toimintakyvyn arviointia alku-/loppukartoituksen yhteydessä, millaisin menetelmin ja välinein?Erilaisten menetelmien koetut hyödyt, kustannukset, välineiden tekniset ominaisuudet, arviointien kytkökset paja-arkeen?
  • Kysely + haastatteluja erilaisia välineitä käyttävien kanssa
• Työpajojen laatutyö yleisesti
  • Mitä laatutyökaluja on käytössä ja miten ne näkyvät arjessa?
  • Kysely – tai mahdollisesti kehittämistyönä arvioinnin prosessi, jossa hyödynnettäisiin työpajoille tarjottuja arviointityökaluja (Sovari, PAR-tilastot, laatukriteerit ja STL). Opinnäyte sisältäisi mm. arvioinnin teoriaa, arviointiprosessin suunnittelua, kokemuksia prosessista ja oppeja jaettavaksi muille työpajoille.
• Tavoitteenasettelu nuoren tukemisen prosessissa työpajatoiminnassa
  • Miten ohjausprosessi, vuorovaikutus, sopiminen tavoitteista etenee? Mikä rooli on nuoren itse tärkeiksi kokemilla ja asettamilla tavoitteilla, mikä rooli taas työntekijän kokemuksella, ja mikä työyhteisön / lähettävän tahon mahdollisella tavoitteella? Muuttuvatko tavoitteet työskentelyn aikana?
  • Haastattelut (nuoria, työntekijöitä) / havainnointia alkukeskusteluissa ja sen jälkeisiä keskusteluja, loppuarviointeja tms. (ohjauksen vuorovaikutustutkimusta)
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen työpajatoiminnan näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla vuosilta 2015-2023) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (saatavilla 2016-2023)
• Työpajojen henkilöstön koulutustaustat, erityispätevyydet ja lisäkoulutukset
  • Minkälaisiin pätevöittäviin koulutuksiin tai kursseille työsuhteen (tai edellisten työsuhteiden) aikana on osallistuttu? Millaisia kokemuksia: mikä osoittautunut työn kannalta kuinkakin käyttökelpoiseksi tai hyödylliseksi tms.? Minkälaisissa tehtävissä työpajoilla nyt työskentelevät ovat olleet ennen työpajalle työllistymistään?
  • Kysely, ehkä haastattelut
• Työpajavalmentajien työhyvinvointi, osaamisen ja onnistumisen ja työn merkityksellisyyden kokemus 
  • Missä ja millaisilla työpajoilla työntekijät voivat hyvin (esim. joidenkin mittarikyselyjen mukaan)? Millaisia resursseja ja organisatorisia ratkaisuja näillä työpajoilla on käytössään?
• Mielikuvat työpajatoiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on työpajatoiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)? Mihin erilaiset mielikuvat perustuvat, ja kuinka hyvin ne vastaavat nykypäivän todellisuutta?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Työpajat poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena työpajatoiminta näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Minkälaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin se esitetään ratkaisuna? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö työpajoilla
  • Minkälaista vaikuttamistyötä työpajat ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan työpajojen olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely
• Miten erilaiset sidosryhmät kokevat yhteistyön työpajojen kanssa? 
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) työpajatoiminnassa tehneiden kokemukset ja näkemykset työstä ja/tai yhteiskunnallisista muutoksista
• Millaisia tarpeita työpajatoiminnan esihenkilöillä on (esim. koulutukset, vaikuttamistyö)?

Into – uppsökande ungdomsarbete och verkstadsverksamhet

Alla har rätt till delaktighet och en god vardag. Into hjälper dem som arbetar inom uppsökande ungdomsarbete och vid verkstäder att inspireras och inspirera i sitt arbete. De unga och vuxna som deltar i tjänsterna får stöd för att hitta sin egen väg. Det uppsökande ungdomsarbetet och verkstäderna erbjuder var och en möjlighet till ett liv på egna villkor.

Alla inspireras av något!

Into representerar 266 verkstäder och 550 uppsökande ungdomsarbetare i Finland. Allt som allt arbetar 2150 experter inom det uppsökande ungdomsarbetet och vid verkstäderna. I tjänsterna deltar årligen över 43 000 unga och vuxna.

Uppsökande ungdomsarbete

• Uppsökande ungdomsarbete är specialungdomsarbete med målet att nå unga under 29 år som inte studerar eller arbetar eller som behöver stöd för att nå de tjänster de behöver.
• Det uppsökande ungdomsarbetet erbjuder tidigt stöd om den unga personen önskar det och stärker den ungas förutsättningar att komma vidare i livet.
• Att ta del av det uppsökande ungdomsarbetets tjänster är alltid frivilligt för unga.
• Det uppsökande ungdomsarbetet är närvarande bland de unga och erbjuder en möjlighet till en trygg och förtrolig vuxenkontakt, söker tillsammans med den unga personen lösningar på problem och svar på frågor samt stöder den unga att söka sig till de tjänster hen behöver och vill ha.

Verkstadsverksamhet

• täcker över 90 % av kommunerna.
• befrämjar framgångsrikt placering på arbetsmarknaden och studier.
• stöder delaktighet och vardagskunskaper.
• baserar sig på fungerande mångprofessionellt samarbete mellan samtliga sektorer.
• förenar personlig handledning, arbetsuppgifter som stärker kunnandet och kamratstöd.

Videos på svenska

Man kan hitta mera videos www.youtube.com/@intolaiset

Mer information? Kontakta oss:

Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimalli STL on Inton kehittämä työkalu työpajatoiminnan kokonaisvaltaiseen arviointiin. Malli antaa kehykset ja tarkastelukulmia työpajan laadunarvioinnin toteuttamiseen monesta eri suunnasta. Työkalun avulla arviointi ja toiminnan kehittäminen tuodaan osaksi jokaisen työpajan arkea.

Työpajojen toimintaympäristö muuttuu ja työpajatoiminta muuttuu sen mukana. Laadukas työpajatoiminta vastaa mahdollisimman hyvin tarkoitustaan sekä tuottaa tavoitteitaan vastaavia tuloksia ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä.

STL on kehitetty työpajatoimintaan alun alkaen vuonna 2005. Malli perustuu eurooppalaiseen laatupalkintomalliin EFQM ja on siitä käännetty työpajatoiminnan kielelle. Matkan varrella arviointimallin arviointialueet ovat muovautuneet, ja nyt tarkastelu kohdentuu aikaisempaa enemmän toiminnan strategiseen suuntaan. Jatkuva muutos ja uudistuminen nähdään oleellisena osana menestyvää työpajatoimintaa.

STL-arviointimalli koostuu kolmesta arviointialueesta: suunta, toiminta ja tulokset. Jokaiseen arviointialueeseen sisältyy kriteerejä ja niiden sisältöä on avattu arviointikohdissa, mitä asioita laadukas tai erinomainen työpaja tekee kriteerin mukaan. Kriteerien alta löytyy määritelmä ja esimerkkejä siitä, mitä nämä asiat voivat työpajakentällä tarkoittaa.

Miten työpaja voi toteuttaa STL-arviointia?

Helpoin tapa aloittaa laadunarviointimallin käyttö on toteuttaa itsearviointi.
Työpajan koosta riippuen se voidaan toteuttaa koko henkilöstön tai sitä edustavan ryhmän kesken.
Arviointimalliin voit perehtyä STL-käsikirjan avulla.

Into tarjoaa työpajojen itsearvioinnin toteuttamiseen STL-arviointikyselyn. Kysely toteutetaan nettikyselynä, joka suunnataan työpajan henkilöstölle tai sitä edustavalle ryhmälle. Into toimittaa työpajalle yhteenvedon kyselyyn saaduista vastauksista.

Itsearviointi voidaan toteuttaa kolmessa vaiheessa:

1. Valmistautuminen: Osallistujat toteuttavat itsearvioinnin taustatyötä, johon sisältyy arviointitiedon keräämistä, tarkastelua ja itsearviointikyselyn toteuttaminen.
2. Arviointi: Toteutetaan arviointitilaisuus, jossa käydään arviointikeskustelua, vedetään yhteen itsearviointikyselyn tulokset ja tehdään suunnitelmia toiminnan kehittämiseksi.
3. Kehittäminen: Toteutetaan itsearvioinnissa tunnistettuja kehittämistoimenpiteitä.

Laadunarvioinnin tulee perustua tietoon: toiminnan tilastointiin ja erilaisiin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittareihin sekä eri osapuolten kokemuksiin ja näkemyksiin toiminnasta ja sen tuloksista. Toiminnan arviointiin on hyvä osallistaa myös valmentautujia, palveluiden tilaajia ja muita sidosryhmiä. Arvioinnin ohessa on hyvä kehittää seurannan mittareita ja tapoja kerätä arviointitietoa.

Arvioinnissa työpajan toimintaa kannattaa tarkastella työpajatoiminnan laatukriteereiden valossa. Niissä tuodaan esille konkreettisia asioita, joita hyvään työpajatoimintaan lähtökohtaisesti sisältyy. STL-mallissa työpajan suuntaa, toimintaa ja tuloksia voidaan tarkastella laajemmin kuin laatukriteereissä: Millä tavalla toteutamme ja voimme kehittää toimintaamme? Mille tasolle asetamme tavoitteemme?

Katso koulutustallenteet työpajatoiminnan STL:stä.

Lisätietoja STL-mallista: