Lausunto siviilipalveluslain muuttamisesta

Siviilipalveluslaki on merkityksellinen etsivälle nuorisotyölle, joka toteuttaa Puolustusvoimien, siviilipalveluskeskuksen ja kuntien yhteistyölle perustuvaa Aikalisä-toimintaa osana perustehtäviään ja vastaa toiminnasta kaikissa kunnissa. Etsivien kokemusten mukaan siviilipalvelukseen liittyen järjestelmässä on nyt kaksi keskeistä ongelmakohtaa: 1) kesken varusmiespalveluksen siviilipalvelukseen vaihtavien nuorten puutteellinen mahdollisuus saada tukea ja ohjausta, ja 2) työpalveluspaikkojen saamisen hankaluudet.

Into katsoo perustelluksi säätää lailla, että myös kesken varusmiespalveluksen siviilipalvelukseen vaihtavista nuorista tehtäisiin pääsääntöisesti yhteydenottopyyntö etsivälle nuorisotyölle samaan tapaan kuin palveluksensa keskeyttävien kohdalla nuorisolain (1285/2016 11 §) pohjalta jo toimitaan. Kun nuori vaihtaa palvelusmuotoa, palvelus jää hetkeksi kesken ja nuori kohtaa pitkälti ennakoimattoman tilanteen. Kuitenkaan tuolloin Puolustusvoimat ei ilmoita nuorten yksilöinti- ja yhteystietoja etsiville. Kokemusten mukaan vaihdoksen jälkeinen siviilipalvelusjakson alkamisen odottelu – jonka kestoa varusmiespalveluksen keskeytyessä ei voida tarkkaan sanoa – aiheuttaa osalle nuorista kohonneen syrjäytymisriskin.

Toinen rakenteellinen haaste liittyy työpalvelun monelle nuorelle korkeaan kynnykseen ja sen aiheuttamiin takaiskuihin. Into ehdottaa, että viranomaiset jatkossa tarkastelisivat siviilipalveluspaikkojen tarjontaa alueellisesti niin, että paikkoja – myös tuetumpia, perehdytykseen ja ohjaukseen sitoutuneita – pyrittäisiin lisäämään potentiaalisiin organisaatioihin kohdennetulla aktiivisella informoinnilla. Nyt vahvojen työelämävalmiuksien, itseohjautuvuuden ja palveluspaikkojen paikoin heikon tarjonnan edellyttämän maantieteellisen liikkuvuuden vaatimukset ovat muodostaneet esteitä siviilipalveluksen suorittamiselle heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten kohdalla.

Tietoa paikoista olisi hyvä jakaa alueellisesti nuorten työllistymistä edistävässä monialaisen tuen yhteispalvelussa mukana oleville toimijoille sekä esimerkiksi Ohjaamoihin. Tulisi myös tarkastella mahdollisuuksia velvoittaa julkisia organisaatioita tarjoamaan palveluspaikkoja.

Kiitämme parannuksista, jotka on suunnattu helpottamaan siviilipalveluspaikan hakemista (3 työhaastattelumatkaa yhden sijaan) ja majoituskorvauksien yhdenvertaisuutta (korvaus palveluspaikalle jatkossa sama riippumatta siitä, kuka siviilipalvelusvelvollisen asunnon omistaa).

Into haluaa kiinnittää huomiota myös Siviilipalveluskeskuksen resursseihin. Keskus ansaitsisi merkittävien, ja nyt edelleen lisättäviksi ehdotettavien, tehtäviensä nojalla vahvemman rahoituspohjan.

Lisäksi vaikutusarvioinnissa olisi syytä huomioida, miten lain toimeenpanon seurauksena sekä varusmies- että siviilipalveluksen suorittamisesta kieltäytymisen, ns. totaalikieltäytymisen, suosio saattaisi hieman kasvaa.