Tulosta sivu

Pirita Kylmä, Kokkola

 

 

 
 
Paikkakunta: Kokkola
Alue: Keski-Pohjanmaa
Etsivänä: Kesäkuusta 2011

 

Mikä etsivässä nuorisotyössä on hienoa? 

Etsivässä nuorisotyössä on hienoa nuorten puolella oleminen ja että saa olla tukemassa nuoren omaa kasvuprosessia. Se että voi antaa nuorelle aikaa; voi kohdata ja kuunnella ihmistä, jota usein ei ole kovin hyvin kohdeltu muualla. Kuluneen sanonnan mukaan: olla ihminen ihmiselle.

 

Kerro mieleenpainuvin tarina nuoresta.

Mieleenpainuvia tarinoita on ehtinyt vuosien varrella tulla todella monia. Jotkut teemat tietenkin myös toistuvat - valitettavasti - usein. Valitsen tähän tarinan, joka lopulta vei minut ihan uupumukseen saakka. Nuoren nimi olkoon Sade. Lapsena hän joutui pelkäämään, että väkivaltainen ja päihtynyt isä saattoi kohdella äitiä huonosti. Eron jälkeen Sade saattoi jäädä pitkiksi ajoiksi yksin kotiin, seuranaan vain TV ja tyhjä jääkaappi. Joskus hän toki saattoi oleilla kavereilla, mutta enimmäkseen hän oli yksin. Jossain vaiheessa perhe muutti, ja jonkin aikaa asiat näyttivät ainakin ulospäin olevan hyvin - koulussa esimerkiksi ei pantu erityisemmin merkille Saden tilannetta, vaikkakin naapuri oli tehnyt jonkinlaisen ilmoituksen lastensuojeluun. Syynä oli, että Sade sisaruksineen oli usein keskenään yksin kotona. Kaikkea en tietenkään tiedä, mutta äidillä oli alkoholiongelma, se taitaa olla varmaa. Äiti onnistui leikkimään lastensuojelun kanssa jotain erikoista leikkiä siirtelemällä ja perumalla tapaamisia. Koska Sade kuitenkin oli ihan kiltti tyttö koulussa, ei lapsuuden aikana tullut huostaanottoa. Näkyvät ongelmat alkoivat vasta teini-iässä, kun uusia ”ystäviä” löytyi rantojen ryyppyporukoista. Koululla tupakoinnista tuli huomautuksia. Niin, tosiaan siinä vaiheessa, kun nuoren oireilu alkoi näkyä ulospäin, alkoivat myös toimenpiteet. Toimenpiteet pitivätkin sitten sisällään pääasiassa kuria ja rajoituksia: laskimme Saden kanssa, että siirtymiä kodin-laitoksen-kodin välillä oli yhteensä 10.

Pysyvää lapsuuden tai nuoruuden turvaa ei päässyt toisin sanoen rakentumaan missään. Alkoholista kannabikseen, kannabiksesta uuteen laitokseen ja uuteen porukkaan, uudesta porukasta kovempiin aineisiin. Kannabiksesta kerran viikossa päädyttiin säännöllisiin koviin aineisiin noin vuodessa. Uskon, että Saden kulkema polku on muutamille muillekin nuorille tuttu. Sanktiot kovenevat ja sakkoja alkaa kertyä, mutta onko missään vaiheessa pohdittu nuoren kasvun positiivista tukea? Vai onko nuoresta tullutkin vain häirikkö, ongelma, roska? Lähtiessäni näistä tapaamisista, en moneen tuntiin osannut hymyillä. Nuori ei ole halunnut kertoa minulle, mitä kaikkea on joutunut tekemään ja kokemaan huumemaailmassa, joten en ole edes kuullut pahimpia asioita varmasti. Sade on kiltti, ystävällinen, uskollinen ja kirjallisesti lahjakas nuori. Näitä asioita yritin muistaa hänelle sanoa. Ja että hänelläkin on samanlainen oikeus onneen kuin kenellä tahansa meistä. Niin kauan kuin on elämää, on myös toivoa muutoksesta.

 

Terveisiä opetus- ja kulttuuriministeriölle ja aluehallintovirastolle:

Uskaltakaa olla aidosti nuoren puolella! Nuoruus on ainutlaatuinen elämänvaihe, jonka aikana kehittyy nuoren oma arvomaailma ja itsenäinen suhde ympäröivään maailmaan. Kasvua ei voi eikä kannata kiirehtiä! Kestävimmät talot ja tyytyväisimmät kansalaiset syntyvät siitä, että pohjatyöt tehdään huolellisesti. Oikotietä onneen tai tehokkaaksi veronmaksajaksi ei ole - ja laiminlyönnit joudutaan myöhemmin maksamaan korkojen kera.