Työpajatoiminta vahvistaa valmentautujien arkea ja osallisuutta – Sovari 2024 osoittaa vaikuttavuuden
Sovari 2024 -kyselyn avovastaukset piirtävät vahvan ja yhtenäisen kuvan työpajatoiminnan merkityksestä valmentautujille eri puolilla Suomea. Vastausten perusteella työpajat ovat ennen kaikkea ympäristöjä, joissa nuoret rakentavat uudelleen arkeaan, osaamistaan ja luottamustaan itseensä. Tässä artikkelissa Inton korkeakouluharjoittelija Wilma Isoranta avaa Sovarin avovastauksia.
Sovari on valtakunnallinen seurantatyökalu, jolla mitataan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vaikuttavuutta suoraan valmentautujien kokemusten pohjalta. Vuoden 2024 Sovari-kyselyyn vastasi reilu 5000 valmentautujaa eri puolilta Suomea, ja sen osana kerättiin myös avovastauksia kysymykseen: “Mitä hyvää työpaja on antanut sinulle?” Tähän kysymykseen vastauksia saatiin noin 3700.
Tämä artikkelissa esitelty analyysi perustuu näihin avovastauksiin. Vastaukset käytiin aineistolähtöisesti läpi sisällönanalyysin keinoin, ja niistä tunnistettiin keskeisiä toistuvia teemoja, kuten päivärytmin parantuminen, sosiaalisten taitojen kehittyminen ja uusien taitojen oppiminen. Teemat muodostettiin suoraan valmentautujien omista ilmaisuista ilman valmiita luokitteluja. Lisäksi analyysissä tarkasteltiin teemojen esiintymistä eri alueilla, jotta saatiin esiin mahdollisia alueellisia painotuseroja. Analyysissä ja kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä.
Rytmi, yhteisö ja taitojen vahvistuminen
Valtakunnallisen aineiston perusteella valmentautujien kokemukset kiteytyvät kolmeen keskeiseen hyötyyn:
- Päivärytmin ja arjen rakenteen löytyminen
Työpaja tarjoaa monelle valmentautujalle säännöllisen syyn lähteä liikkeelle aamuisin. Moni kertoo saaneensa takaisin rytmin päiviinsä ja arkeen mielekkyyttä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa koulu tai muu toiminta on jäänyt kesken ja arki on ollut aiemmin passiivista. Joillakin taustalla on myös pitkittynyttä työttömyyttä.
Työpaja on selvästi parantanut päivärytmiäni ja helpottanut kotoa lähtemistä.
Työpaja on antanut minulle rytmin arkeen ja jotain muuta kuin istua kotona tietokoneen äärellä.
2. Sosiaaliset taidot ja ihmissuhteet
Työpajaympäristö nähdään turvallisena yhteisönä, jossa voi harjoitella vuorovaikutusta ja solmia ystävyyssuhteita. Monelle nuorelle kyse on ensimmäisestä aidosti myönteisestä kokemuksesta ryhmässä olemisesta pitkään aikaan – tai kenties koskaan. Vastaajat kertovat, että eivät enää tunne olevansa yksin.
Olen saanut kavereita ja kehittynyt sosiaalisissa taidoissa.
Olen saanut hyviä ystäviä ja elämäni takaisin jaloilleen pitkän tovin jälkeen.
3. Uusien taitojen ja osaamisen karttuminen
Työpajalla opitaan konkreettisia taitoja käsillä tekemisestä digitaitoihin ja asiakaspalveluun. Samalla harjoitellaan työelämätaitoja, kuten yhteistyötä, aikatauluissa pysymistä ja vastuullisuutta. Moni kertoo saaneensa kokemuksia, joita voi hyödyntää tulevaisuudessa työnhaussa tai opinnoissa. Opinnollistamisen ansiosta työpajalla voi myös suorittaa ammatillisten tutkintojen osia näyttöjen kautta. Se antaa hyvän pohjan ja valmiudet jatkaa opiskelua kyseisellä alalla.
Olen oppinut paljon uusia rakennusalan taitoja (esim. käyttää erilaisia työkaluja).
Olen oppinut uusia työelämän taitoja.
Työpajajakso tuo rohkeutta ja toivoa
Useissa vastauksissa nousee esiin myös itsevarmuuden kasvaminen. Työpajalla saatu palaute ja onnistumisen kokemukset auttavat monia uskomaan omaan kykyynsä oppia, olla osa yhteisöä ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Moni kertoo saaneensa rohkeutta hakea opintoihin, lähestyä uusia ihmisiä tai tarttua asioihin, joita aiemmin pelkäsi.
Oon tullu rohkeemmaksi uusille asioille ja oon saannu enemmän itseluottamusta.
Olen paljon varmempi omasta tekemisestä ja itsevarmuus on kasvanut.
Vaikka osa työpajatoiminnan hyödyistä näkyy heti, kuten arjen rytmi tai uudet ystävät, toiset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä: uskallus hakea kouluun, ajatus omasta polusta tai tunne siitä, että minäkin pystyn. Sovari 2024 -aineisto vahvistaa, että työpajat vaikuttavat nuorten elämään sekä arjessa että asenteissa.
Arjen muutos alkaa pienistä asioista
Monelle nuorelle ensimmäinen askel kohti aktiivista elämää ei ole opiskelu tai työ – vaan se, että joku odottaa, kuuntelee ja antaa mahdollisuuden onnistua. Työpajatoiminta tarjoaa tämän mahdollisuuden. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että työpajat onnistuvat monen nuoren kohdalla pysäyttämään syrjäytymisen kehän ja kääntämään elämän suunnan.
Olen saannut paljon työkokemusta ja itsevarmuutta.
Itsetuntoni on kohonnut ja minulla on motivaatiota jatkaa eteenpäin.
Alueellinen näkökulma: pieniä painotuseroja
Analyysissa tarkasteltiin myös alueellisia aineistoja eri AVI-alueilta. Laajoja eroja ei löytynyt – pääteemat toistuivat kaikkialla, mikä kertoo työpajatoiminnan valtakunnallisesta yhtenäisyydestä. Painotuseroja kuitenkin ilmeni: esimerkiksi Pohjois-Suomessa ja Lapissa työpajatoiminta näyttäytyy erityisesti tärkeänä kohtaamispaikkana, joka tuo nuoria yhteen pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen keskellä. Siellä työpajayhteisö voi olla nuorelle ainoa säännöllinen sosiaalinen ympäristö. Itä-Suomessa taas koettu hyöty painottuu hiukan enemmän onnistuneeseen arkirytmin ylläpitämiseen kuin muualla Suomessa.
Kurkistus työpajojen arkeen
Sovari 2024 -aineistoon perehtyminen on ollut antoisa ja koskettava matka työpajatoiminnan arkeen ja sen merkitykseen nuorten elämässä. Avovastauksista välittyy selkeästi, että valtaosa valmentautujista kokee saaneensa työpajalta jotakin myönteistä – usein paljonkin. Se on tulos, jota todella sietää juhlistaa! Työpajatoiminta merkitsee monelle konkreettista käännekohtaa: paikkaa, jossa saa rytmiä arkeen, ystäviä, uusia taitoja – ja ennen kaikkea uskoa itseensä. Vastauksissa näkyy, kuinka valtavan suuri tarve tällä tuella on ollut. Minua innostaa erityisesti se, että pääsin lukemaan yksittäisten nuorten tarinoita siitä, miten elämä on muuttunut. Moni kertoo saaneensa toivoa ja suuntaa, ehkä ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Se jos jokin on arvokasta – ja juuri siksi työpajatoiminta on niin tärkeää!
Wilma Isoranta
korkeakouluharjoittelija Intossa
Helsingin yliopisto, Soc&Kom, valtio-oppi ja hallintotieteet