Sosiaalisen vahvistamisen käsikirjan työstö käynnissä! Kehittäjäryhmä aloitti työnsä

Käsikirja toteutetaan osana Työmieli – Tukea ja työvälineitä työllistyjille (ESR+)  -hanketta. Käsikirjan työstämistä varten on koottu moniammatillinen kehittäjäryhmä miettimään ja sanoittamaan sosiaalisen vahvistamisen ydintä, merkitystä ja konkretiaa. Käsikirjan on tarkoitus valmistua keväällä 2028. 

Työmieli – Tukea ja työvälineitä työllistyjille (ESR+)–hankkeessa kehitetään ja levitetään ratkaisuja, joilla tuetaan työllistymistä ja työvoimapalveluiden ammattilaisten toimintaa. Hankkeessa keskitytään erityisesti työnhakijoiden mielenterveystaitojen vahvistamiseen sekä sosiaalisen vahvistamisen työotteen edistämiseen työllisyyspalveluissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä MIELI Suomen mielenterveys ry:n, Inton ja Satakunnan työllisyysalueen kanssa. 

Miksi SOVA-käsikirja – ja miksi juuri nyt? 

Sosiaalinen vahvistaminen voidaan nähdä erityisen vaikuttavana poikkialaisena työotteena ja yleisesti työtä suuntaavana näkökulmana vaativaan kohtaamistyöhön, jota tehdään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten parissa. Siihen liittyy vuosien varrella kentällä arvokkaiksi koettuja periaatteita, huolella hiottuja käytäntöjä ja toimivaksi koettuja tekemisen tapoja. Historiallisesti puhe sosiaalisesta vahvistamisesta on kiinnittynyt selkeimmin nuorisoalaan ja se on toiminut etenkin yhtenä kohdennetun nuorisotyön ehkä omimmista työn sanoittamisen tavoista (ks. Etsivän nuorisotyön käsikirja, 2022; Työpajatoiminnan käsikirja, 2023; Mielenterveyden vahvistajan käsikirja, 2024). Käsite kuitenkin soveltuu käytettäväksi – ja siitä on toisinaan jo puhuttukin – myös muualla: sosiaali- ja terveysaloilla sekä kuntoutuksessa, työllisyyden edistämisessä, ohjauksessa, kasvatuksessa ja koulutuksessa kuten myös järjestö- ja vertaistoiminnassa sekä vapaaehtoistyön äärellä.  

Sosiaalisen vahvistamisen käsikirjan tarkoituksena on toimia kokoavana perusteoksena työotteen luovuttamattomista lähtökohdista, keskeisistä tavoitteista ja käyttökelpoisimmista menetelmistä. Haluamme muodostaa eri hallinnonalojen puitteissa nyt tehtävälle sosiaalisesti vahvistavalle työlle yhteistä käsitteellistä ja teoreettista perustaa – kirkastaa, miten se ilmenee kasvokkaisissa kohtaamisissa ihmisiä ja heidän yhteisöjään, eli koko yhteiskuntamme perustavimpia sidoksia, vahvistavana ja siksi näinä aikoina arvoltaan ehkä entistäkin korvaamattomampana toimintana. Nykyään tätä työtä myös tehdään jatkuvasti enemmän monialaisen yhteistyön keinoin. Tarve erilaisia ammattilaisia yhdistävälle kielelle ja aaltopituudelle on kasvanut suuremmaksi kuin koskaan. 

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema arviointitutkimus Elontila : Elinikäisen ohjauksen kansallinen arviointi (2024, s. 186) toteaa, kuinka nyt ohjaukseen kytkeytyvällä monialaisella kentällä ”ilmiöistä voidaan puhua eri käsitejärjestelmistä ja ammatillistieteellisistä asetelmista käsin. Elinikäisen ohjauksen laadukkaan toteutumisen varmistamiseksi tämä edellyttää yhtäältä erilaista asiantuntemusta omaavien kollegojen arvostamista ja kokonaisuuden hahmottamista ja toisaalta ymmärrystä lisäävää dialogia eri ammattiryhmien välillä.”

Sosiaalinen vahvistaminen on vahva tarjokas eri aloja yhdistäväksi kattokäsitteeksi ja jaetuksi näkökulmaksi, jonka äärellä myös ammattilaisten keskinäinen kohtaaminen mahdollistuu yhteistä työtä kestävästi rakentavin tavoin ja aidosti asiakkaan parhaaksi. Uusi käsikirja ei tulekaan palvelemaan pelkästään nuorten parissa tai työllisyyspalveluissa tehtävää kohtaamistyötä, vaan kaikkia erilaisia työntekijöitä, joiden tehtävät rakentuvat merkityksellisten ja vaikuttavien kohtaamisten ympärille.  

Kehittäjäryhmä tuo konkretiaa pöytään monelta suunnalta

Työstämistä varten koottiin moniammatillinen, pitkää ja laajaa kokemusta työhön tuova kehittäjäryhmä sanoittamaan sosiaalisen vahvistamisen ydintä, merkitystä ja konkretiaa kentän sekä johdon tasolta. Kehittäjäryhmän hieman yli 20-henkisessä kokoonpanossa on tähdätty edustavuuteen niin maantieteen kuin kentän organisaatioiden ja tehtäväroolien moninaisuudenkin suhteen. Mukana on työntekijöitä pohjoisesta etelään, idästä länteen, niin maaseutumaisista kunnista kuin suurimmista kaupungeistakin, sekä kunnallisista organisaatioista että kolmannelta sektorilta. Osallistujia on etsivän nuorisotyön ja työpajojen ammattilaisten ja esihenkilöiden ohella niin koulutuksen, ohjauksen, työllisyyspalveluiden, soten kuin järjestökentänkin parista.

Sosiaalinen vahvistaminen ja tämä kehittäjäryhmä herätti etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kentällä suurta kiinnostusta, ja avoimen haun kautta tulleita hakijoita olikin huomattavasti enemmän (noin 40 hlöä!) kuin pystyimme sujuvan ryhmätyöskentelyn puitteissa ottamaan mukaan. Kiitos jokaiselle hakemuksesta! Olemme lukeneet kaikki vastaukset läpi ja kirjanneet ylös laittamanne ajatukset ja toiveet tulevaa käsikirjaa ajatellen. Hyödynnämme vastauksia käsikirjan työstämisessä.  

Kehittäjäryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa 23.9.2026 etäyhteyksin – uuden käsikirjan työstäminen on siis käynnistynyt, ja kirja julkaistaan vuoden 2028 alkupuolella.

Työllisyysalueen työntekijä: Kiinnostuitko sosiaalisesta vahvistamisesta? 

Työmieli – Tukea ja työvälineitä työllistyjille (ESR+)  -hankkeessa tarjoamme tukea sosiaalisen vahvistamisen työotteen edistämiseen työllisyyspalveluissa. Hankkeen kautta tarjoamme koulutusta, materiaaleja ja monialaisia tapaamisia työllisyyspalveluiden ammattilaisten kohtaamistyön ja toiminnan tukemiseksi. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä ja kuule lisää hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista.  

  • Hankkeen toiminta-aika: 1.5.-2026-30.4.2028
  • Rahoittaja: Euroopan Unioni
  • Toimintalinja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) toimintalinja 4 Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi; erityistavoite 4.1. Polkuja töihin
  • Toteuttajat: MIELI Suomen mielenterveys ry, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry sekä Satakunnan työllisyysalue
  • Koordinaatiohanke Tulevaisuuden työmarkkinat
  • Valtakunnallinen teemaohjelma Työmarkkinoiden kohtaanto.

Kategoriat

© Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry