RATKAISUJA RAKENTAMASSA: Seinäjoen nuorisopalvelut ja TyöLakeus
Nuorten työpajatoiminta on kokenut suuria muutoksia rakenneuudistusten, hyvinvointialueuudistuksen ja työllisyydenhoidon siirtymisen myötä kuntien vastuulle. Seinäjoen nuorisopalvelut ja Työlakeus ovat yhdessä etsineet ratkaisuja, joilla turvataan nuorten ohjautuminen palveluihin. Vuosi 2026 tuo mukanaan uuden yhteistoimintamallin, jossa Työlakeuden uravalmennus ja työpajan omat sopimukset yhdistyvät nuorten eduksi kertoo Inton blogissa Seinäjoen Nuorten Tolkun työpajapäällikkö Piia Lampinen.
Haasteet nuorten työpajatoimintaan ohjautumisessa
Isot rakenneuudistukset, hyvinvointialueuudistus ja työllisyydenhoidon siirtyminen kuntien järjestämisvastuulle sekä poliittinen päätöksenteko ovat vaikeuttaneet nuorten työpajatoimintaan ohjautumista. On tarvittu todellista tahtotilaa, miten turvata paikallisesti nuorten työpajatoiminnan tulevaisuus.
On tarvittu todellista tahtotilaa, miten turvata paikallisesti nuorten työpajatoiminnan tulevaisuus.
Ennen nuorten työpajalle pystyi ohjautumaan kuntouttavaan työtoimintaan ja sosiaaliseen kuntoutukseen, mutta nämä palvelut kuuluvat nykyään hyvinvointialueen järjestämisvastuulle, eikä kunnallinen pieni työpaja pysty toimintaa enää tuottamaan. Työpajan vaihtoehdoksi jäi työkokeilu, jonka toimintakuukausia on vähennetty kahdestatoista kuuteen kuukauteen, mikä vaikeuttaa nuorten jatkopoluttamista työpajajakson jälkeen.
Taidelähtöisessä nuorten työpajassa työkokeilu ei ole oikea sopimusmuoto, ja vaihtoehdoksi nuorten ohjautuvuuteen työpajalle jäi ainoastaan nuorten vapaaehtoisuuteen perustuvat työpajan omat sopimukset. Haaste työpajan omissa sopimuksissa on se, että nuoret alle 25-vuotiaat ilman tutkintoa eivät tule saamaan työmarkkinatukea palvelun olon aikana, eikä nuorelle ole tarjota minkäänlaista “porkkanaa”, miksi tulla työpajalle.
Kuntakokeilun havainnot ja ratkaisut
Kuntakokeilun aikana havahduimme työllisyyspalveluiden kanssa siihen tosiasiaan, että heikommassa asemassa olevien nuorten kohdalla jää palveluvaje, jonka halusimme yhdessä ratkaista vuoden 2025 vuoden alussa, kun työllisyydenhoito siirtyi kuntien järjestämisvastuulle.
Kuntakokeilun esihenkilöiden, asiantuntijoiden ja eri valmisteluhankkeiden työtekijöiden kanssa pidimme lukuisia palavereita, joissa mietimme yhtä asiaa – miten nuorten työpajalle voi ohjautua heikommassa asemassa olevat työttömät nuoret.
Pidimme lukuisia palavereita, joissa mietimme yhtä asiaa – miten nuorten työpajalle voi ohjautua heikommassa asemassa olevat työttömät nuoret.
Kehitimme nuorten työelämävalmennuksen, joka työllisyyspalveluissa tulkittiin uravalmennukseksi, ja nuoret ovat oikeutettuja työttömyysetuuteen. Nuorten työelämävalmennus kehitettiin kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun väliin niille nuorille, joille työkokeilu tai opintoihin siirtyminen vaatii osallisuutta ja vuorovaikutusta vahvistavaa toimintaa, joka on nuorten työpajan ydinosaamista.
Toteutuksesta vastasivat työpajan työntekijät. Sisällöt oli rakennettu työelämää ja osallisuutta vahvistaviin sekä työnhaku- ja opiskeluhyvinvointitaitoja tukeviin toimintoihin. Valmennuksessa vahvistettiin myös työnhakutaitoja sekä nuorten omien vahvuuksien löytämistä. Yhteistyötä tehtiin laajasti eri toimijoiden kanssa, nuoria ohjautui toimintaan hyvin, työpajatoiminnan sisältö rikastui ja nuoria saatiin hyvin polutettua eteenpäin.
Rajoitteet valtionavustusten kanssa
Törmäsimme haasteeseen, että Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksella emme voi jatkossa tuottaa toisen toimialan vastuulle kuuluvia lakisääteisiä palveluita, kuten uravalmennusta. Työelämävalmennusta voimme toteuttaa, mutta työllisyydenhoidossa se tunnistetaan työllisyyttä tukevaksi palveluksi, ei edistäväksi, mikä ei oikeuta nuoria työttömyysetuuteen. Nuoren tulo työpajalle jäisi vapaaehtoisuuteen perustuvaksi palveluksi.
Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuksessa korostetaan nuorisotyöllistä otetta, mutta nuoret ovat usein työttömiä työnhakijoita, jolloin toiminnasta vastaa työllisyysalue ja päätöksenteosta Työ- ja elinkeinoministeriö. Sairaslomalla oleva nuori kuuluu hyvinvointialueen vastaavien palveluiden piiriin ja päätöksenteosta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.
Työlakeuden kanssa rakennettu malli vuodelle 2026
Työlakeuden kanssa olimme jälleen kerran valmiita etsimään ratkaisuja, miten nuorten työpajalle ohjaudutaan vuoden 2026 aikana.
Vuoden 2026 nuorten työpajatoiminta perustuu yhteistoimintamalliin, jossa:
- Työlakeus toteuttaa nuorten uravalmennuksen kerran viikossa, ja nuoret ovat oikeutettuja työmarkkinatukeen.
- Työpajan omat sopimukset toteutuvat muina päivinä, ja Työlakeus maksaa harkinnanvaraisen kulukorvauksen työpajan omilla sopimuksilla toteutuvilta päiviltä.
- Uravalmennus keskittyy työnhakutaitojen vahvistamiseen ja uravaihtoehtojen kartoittamiseen. Työpaja tukee osallisuutta sekä arjen- ja hyvinvointitaitoja ja edistää työelämätaitoja.
Seinäjoella olemme onnellisessa asemassa, sillä yhteistyö Työlakeuden kanssa on saumatonta ja helppoa. Molempia organisaatioita yhdistää yksi yhteinen tekijä: heikommassa asemassa olevat nuoret on saatava ohjattua palveluiden piiriin. On keksittävä uudenlaisia ratkaisuja heikommassa asemassa olevien nuorten ohjautumisen palveluvajeeseen.
Seinäjoella olemme onnellisessa asemassa, sillä yhteistyö Työlakeuden kanssa on saumatonta ja helppoa.
Tulevaisuuden kysymykset
Mitä tapahtuu vuonna 2027, jos kuntouttava työtoiminta palautuu kuntien järjestämisvastuulle? Ja mitä tapahtuu, jos toiminta lakkaa? Ja miten tämä toteutetaan? Olemmeko vuoden päästä taas tilanteessa, jossa nuorten työpajalla tarjottava valmennus muuttuu neljättä vuotta peräkkäin? Kuka tästä jatkuvasta muutoksesta hyötyy?
Nuoret ovat jääneet isojen rakenneuudistusten ja päätöksenteon jalkoihin. Meidän haasteemme on ratkaista, että nuoret ovat Suomessa yhdenvertaisessa asemassa ja että nuorten työpajalle ohjautuminen turvataan tulevaisuudessakin.
Seinäjoen Nuorten Tolkku
työpajapäällikkö
Piia Lampinen
Onko teillä hyvä käytäntö työpajatoimintaan? Vinkkaa siitä meille:
