Kuka pitää huolen etsivästä? – etsivien nuorisotyöntekijöiden kokemuksia turvallisuudesta

Turvallisuus puhuttaa kohtaamistyön kenttää ja muuttuva turvallisuusilmapiiri uhkakuvineen lisää huolta tulevaisuudesta. Nuorten pahoinvointi, hiljalleen mureneva palvelujärjestelmä, radikaalit ilmiöt sekä yhteiskunnan ja maailmantilan liikahdukset pysäyttävät tarkastelemaan turvallisuuskäytäntöjä. Sari Vainolan YAMK-opinnäytetyön tutkimusosiossa tosielämän etsivät kertovat havaintoja kokemastaan turvallisuudesta ja sitä edistävistä toimintatavoista.

Puhutaanko tarpeeks ja yritetäänkö tehdä asioita vai vasta, kun jotain on käynyt?
– etsivä nuorisotyöntekijä

Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla 25 Hämeen alueen etsivää nuorisotyöntekijää keväällä 2025. Miten he kokivat turvallisuuskysymysten työtään leikkaavan?

Psyykkinen turvallisuus – kohtaamistyön avain

Etsivä nuorisotyö koetaan pääosin turvalliseksi, mutta samalla työssä kohdataan ajoittain uhkaavia ja epämiellyttäviä tilanteita. Yhä useammin kohtaamistyön haasteena on psyykkisesti turvattomat tilanteet ja kuormitus. Nuorten pahoinvointi näkyy, kuuluu ja tulee yhä herkemmin työntekijän iholle. Se, mikä ihon alle menee, on yksilöllistä ja tärkeä huomioida yhdessä työskennellessä.

Mä en ole kokenut mitään fyysistä yhdeltäkään, se on enemmän ollut semmoista henkistä, että saattaa joku ripustautua liikaa. Maanantai aamuna katsoo puhelinta ja siellä on 500 whatsapp-viestiä. On käyty läpi ahdistukset ja itsemurhauhkailut. Se henkisesti kuormittaa tosi paljon työntekijää.

…jokainen meistä kokee uhan eri lailla ja se on tärkeä muistaa. Voi olla, että pelästyn jotain asiaa ihan kauheasti ja toinen taas ei. Muistaa aina kunnioittaa myös toisen (kokemusta) ja tarttuu siihen vaikkei se itsestä tuntuisikaan miltään.

Säännöllisyys ja vakiintuneet toimintatavat

Etsivää nuorisotyötä suojaa työn periaatteet ja arvot, jotka luovat perustan kohtaamiselle ilman konflikteja. Työparityöskentely, säännöllinen työnohjaus ja työn jatkuva rajaaminen lukeutuivat suosituimpiin turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. Nämä toimintamallit ovatkin monella toimijalla vakiintuneena ja toteutuvat lähes ongelmitta.

Vaikka asiakaskunta on aika värikästä, mut ku tää on vapaaehtoista, niin ei niillä ole semmoista syytä tulla meille raivoamaan.

Arjessa psyykkistä turvallisuutta ylläpitää purkukeskustelut, työpariuden mahdollistavat rakenteet sekä työhyvinvointitoiminta. Suuri vaikutus on sillä, kohdataanko arjen tilanteita yksin, työparina vai tiiminä. Turvallisuutta haastaa yksintyöskentely, nuorten ilmiöt, sekä työmuodon liikkuvuus ja moninaiset toimintaympäristöt. Ennakointi on kaiken A ja O, mutta kuinka sitä ehtii arjessa tietoisesti toteuttamaan?

Työmuodon ymmärtäminen kehittämisen keskiössä

Esihenkilön näkökulmasta on hyvä ymmärtää, että turvallisuus on muutakin kuin turvallisuussuunnitelmia ja läheltä-piti-ilmoituksia. Hyvä johtajuus, substanssiosaaminen ja etsivän nuorisotyön turvallisuuskysymyksiin perehtyminen on välttämätöntä turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi. Tätä puoltaa myös esimerkiksi Inton luomat etsivän nuorisotyön laatukriteerit.

…että esimies on kiinnostunut, mitä sulle kuuluu. Jos huomaa epäkohtia, jotka on esimiehen vastuulla, niin hoitaa ne. On sellainen olo, että tiedän miten toimin ja jos joku antaa mulle palautetta huonosta toiminnasta, niin esimies seisoo mun takana.

Entä etsivien turvallisuuskoulutus? Poistumisteiden huomiointi, tapaamistilassa sijoittuminen ja irtaantumisharjoitteet koettiin yliedustetuiksi turvallisuuskoulutuksissa, eivätkä ne usein anna eväitä todelliseen työhön. Huomion kiinnittäminen psyykkisiin suojakeinoihin ja ennakointiin ovat tehokkaampia työkaluja, kuin uusien judo-otteiden harjoittelu. Konfliktinpurku ja haastavan kohtaamistilanteen haltuunotto ovat taitoja, joita pitäisi harjaannuttaa säännöllisesti, työmuodon tuntevan kouluttajan ohjaamana.

…kyllä tää on semmoinen työmuoto, että vaatii omat turvallisuusohjeet, vähän joka tilanteeseen ja tilaan tarvitsee… Mut semmoinen koulutus pitäisi olla suurin piirtein kuukausittain tai useammin, että asiat pysyisi mielessä.… Sen pitäisi tulla selkärangasta, et mitä siinä tekee…

Mitä tästä kaikesta jäi käteen? Tutkimuksen tulosten pohjalta on julkaistu etsivän nuorisotyön aluekoordinaattorien käyttöön koulutusmateriaali: tasapainoinen setti tietoa ja käytännön harjoitteita, joiden parissa etsivät voivat alueverkostojen kokoontumisissa yhdessä työstää turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Jos haluaisit käsitellä turvallisuutta yhdessä kollegoiden kanssa alueverkostossa, kysy asiasta oman alueesi koordinaattorilta!

Turvallisuuskulttuurin kehittäminen etsivässä nuorisotyössä -tutkimuksen pääset lukemaan täältä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604186865

Turvallista työskentelyä nyt ja tulevaisuudessa,

Sari Vainola,
etsivä nuorisotyöntekijä
Hausjärvi / Hyria

Kategoriat

© Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry