Etsivän nuorisotyön nuoret: toimeentulon ja mielenterveyden kysymykset Suomen suurimpia haasteita
Ensimmäinen etsivän nuorisotyön kohtaamille nuorille suunnattu valtakunnallinen Digiraati-keskustelu tapahtui 1.-31.4.2026, järjestäjinä Into sekä Nuorten Akatemian ja Punaisen Ristin Nuoske-hanke. Nuoret saattoivat osallistua keskusteluun itsenäisesti tai etsivän tukemana tapaamisessa. Aiheena olivat yhteiskunnalliset haasteet: mihin päättäjien pitäisi Suomessa nyt tarttua? Mitä nuorten tilanteista tulisi ymmärtää? Raatikokeilun avulla haluttiin mahdollistaa nuorille uudenlainen kanava osallistua Suomea ja kansalaisia yleisesti koskettavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tietoa raadista levitettiin Inton verkostojen ja etsivän nuorisotyön aluekoordinaattoreiden avulla etsiville nuorisotyöntekijöille ympäri Suomen. Etsivät puolestaan levittivät tietoa raatikeskustelun mahdollisuudesta nuorille niin sosiaalisessa mediassa (etenkin Instagram ja WhatsApp) kuin suorien yhteydenottojen (esim. WhatsApp-viestit, tapaamiset) välityksellä. Vaikka sana siis levisi hyvin, rekisteröitymistä edellyttänyt osallistuminen jäi kuitenkin suhteellisen vähäiseksi (ks. reflektio lopussa). Keskustelun tasoa se ei kuitenkaan heikentänyt, ehkä päinvastoin: kaikki paikalle löytäneet nuoret selvästikin kokivat yhteiskunnalliset teemat hyvin tärkeiksi, ja keskimääräinen puheenvuoro oli varsin hyvin punnittu ja perusteltu.
Toimeentulon ja mielenterveyden kysymykset Suomen suurimpina haasteina
Ensimmäinen kysymys luetteli 19 laajaa ja julkisuudessa pinnalla ollutta yhteiskunnallista haastetta (ks. luettelo aiheista sivun lopussa). Näistä nuoret pääsivät äänestämään sellaisia, joihin heidän mielestään olisi tärkeintä nyt löytää ratkaisuja. Nuoret valitsivat erityisen yhteiskunnallisen huomion kohteiksi aiheista etenkin kaksi: toimeentulon kysymykset (esim. etuudet ja tuet, lainat, velat) sekä mielenterveysasiat. Lisäksi suurin osa vastaajista valitsi työllisyystilanteen ja työelämää tukevat polut sekä turvallisuuden tunteen keskeisiksi ratkaistaviksi asioiksi. (Kokonaan ilman ääniä jäivät: asumis- ja harrastusmahdollisuudet, luotettavan tiedon saaminen, maahanmuuttokysymykset, ja sosiaalipalvelut).
Nuorilta kysyttiin myös, puuttuiko listauksesta jokin heidän näkökulmastaan merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Esiin nostettiin eläinten oikeuksien heikko toteutuminen, eläintuotannon julmuuden ja turkistarhauksen jatkuminen. Näiden katsottiin tuottavan ahdistusta ja kokemusta avuttomuudesta, ja vaikuttavan siten negatiivisesti esimerkiksi nuorten mielenterveyteen.
Mitä toivotaan tehtävän: nykyisestä poikkeavaa hyvinvointipolitiikkaa
Raadin toinen kysymys käsitteli sitä, mitä nuorten merkittäviksi katsomien haasteiden suhteen tulisi tehdä. Toimeentulo nousi tässäkin vahvimmaksi ja eniten keskustelua herättäneeksi teemaksi. Puheenvuorot olivat keskenään samassa linjassa ja tukivat toisiaan. Nuoret kokevat, että Suomessa hiljattain toteutetut leikkaukset, esimerkiksi toimeentulotukeen kohdistuneet kiristykset, osuvat nyt hintojen noustessa hälyttävällä tavalla heikoimmassa asemassa oleviin: nuoriin, vähävaraisiin, työttömiin ja vammaisiin. Tämän kerrotaan synnyttävän epäreiluuden ja kohtuuttomuuden tunteita. Nuoret hyväksyvät valtion velkaantumisen leikkausten perusteeksi, mutta näkevät tarpeelliseksi muuttaa niiden painopistettä.
- On pelottavaa, miten paljon vähävaraisimmilta ja huono-osaisimmilta leikataan. Mielestäni esim. uudet toimeentulotuen leikkaukset aiheuttavat tuen saajalle paljon ylimääräistä huolta ja taloudellista haittaa, eikä siitä kerry lopulta paljoa säästöjä. (nuori)
- Valtion velkaantumisen takia leikkauksia täytyy juuri tehdä, mutta ne tulisi kohdistaa isoihin kuluihin, joista oikeasti pystyisi leikkaamaan huono-osaisten tukien sijaan (nuori)
Mielenterveys katsottiin keskustelussa läpileikkaavaksi teemaksi, joka kytkeytyy muihin haasteisiin, etenkin hyvinvointipolitiikassa koettuihin ongelmiin. Tämän todettiin näkyvän nuorten keskuudessa nyt lisääntyneinä mielenterveysongelmina. Nuoret katsovat ensiarvoisen tärkeäksi lisätä matalan kynnyksen tukea ja kotiin vietäviä palveluita. Palveluita olisi nuorten mielestä myös kehitettävä niin, että mielenterveys- ja päihdeongelmia kyettäisiin hoitamaan paremmin yhdessä.
- Mielenterveysongelmat ovat hyvin laaja ja – lisääntyvä ongelma. Niitä voisi vähentää juuri keskittämällä rahaa ihmisten hyvinvointiin, koulutukseen sekä yksilölähtöiseen hyvinvointipolitiikkaan. (nuori)
- Mielenterveyden edistämisessä olisi tärkeää huomioida matalan kynnyksen tuki ja kotiin vietävät palvelut. (nuori)
Muut teemat tulivat esille lähinnä yksittäisten vastausten muodossa.
- Työllistyminen ja polku työelämään nähtiin nuorille liian vaikeaksi ja paineet kovaksi. Nykymuotoista työnhakuvelvollisuutta pidettiin toimimattomana.
- Luontokadon pysäyttäminen koettiin eksistentiaalisena kysymyksenä, jossa talous ja politiikka toimivat tällä hetkellä väärään suuntaan (esim. Saimaan verkkokalastusrajoitusten päättymisen, vanhojen metsien suojelematta jättämisen ja kaivosalan tukemisen kohdalla). Ratkaisuiksi ehdotettiin mm. luontolakia, kaivosveron nostoa, maataloustuista leikkaamista ja opetussuunnitelmien luontonäkökulman kehittämistä.
- Turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden ongelmista nostettiin esille naisiin kohdistuva väkivalta. Palveluissa nähtiin tarpeelliseksi myös huomioida kolmannen sukupuolen tunnustaminen ja alentavaksi koetun ”tytöttelyn” tai ”pojittelun” lopettaminen.
- Itsenäistymisen ja asumisen tueksi ehdotettiin uudenlaista tuettua asumiskokeilua, jossa olisi saatavilla tukihenkilö. Tämä mahdollistaisi nuorille turvallisen harjoittelun ja kotoa poismuuton nykyistä matalammalla kynnyksellä.
- Maailmanpoliittisen tilanteen ja valtioiden tulehtuneiden välien parantaminen todettiin tärkeäksi, vaikkakin vaikeaksi ratkaista.
Nuorten kuulemista ja tukemista on keskustelijoiden mielestä uudistettava viemällä nuorten ääni rakenteisiin sekä tarjoamalla oikea-aikaista tukea. Esitettiin, että kuulemisen on oltava pysyvä osa eduskunnan päätöksentekoa. Ennen päätöksiä olisi paremmin ymmärrettävä nuorten ”ruohonjuuritason” todellisuutta, minkä katsottiin edellyttävän järjestelmällistä nuorivaikutusten arviointia. Tuen taas on oltava varhaista ja näkyvää: on puututtava heti esimerkiksi kouluväkivaltaan, joka ei ole vain kiusaamista. Nuoret nostavat myös esiin, että etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen olemassaolosta ja toimintatavoista olisi kerrottava kaikille jo koulussa. Nyt tiedon katsottiin tavoittavan nuoret turhan sattumanvaraisesti.
Että nuoria kuultaisiin ja otettaisiin mukaan päätöksentekoon. Suurin osa tuntee epäreiluuden ja kohtuuttomuuden tunteita kun nuoruutta ei arvosteta ja tukia vähennetään. Pitäisi tietää heti mitä opiskella ja tehdä työkseen. (nuori)
Mitä päättäjien tulisi nuorten mukaan erityisesti ymmärtää?
Nuoret peräänkuuluttavat päättäjiltä nuorten ja heikossa asemassa olevien parempaa kohtelua ja ihmisarvon tunnustamista: useita tykkäyksiä saaneessa kommentissa todetaan päättäjien suuntaan, kuinka ”tuntuu, että kohtelette meitä kun eläimiä”. Arvellaan, ettei päättäjillä ole todenmukaista kuvaa vähävaraisten nuorten elämästä. Lisäksi nuoret korostavat, että ennaltaehkäisevän toiminnan, etsivän nuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan sekä nuoria auttavien yhdistysten ja järjestöjen rahoitusta ei tulisi leikata.
Digiraadin loppulausuma (sama kuin yllä) on luettavissa myös Digiraadin omilla sivuilla (ks. linkki).
Reflektio: Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten osallisuuden edistämisen matkalla?
Miikka Piiroinen, Into: Ensimmäinen etsivän nuorisotyön nuorille järjestetty digiraati tuotti arvokasta oppia. Etsivän nuorisotyön kenttä, sekä aluekoordinaattorien että kuntien etsivien nuorisotyöntekijöiden laaja verkosto, otti raadin ilahduttavan positiivisesti vastaan ja levitti viestiä nuorille ansiokkaasti. Määrällisesti nuorten osallistuminen jäi kuitenkin suhteellisen vähäiseksi (noin 10 nuorta), kun huomioidaan miten etsivän nuorisotyön piirissä on tälläkin hetkellä tuhansia nuoria. Työntekijöiltä kuullun mukaan Digiraadin edellyttämä erillinen rekisteröityminen muodosti nyt monelle nuorelle kynnyksen, jonka äärellä into lopahti.
Nuorten innostaminen kynnyksen ylittämiseen vaatisi oletettavasti enemmän aikaa sekä nyt esittämiämme vahvempia perusteluja sille, miksi rekisteröityminen kannattaa. Lisäksi jälkiviisaasti voi todeta, että jatkossa meidän raatijärjestäjien on paikallaan miettiä, miten niin nuorten kuin heitä kohtaavien työntekijöidenkin kannalta ratkaisevan tärkeät teemat tuodaan – ja työntekijät itse pääsevät – raatiprojektiin paremmin kiinni niin, että digitaalisen sanansaattamisen lisäksi työssä koettaisiin varmasti merkitykselliseksi autella nuoria raatikeskusteluihin myös kasvokkaisissa tapaamissa. Arvelen, että nyt digiraati saattoi jäädä pitkälti varsinaisen kohtaamistyön ulkopuolelle.
Laura Muikku, SPR: Barometrit kertovat nuorten olevan aiempaa kiinnostuneempia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja osallistumisesta. Kiinnostus osallistumista kohtaan on kuitenkin monilla nuorillamme vasta kehittymässä ja luottamus itseensä yhteiskunnallisena vaikuttajana on heikko. He tarvitsevat vaikuttamiseen enemmän tukea ja uudenlaisia kuulemisen malleja. Kannustus, ohjaaminen, mallintaminen ja rinnalla kulkeminen voivat olla oleellisia osasia, jotta myös heidän äänensä pääsee nousemaan esiin, joilla se muuten saattaisi jäädä kuulumatta.
Meidän roolimme voi olla vaikuttamispaikkojen tarjoaminen arjessa, tukeminen yhteisiin asioihin osallistumisessa, tutustuttamista vaikuttamismahdollisuuksiin, sekä ohjaamista itselleen mieluisan vaikuttamistavan äärelle. Merkityksellinen vaikuttamisen tapa voi löytyä kansalaispaneelista, ostovalinnoista, postausten jakamisesta omalla sometilillä tai kantaaottavasta musiikista, kaikki löydetyt tavat vahvistavat luottoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiin.
Liite. Raadin 1. kysymys: ”Mihin näistä nuoria koskettavista yhteiskunnallisista haasteista sinusta olisi tärkeintä löytää uusia ratkaisuja?”. Vastausvaihtoehdot:
- Opiskelumahdollisuudet
- Opiskelijoiden hyvinvointi
- Harrastusmahdollisuudet
- Työllisyystilanne ja työelämää tukevat polut
- Toimeentulon kysymykset (esim. etuudet ja tuet, lainat, velat)
- Asumismahdollisuudet
- Terveyspalvelut
- Sosiaalipalvelut
- Yksinäisyys, ulkopuolisuus
- Mielenterveysasiat
- Päihteiden käyttö
- Nuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet
- Julkisen talouden tasapaino ja valtion velkaantuminen
- Luotettavan tiedon saaminen
- Ilmastonmuutos ja luontokato
- Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
- Turvallisuuden tunne
- Maailmanpoliittinen tilanne
- Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset