Aikalisä-toiminta ja Suomen etsivät monialaisen yhteistyön pohjoismaisella aallonharjalla
Janakkalan etsivästä nuorisotyöstä vastaava Satu Punkari osallistui ammattiliitto JHL:n kautta Kunnantyöntekijäin pohjoismaisen yhteistyön (KPY) ammattikonferenssiin Tukholmassa. Marraskuun konferenssin erityiseksi alaksi oli valittu nuorisotyö, ja yhtenä kokonaisuutena monialaisuus siinä. Suomesta pääsi esille etenkin etsivää nuorisotyötä ja Puolustusvoimia yhdistävä Aikalisä-toimintamalli.
Oli mielenkiintoista huomata, kuinka paljon yhtäläisyyksiä ja toisaalta eroavaisuuksia onkaan nuorisotyön tekemisessä Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan välillä! Me saamme olla Suomessa ylpeitä siitä, kuinka ammatillista nuorisotyötä meillä tehdään, ja kuinka korkeasti meidän nuorisotyön osaajat on koulutettu.
Pohjoismaat yhteisten haasteiden ja ratkaisujen äärellä
Foorumissa avattujen maaraporttien perusteella kaikissa edellä mainituissa maissa nuorten haasteet ovat hyvin samankaltaisia. Nuoret kokevat muun muassa yksinäisyyttä ja osattomuutta. Nuorisotyöttömyys on kaikissa maissa aiempaa korkeammalla. Lasten ja nuorten oireilu ”ei toivotunlaisella” käyttäytymisellä on lisääntynyt. Tämän takia myös monet turvallisuuteen ja työoloihin liittyvät asiat olivat hyvin samankaltaisia kaikissa maissa.
Kaikissa maissa painotettiin moniammatillista työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin hyväksi ja yhtenä yleisimpänä muotona oli kouluissa tehtävä nuorisotyö tavalla tai toisella. Lähinnä Suomea erilaisissa työmuodoissa oli ehkä odotetustikin Norja, jossa on kehitetty paljon muun muassa jalkautuvaa nuorisotyötä. Yhteistyökumppaneina kaikissa maissa mainittiin usein poliisi, sosiaalityö ja koulut.
Suomalainen Aikalisä-toiminta: ainutlaatuinen tuen ja yhteistyön muoto
Suomesta toimme esille nuorisotyön ja Puolustusvoimien tiivistä ja toimivaa yhteistyötä. Kerroimme Aikalisä-toiminnasta, eli kuinka etsivät nuorisotyöntekijät kohtaavat nuoria kaikissa kutsuntatilaisuuksissa ja ohjaavat nuoria ase- ja siviilipalvelukseen liittyvissä kysymyksissä.
Avasimme, kuinka tärkeää palveluksen sujumisen kannalta on, että nuoren elämä olisi siviilissä mahdollisimman hyvällä tolalla muun muassa opiskelu-, työ- ja raha-asioiden suhteen, ja haasteisiin päihteiden tai mielen hyvinvoinnin kanssa voidaan tarjota apua ennen palvelukseen astumista. Näin aika varusmies- tai siviilipalveluksessa on kevyempi.
Lisäksi puhuimme nuorisotyön yhteistyöstä muun muassa Rikosseuraamuslaitoksen kanssa vankeusrangaistukseen tuomittujen nuorten asioiden hoidossa. Suomen puheenvuoroa kiiteltiin ja sanottiin innostavaksi. Lisäksi mainittiin, että muilla mailla on oppimista meidän monialaisesta yhteistyöstämme.
Kohtaaminen on kaikkialla tehokkainta ennaltaehkäisyä
Suurimpana antina itselleni oli yhden Ruotsin johtavista jengirikollisuuden tutkijoista, kriminologi Camila Salazarin puheenvuoro, jossa hän painotti kuuntelemisen ja kohtaamisen tärkeyttä nuorten kanssa toimiessa. On aina tärkeää muistuttaa, että sillä todellakin on merkitystä, löytääkö nuori paikkansa maailmassa ja mistä hän sen löytää. Kokeeko hän itsensä merkitykselliseksi. Kokeeko kuuluvansa osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Jokaisella ihmisellä kun on lähtökohtaisesti tarve kuulua johonkin, olla olemassa jollekin. Sillä on suurta merkitystä, millaisia kiinnittymiskohtia yhteiskunta nuorille tarjoaa. Tätä olisi hyvä pohtia, kun mietimme sitä, millaisia palveluita tarjoamme nuorille etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen parissa. Tällä kentällä tehdään todella merkityksellistä työtä yhteiskuntaan kiinnittymisen parissa.
Kaikkiaan reissu oli ajatuksia herättävä. Saamme olla ylpeitä siitä, millaiseksi nuorisotyö kaikkiaan on Suomessa muodostunut. Se on ammattimaista, ja sillä on pitkät perinteet. Toivottavasti sillä on – ja sille annetaan jatkossakin – edellytyksiä kehittyä ja vahvistua kaikista maailman myllerryksistä huolimatta.
Satu Punkari
etsivästä nuorisotyöstä vastaava erityisnuorisonohjaaja
Janakkalan kunta